Sekoaako Suomi Marista?
16.06.2010 9:25
A.-P. Pietilä
Sekaisin Marista on romanttinen komedia, jossa mies etsii rakastettuaan, sekoilee ja naurattaa yleisöään. Elokuva oli 1990-luvun kassamagneetti ja sitä pidetään yhtenä hauskimmista jenkkielokuvista. Suomi on omalta osaltaan sekoamassa Mari Kiviniemestä, jonka hallitus kuitenkin joutuu joko leikkaamaan merkittävästi julkisia palveluja tai korottamaan kulutusveroja. Tämä tulee sekoittamaan suomalaisten elämää, sillä valtion velkaantuminen ei voi enää jatkua. Kiviniemen hallitus tasapainoilee veitsenterällä. Talouden elvyttämisen lopettaminen ja menoleikkaukset lisäävät työttömyyttä, mikä pudottaa verotuloja. Verojen lisäämisellä valtio saa lisää rahaa, mutta samalla perheiden ostovoima heikkenee. Sekin voi lisätä työttömyyttä. Tekee Marin hallitus mitä tahansa, seurauksena on itkua eikä naurattava komedia.
Työurien pidentäminen ja eläkkeiden alentaminen ovat tärkeä keino hillitä Suomen talouden heikkenemistä. Miksi?
Kun opiskelijat opiskelevat lyhyemmän ajan ja menevät aikaisemmin työhön, tulevaa työvoimapulaa ei tarvitse kokonaan hoitaa ulkomaisen työvoiman tuonnilla. Työnteon myöhäinen aloittaminen on Suomessa suurempi ongelma, kuin varhainen siirtyminen eläkkeelle.
Kun töissä olevat jatkavat pari vuotta nykyistä pitempään, he ansaitsevat oman palkkansa ja suorittavat samalla lisää eläkemaksuja. Näin eläkeläisten määrän kasvua voidaan hillitä ja samalla supistaa eläkemenoja.
Suomessa eläkkeet maksetaan siten, että 80 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta maksetaan suoraan palkoista perittävistä maksuista ja 20 prosenttia tulee vuosien kuluessa koottujen rahastojen tuotoista.
Riittääkö kaikille töitä
Kaiken takana on kuitenkin kysymys työpaikoista. Töihin ei voi mennä aikaisemmin eikä sieltä siirtyä eläkkeelle myöhemmin, jos työpaikkoja ei ole tarpeeksi.
Siksi uusien työpaikkojen synnyttäminen ja nykyisten säilyttäminen on Suomen talouden keskeisin kysymys. Tähän ongelmaan Kiviniemen hallituksen pitäisi löytää ratkaisut.
Uusien työpaikkojen synnyttämisen rinnalla kytee kuitenkin myös työvoimapula. Siihen vaikuttaa olennaisella tavalla se, että julkiselta sektorilta siirtyy kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle ainakin 170 000 ihmistä. Elleivät syntyperäiset suomalaiset korvaa vapautuvia työpaikkoja hoito- ja hoiva-aloilla, korvaava työvoima on tuota ulkomailta.
Leikkaaminen vaatii tarkkaa silmää
Kansantaloustieteen professori ja Yhdysvaltojen keskuspankin neuvonantaja Pekka Ahtiala varoittaa EU-maita ja Suomea liian nopeista menoleikkauksista.
Hänen mielestään yhtäaikainen eurooppalainen säästökuuri johtaa syöksykierteeseen, jossa työttömyys lisääntyy ja kulutus supistuu.
Ahtilan lääkkeenä on kysynnän eli kuluttamisen kasvattaminen, mikä lisäisi tuotantoa, työpaikkoja ja verotuloja.
Ahtialan mallissa hankitaan ensin lisää tuloja ja verokertymiä. Sen jälkeen aletaan maksaa pois velkoja ja siirtää työpaikkoja julkiselta sektorilta yksityiselle puolelle. Rankat ratkaisut toteutettaisiin olosuhteissa, joissa pitkäaikaistyöttömien lisääntymisen riski on matalampi.
Ahtiala ei siis suosittele velkojen nopeaa takaisinmaksua vaan velan kasvun lopettamista ja hidasta takaisinmaksua parempina aikoina.
Nyt puhutaan ajoituksesta
Toimenpiteiden onnistumisen ratkaisee ajoitus. Missä järjestyksessä ja millä painotuksella tervehdyttämistoimet toteutetaan, vaikuttaa ratkaisevalla tavalla lopputulokseen.
Tämä nähtiin 1990-luvun laman torjunnassa. Nopeilla leikkauksilla ajauduttiin tilanteeseen, jossa talous taantui vuosiksi, työttömyys pysyi korkealla pitkään, yritykset kaatuivat konkursseihin ja perheiden elintaso laski dramaattisesti.
Useimmissa taantumissa ja lamoissa ratkaisut ovat olleet rajuja ja niiden vaikutukset ovat olleet sukupolvien mittaiset.
A.-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.
Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.
