Tyhmyys ja viisaus tiivistyvät yhtä aikaa
07.01.2010 10:45
Jokaista suurta nousukautta on aina seurannut laskukausi tai romahdus.
Asuntohinnat ovat pysytelleet korkealla ja asuntolainoja on otettu vilkkaasti. Matalat korot ovat pitäneet asuntokaupan kierrokset korkeina. Yksiöistä ja pienistä asunnoista on jo pulaa monilla paikkakunnilla. Uudisrakentaminen on jälleen elpymässä, vaikka näin ei uskottu tapahtuvan. Väkisinkin näyttää siltä, että tässä pelissä siirretään Mustaa-Pekkaa eteenpäin. Lopulta se kuitenkin jää jonkun käteen, kun korot nousevat ja työttömyys kasvaa talouden elpymisilmiöistä huolimatta. Kun talouskasvu kiihtyy, rahan kysyntä kasvaa ja korot nousevat. Asuntojen hinnat ja korot eivät voi yhtä aikaa olla ylhäällä, sillä niissä oloissa ostajilta loppuu maksukyky. Edessä näyttääkin olevan ajanjakso, joka suosii halvempia tuotteita ja kulutustapoja.
Miksi nousu- ja laskukaudet ovat nykyään jyrkempiä kuin muutama vuosikymmen sitten? Yhdeksi selitykseksi on tarjottu sitä, että nopea tiedonvälitys on yhdenmukaistanut ihmisten tapoja toimia.
Sijoittajat ja kuluttajat uskovat yhtä aikaa samoihin asioihin ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Kysyntä tai tavaroiden hyljeksintä kohdistuvat yhä useammin samoihin asioihin. Eli sekä hyvien että huonojen ilmiöiden ja uutisten vaikutukset kertaantuvat. Ihmiset ovat entistä enemmän samojen muoti-ilmiöiden ja laumakäyttäytymisen armoilla. Yksilöllisyyden aika ei sittenkään ole vahvistumassa vaan heikentymässä.
Tämän voi todeta myös tilastoista. Taloudellisten kriisien esiintymistiheys on kaksinkertaistunut 1973-2001 välisenä aikana, kun vertailujaksona pidetään vuosia 1945-1971. Kymmenestä suurimmasta taloudellisesta kriisistä kuusi on toteutunut 1970-luvun jälkeen.
Tiedonkulku lisää tyhmyyttä
Samaan aikaan tiedonkulun vapaus ja nopeus ovat lisääntyneet ja maailman osake-, raaka-aine-, tavara- ja palvelumarkkinat ovat yhdistyneet. Nämä havainnot ovat tärkeitä, sillä maailman vakavimmat kriisit on kirjattu ja analysoitu aina vuodesta 1636 alkaen.
Tätä taustaa vasten on helppo ennustaa, että asuntomarkkinoiden nousukausi ei voi jatkua loputtomiin.
Hinnat eivät voi kohota nopeammin kuin kansalaisten tulot. Suomalaisten tulot tulevat laskemaan viime vuodesta siitä yksinkertaisesta syystä, että työttömyys nousee, lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi ja osingoista kertyvät pääomatulot pysyvät aikaisempaa pienempinä. Käytettävissä olevaa rahaa on yksinkertaisesti vähemmän kuin aikaisemmin.
Markkinat joutuvat pakosta tasapainottamaan itsensä viimeistään siinä vaiheessa, kun ostajien maksukyky loppuu. Muutoin tavarat jäävät myyjien käteen. Pattitilanne purkautuu vasta, kun alennusmyynti alkaa.
Kuplat puhkeavat aina ja kaikkialla
Asunnot, autot, sampanja ja viski menivät 1990-luvun lopusta alkaen hyvin kaupaksi lähes kaikissa teollistuneissa maissa. Kysyntä oli huimaa myös öljyä tuottavissa maissa ja Aasiassa, erityisesti Kiinassa.
Asunto- ja autokanta uusiutui nopeasti Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Suomessa. Ranskalainen sampanja ja skotlantilainen viski kallistuivat, kun kiinalaiset oppivat juomaan muutakin kuin riisiviinaa.
