Jouni Lehikoinen

Olen reilusti alle viisikymppinen "pesunkestävä turkulainen" kirkkoherra,jonka koti on Paimiossa. Luotsaan Mikaelinseurakuntaa,jossa aloitin kirkkoherran hommat vuonna 2003. Pappina olen toiminut vuodesta 1984. Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi viisi lasta sekä kaksi Suomen lapinkoiraa sekä kissa.

Kiekkojoukkueen HC Hurmoksen kapteenina olen oppinut seuraamaan jääkiekkoa melko kriittisesti sekä jään pinnan- että mailanvarren tasolta. Turkulainen jääkiekko ja jalkapallo ovat lähellä sydäntäni - ooppera-ja sinfoniamusiikki sen sijaan eivät!

 

Loanheittäjien Hiippakunnallinen Yhdistys!

Jouni Lehikoinen - 09.02.2010 16:04

Jouni Lehtikoinen

panelistit vauhdissa... (Kuvaaja: Riitta Tunturi)
panelistit vauhdissa... (Kuvaaja: Riitta Tunturi)

Arkkipiispan vaalien alla kuulemma lentää loka. No, eihän tämä ole mikään uusi ilmiö kirkonkaan kentällä. Näkymättömänä kattojärjestönä LHY(=Loanheittäjien Hiippakunnallinen Yhdistys) on toiminut jo pidemmän aikaa. Eräs sen päätavoitteista tuntuu olevan mielikuvavaikuttaminen. Paras tapa ei-miellyttävän kandidaatin kohdalla on tuoda jotain negatiivista tai oletettua asiaa esille faktana, joka niellään sitten pikkuisen yskähdellen ainakin joissakin kabinettipiireissä. Itse olen törmännyt ilmiöön joidenkin kirkollisten "asiantuntijoiden" ulostulojen myötä, joissa on päivitelty tällaisten maisterien mukanaoloa piispakisassa-se kuulemma tekee hallaa kirkon imagolle!?! Yhdistys näyttää aktivoituvan aina tärkeinä aikoina ja sen jäsenistö koostuu jopa hyvinkin akateemisesta porukasta alkaen. Tosin jäsenyyttä en halua suositella kenellekään! Näin alkukantaisessa touhussa voittajia tuskinkaan löytyy.

Rohkaisu ja kannustus ovat asioita, joita elämän kentällä soisi löytyvän enemmänkin. Erityisesti lapset ja nuoret kaipaavat tätä. Positiivisen palautteen antaminen ja kiitos voivat olla todella merkittäviä asioita. Pikkusieluisuuden sijaan tarvitaan niitä, joilla on lämmin ja avara sydän ja jotka näkevät kannustamisen ja rohkaisun asioina, jotka antavat omaankin olemiseen sisältöä ja syvyyttä. Kyky nähdä ja puhua toisesta positiivisesti on elämäntaitoa, jota opitaan joskus niin kovankin elämänkoulun kautta. Nyt tällä taidolla olisi kysyntää -jopa kirkossakin. Voisiko kirkko olla edelläkävijänä hyvän puhumisessa? Eikö oppi-isä Lutherkin viitoittanut siihen suuntaan käskyjen selityksissään? Rohkaisua tarvitsee nimittäin ihan jokainen elämänsä kipuilujen keskellä.

Toisaalta, mitähän väliä sillä loppujen lopuksi on, mitä muut sanovat ja ajattelevat. Tärkeintä sittenkin on se, että on sinut itsensä kanssa-ja että osaa asettaa loanheittäjät omaan kategoriaansa. Vai miten se oli?

P.S. Saimme pitää upean paneelikeskustelun viime sunnuntaina Linnateatterissa täyden salin kera. Suuret kiitokset yleisölle ja upeille panelisteille ja muusikoille! Kyllä kirkkoa vielä tarvitaan-sittenkin!

Kerro kaverille

Keskustelua aiheesta


Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, Imatralainen Jyväskylän kaupunkilehti, Karkkilalainen, Keski-Uusimaa, Kuopion Kaupunkilehti, Lappeenrannan Uutiset Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Viikkouutiset, Nurmijärven Uutiset, Seinäjoen Sanomat, Sipoon Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset | Työ ja tekijät

Powered by eZ Publish