Rahan perässä

A.-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, kaupunkilehti Turkulaisen ja pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamis-
palkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

 

Sekoaako Suomi Marista?

16.06.2010 9:25

A.-P. Pietilä

Tekee Marin hallitus mitä tahansa, seurauksena on itkua eikä naurattava komedia. (Kuvaaja: Päivi Tuovinen)
Tekee Marin hallitus mitä tahansa, seurauksena on itkua eikä naurattava komedia. (Kuvaaja: Päivi Tuovinen)

Sekaisin Marista on romanttinen komedia, jossa mies etsii rakastettuaan, sekoilee ja naurattaa yleisöään. Elokuva oli 1990-luvun kassamagneetti ja sitä pidetään yhtenä hauskimmista jenkkielokuvista. Suomi on omalta osaltaan sekoamassa Mari Kiviniemestä, jonka hallitus kuitenkin joutuu joko leikkaamaan merkittävästi julkisia palveluja tai korottamaan kulutusveroja. Tämä tulee sekoittamaan suomalaisten elämää, sillä valtion velkaantuminen ei voi enää jatkua. Kiviniemen hallitus tasapainoilee veitsenterällä. Talouden elvyttämisen lopettaminen ja menoleikkaukset lisäävät työttömyyttä, mikä pudottaa verotuloja. Verojen lisäämisellä valtio saa lisää rahaa, mutta samalla perheiden ostovoima heikkenee. Sekin voi lisätä työttömyyttä. Tekee Marin hallitus mitä tahansa, seurauksena on itkua eikä naurattava komedia.

Työurien pidentäminen ja eläkkeiden alentaminen ovat tärkeä keino hillitä Suomen talouden heikkenemistä. Miksi?

Kun opiskelijat opiskelevat lyhyemmän ajan ja menevät aikaisemmin työhön, tulevaa työvoimapulaa ei tarvitse kokonaan hoitaa ulkomaisen työvoiman tuonnilla. Työnteon myöhäinen aloittaminen on Suomessa suurempi ongelma, kuin varhainen siirtyminen eläkkeelle.

Kun töissä olevat jatkavat pari vuotta nykyistä pitempään, he ansaitsevat oman palkkansa ja suorittavat samalla lisää eläkemaksuja. Näin eläkeläisten määrän kasvua voidaan hillitä ja samalla supistaa eläkemenoja.

Suomessa eläkkeet maksetaan siten, että 80 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta maksetaan suoraan palkoista perittävistä maksuista ja 20 prosenttia tulee vuosien kuluessa koottujen rahastojen tuotoista.

Riittääkö kaikille töitä

Kaiken takana on kuitenkin kysymys työpaikoista. Töihin ei voi mennä aikaisemmin eikä sieltä siirtyä eläkkeelle myöhemmin, jos työpaikkoja ei ole tarpeeksi.

Siksi uusien työpaikkojen synnyttäminen ja nykyisten säilyttäminen on Suomen talouden keskeisin kysymys. Tähän ongelmaan Kiviniemen hallituksen pitäisi löytää ratkaisut.

Uusien työpaikkojen synnyttämisen rinnalla kytee kuitenkin myös työvoimapula. Siihen vaikuttaa olennaisella tavalla se, että julkiselta sektorilta siirtyy kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle ainakin 170 000 ihmistä. Elleivät syntyperäiset suomalaiset korvaa vapautuvia työpaikkoja hoito- ja hoiva-aloilla, korvaava työvoima on tuota ulkomailta.

Leikkaaminen vaatii tarkkaa silmää

Kansantaloustieteen professori ja Yhdysvaltojen keskuspankin neuvonantaja Pekka Ahtiala varoittaa EU-maita ja Suomea liian nopeista menoleikkauksista.

Hänen mielestään yhtäaikainen eurooppalainen säästökuuri johtaa syöksykierteeseen, jossa työttömyys lisääntyy ja kulutus supistuu.

Ahtilan lääkkeenä on kysynnän eli kuluttamisen kasvattaminen, mikä lisäisi tuotantoa, työpaikkoja ja verotuloja.

Ahtialan mallissa hankitaan ensin lisää tuloja ja verokertymiä. Sen jälkeen aletaan maksaa pois velkoja ja siirtää työpaikkoja julkiselta sektorilta yksityiselle puolelle. Rankat ratkaisut toteutettaisiin olosuhteissa, joissa pitkäaikaistyöttömien lisääntymisen riski on matalampi.

Ahtiala ei siis suosittele velkojen nopeaa takaisinmaksua vaan velan kasvun lopettamista ja hidasta takaisinmaksua parempina aikoina.