Ne, jotka sijoittivat rahojaan vuosikertajuomiin, ovat nyt kärsineet mittavia tappioita.
Autojen sampanjan ja viskin hinnat ovat jyrkässä laskussa koko maailmassa. Kiinalaiset ja venäläiset ostavat halvempia tuotteita.
Asuntokupla on puhjennut Yhdysvalloissa, Venäjällä, Baltiassa ja arabimaissa. Samalla ovat paljastuneet satojen miljardien dollareiden maakohtaiset velat, joiden varaan asunto- ja muu vauraus oli rakennettu.
Arabimaat ovat huonoja esimerkkejä
Järkyttävin esimerkki löytyy Dubaista, joka investoi kansallisvarallisuutensa maailman korkeimpiin rakennuksiin ja keinosaariin. Kaiken kasvun takana piti olla finanssivarallisuuden ikuinen liike ylöspäin.
Osakekupan hiipuminen, osakehintojen romahdus ja ennen muuta maailmankaupan (niin viennin kuin tuonninkin) lasku iski pahiten juuri niihin maihin, joilla ei ollut paljoakaan omaa vaan kaikki perustui muiden omistamien tavaroiden kuljettamiseen, varastointiin ja käsittelyyn. Dubain luksusasuntojen hinnat ovat romahtaneet puoleen. Arvonlaskusta ovat kärsineet myös monet suomalaiset rikkaat, jotka ostivat Dubaista huoneistoja 3-5 vuotta sitten.
Talouselämän hiipuminen on myös romahduttanut hotellihuoneiden hinnat.
Elpyminen on hidasta
Suomen työttömyyden uskotaan kohoavan vielä tänä keväänä. Tämä on myös suomalaisten pahin pelko, ainakin Taloustutkimus Oy:n Yleisradiolle tekemän tutkimuksen mukaan.
Työttömyyden lasku on ollut kaikkialla maailmassa hyvin hidas. 1990-luvun laman jälkeen kesti lähes 10 vuotta ennen kuin alettiin puhua työvoimapulasta. Työttömyyskirisien jaksot ovat teollistuneissa maissa olleet 5-11 vuoden mittaisia.
Teollisuustuotannon rajuista pudotuksista elpyminen on kestänyt keskimäärin 2-4 vuotta. Pisimpään ovat jatkuneet kiinteistömarkkinoiden elpyminen. Uuteen nousuun on päästy 6-17 vuoden mittaisten hitaiden nousukausien jälkeen.
Osakemarkkinoiden elpymiset sen sijaan ovat olleet hyvinkin nopeita, kuten on nähty 1990-luvun ja 2000-luvun pörssinotkahdusten jälkeen. Tosin jo kolmatta vuotta jatkunut finanssikriisi on ollut niin syvä, että useat sijoittajat menettivät hetkessä tuotot, jotka olivat kertyneet kokonaisen vuosikymmenen kuluessa.
Halpa elämä on muotia
Useat kuluttajatutkimukset ja tulevaisuudenennustajat viittaavat siihen , että halvemman ja hitaamman elämäntyylin suosio tulee lisääntymään.
Tavaroista ja palveluista ei enää haluta maksaa yhtä paljon kuin aikaisemmin. Siitä huolimatta kuluttajat haluavat laatua. Kestävän kehityksen ihanne jopa korostaa laadun merkitystä.
Yhdysvalloissa, Englannissa, Saksassa ja Ranskassa nähdään jo ilmiö, jossa suurkaupunkien asukkaat luopuvat kalliista asunnoistaan ja siirtyvät tarkoituksella halvempiin kortteleihin. Säästyvät rahat sijoitetaan elämänlaatuun kuten ruokaan, vaatteisiin, matkustamiseen, kulttuuriin ja itsensä hemmotteluun.
Nähtävissä on myös ilmiöitä, joissa ihmiset luopuvat stressaavasta työstään ja menevät helpompiin ja pienipalkkaisimpiin töihin saadakseen enemmän omaa aikaa.
Jos tämäkin on maailmanlaajuinen ja yhtä aikaa vahvistuva suuntaus, tavaratuotanto, asuntokauppa ja mediankulutus siirtyvät selvästi nykyistä edullisempiin muotoihin.