Nyt puhutaan ajoituksesta

Toimenpiteiden onnistumisen ratkaisee ajoitus. Missä järjestyksessä ja millä painotuksella tervehdyttämistoimet toteutetaan, vaikuttaa ratkaisevalla tavalla lopputulokseen.

Tämä nähtiin 1990-luvun laman torjunnassa. Nopeilla leikkauksilla ajauduttiin tilanteeseen, jossa talous taantui vuosiksi, työttömyys pysyi korkealla pitkään, yritykset kaatuivat konkursseihin ja perheiden elintaso laski dramaattisesti.

Useimmissa taantumissa ja lamoissa ratkaisut ovat olleet rajuja ja niiden vaikutukset ovat olleet sukupolvien mittaiset.

A.-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Kerro kaverille

Keskustelua aiheesta

Jutun vähättelevästä sävystä käy hyvin ilmi, että kirjoittaja pelkää naisjohtajia ja pyrkii nyt sitten tekemään heidät naurettaviksi rinnastamalla komediaan. Sen jälkeen kun hän on kaatanut nykyisten miesjohtajien tekemät virheet vasta aloittavan naisjohtajan syiksi hän yrittää pönkittää omaa egoa kertomalla tylsää talousanalyysiä joka on ihan yhdentekevää ja tylsää luettavaa. Lopuksi vielä kuvataan viimeisessä kuinka mahtava kirjoittaja on, ja kuinka häntä pitäisi uskoa kun hänellä on asiaan liittymättömiä titteleitä monen rivin verran.

Hohhoijaa!

16/06/2010 1:56 pm, tasa-arvon kannattaja vaikkei kepulainen

Kepun leikkauslistalla ei ole toistaiseksi muuta kuin Matti Vanhasen jalka. Mari lykkää konkreettiset talousratkaisut vaalien jälkeiselle hallitukselle, jossa hän ei ole itse mukana. Nopein keino tervehdyttää valtiontaloutta olisivat menoleikkaukset ja verohelpotusten poisto.

Siinä on toinen naispääministeri, jota Haloska perjantaina halaa haltioissaan. Jää häneltäkin Suomen asiat hoitamatta.

17/06/2010 8:15 pm, Allu A

Kaikista näistä lahjotuista, vallanhimoisista idiooteista ois päästävä eroon. Kukaan näistä ei aja muuta kuin itsensä ja pienen lähipiirinsä etuja. Miten voi olla, että siinä missä Suomi on vaurastunut aivan valtavasti 80-luvulta, niin peruspalvelut silti vain heikkenevät ja selitellään, ettei rahaa muka ole? Totta kai sitä on, mutta 90-luvun laman jäljiltä sitä on ohjattu entistä uutterammin yhteiskunnan rikkaimmalle prosentille. Suomen BKT per kansalainen on kaksinkertaistunut 90-luvun lamasta, mutta köyhien määrä tuplaantunut. Miksi?

Tätä rikkainta prosenttia on pystyttävä verottamaan ankarammin. Näin voimme turvata peruspalvelut kansalle jatkossakin. Lisäksi Helsingin pörssin voisi laittaa verolle, kuten esim. Lontoon pörssi on. Naurettavaa ja oikeastaan säälittävääkin nähdä kuinka helposti ihmiset uskovat maamme eliitin valheet siitä, ettei ole varaa pitää yllä peruspalveluita. Ja samaan syssyyn niellään kaikki tekosyyt, joilla tämä eliitti pyrkii perustelemaan köyhimpien kurittamisen. Nyky-Suomi on rakennettu rikkaita varten. Siitä ongelmamme johtuvat.

21/06/2010 8:35 pm, paskapuhetta taas

Oma juttusi on mielikuvistusta, ellei peräti skeidaa...
Tarvitsemme työpaikkoja ja ihmisiä,joita työnteko kiinnostaa ei vain sosiaaliturva. Äänestän sitä henkilöä, joka sanoo vaaleissa "Töihin nyt kaikki ihmiset"- tekeville löytyy töitä tai koulutuspaikka,jossa voi kohentaa osaamistaan.
Ei tämä maa rakennu luuloilla, vaan osaamisella ja
ahkeralla työnteolla.

23/06/2010 10:36 pm, vai skeidaa ?

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, Imatralainen Jyväskylän kaupunkilehti, Karkkilalainen, Keski-Uusimaa, Kuopion Kaupunkilehti, Lappeenrannan Uutiset Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Viikkouutiset, Nurmijärven Uutiset, Seinäjoen Sanomat, Sipoon Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset | Työ ja tekijät

Powered by eZ Publish