Veronmaksajat ovat nyt yrittäjiä
13.01.2010 8:45
A.-P.Pietilä
Pankit, telakat, lentoyhtiöt ja useimmat vientiteollisuuden yritykset olisivat kaatuneet konkurssiin ilman veronmaksajien apua. USA:n autoteollisuus on juhlinut uutta nousuaan, kun veronmaksajat lahjoittivat ja lainasivat sille uutta pääomaa. Pankit ovat aloittaneet uudelleen bonusten maksamisen johtajilleen, kun veronmaksajat ensin pelastivat rahalaitokset konkurssilta. Turun laivatelakka on kaatumassa tilausten puutteeseen. Telakka saisi vaikka huomenna pariksi vuodeksi työllistävän matkustaja-alustilauksen, jos veronmaksajat tukisivat ja myös maksaisivat osan aluksen hinnasta. Veronmaksajista on tullut suurteollisuuden tärkeä yhteistyökumppani ja hätärahoittaja kaikissa läntisissä teollisuusmaissa. Useimmat suuryritykset olisivat valtionyhtiöitä, jos veronmaksajien tukirahat olisi vaihdettu yrityksen osakkeisiin. Veronmaksajat ovat yrittäjiä, joilla on yrittäjäriski, mutta ei mahdollisuutta voittoon.
Kukaan ei tiedä tarkkaa, kuinka monella sadalla miljardilla tai jopa tuhannella miljardilla eurolla maailman veronmaksajat ovat tukeneet pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja suurteollisuutta päättymässä olevan taantuman aikana.
Tukirahat on lainattu pääosin pankeista, jotka parhaillaan ovat nostamassa luottokorkojaan rahan kovan kysynnän myötä. Veronmaksajien tukisummat siis lisääntyvät kasvavien korkomenojen myötä.
Monissa tapauksissa elvytys- ja tukirahat ovat vastikkeellisia eli yritykset joutuvat maksamaan takaisin, jos pystyvät.
Erittäin harvoissa tapauksissa maailman yritykset ovat joutuneet antamaan omia osakkeitaan tuen maksuksi. Suomessa Kansallis-Osake-Pankin omistajat olivat jopa valmiita kaatamaan pankin konkurssiin mieluummin kuin antamaan pankin osakkeita valtiolle.
Veronmaksajat pelastivat autot ja pankit
Detroitissa USA:ssa alkaneessa suuressa autonäyttelyssä on juhlittu suurin sanoin amerikkalaisen autoteollisuuden selviytymistä lamasta. Elleivät veronmaksajat olisi sijoittaneet dollareitaan autojätteihin, tehtaita olisi suljettu ja miljoonat olisivat jääneet työttömiksi.
Veronmaksajien rahoilla pelastettiin veronmaksajien työpaikat.
Amerikkalaisten autojohtajien mielestä veronmaksajat eivät ole milloinkaan tehneet yhtä hyvää sijoitusta kuin pelastamalla amerikkalaisen autoteollisuuden.
Nyt kun talous elpyy, autojen kysyntä nousee nopeasti. Ennusteiden mukaan 2011 saatetaan tehdä jopa maailmanluokan tuotantoennätys.
Yhdysvalloissa ja Englannissa käydään kiihtyvää keskustelua pankinjohtajien palkoista, joita nostavat uudelleen maksuun tulevat bonukset.
Monet pankit olisivat kuitenkin kaatuneet viime vuonna konkurssiin ilman veronmaksajien suoraa raha-apua tai takausten antamista.
Tuen kautta pankkien tulokset ovat elpyneet ja nyt kysytään, ovatko bonusrahat perusteltuja?
Verohelpotuksista on hyötyä
Etenkin sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset ovat useasti väittäneet, että verohelpotuksilla ei taloutta nosteta aallonpohjalta.
Päättymässä oleva taantuma ja sen hoito jättimäisillä elvytysrahoilla eli verorahoilla todistavat kuitenkin jotakin aivan muuta.
Verohelpotuksilla ja tuilla on kuitenkin kääntöpuolensa.
Niiden rahoittaminen jää aina ja kaikissa oloissa palkansaajien ja (tuloverotuksen) ja tavaroiden ja palvelujen käyttäjien (arvonlisäverojen) maksettavaksi. Sen minkä toinen saa helpotuksena, on toiselle uusi rasitus.
Devalvaatiot ovat myös tukea
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen markka devalvoitiin keskimäärin 2,5 vuoden välein, jotta vientiteollisuuden kilpailukyky voitiin pelastaa.
Devalvaatio laski tuotteiden vientihintoja, mutta nosti tuontihintoja. Viejät voittivat ja tuontitavaroita ostaneet kuluttajat hävisivät. Ilman devalvaatiota teollisuus olisi kaatunut konkurssiin ja veronmaksajat olisivat menettäneet työpaikkansa.
Telakkatuki on kiistakysymys
Suomalaiset veronmaksajat ovat tukeneet vuosikymmeniä kauppamerenkulkua. Telakkatuki on alentanut alusten myyntihintoja ja laivahenkilökunnan sosiaalimaksujen palautuksilla on pudotettu työvoimakustannuksia.
Karkeasti voidaan todeta, että suurten varustamojen tulos on suurin piirtein samaa luokkaa kuin niiden saamat työvoimakulujen palautukset. Eli veronmaksajien antama tuki on tulos, jonka omistajat saavat.
Turun laivatelakka irtisanoo ja lomauttaa lähes koko henkilöstönsä kevään kuluessa. Telakalla ei ole yhtään tilausta, jonka turvin telakkaosaamisen pysyminen Turussa turvattaisiin ja ihmiset voitaisiin pitää töissä. Pahimmassa tapauksessa telakan alasajo vaikuttaa 14.000 ihmisen työpaikkaan Turun talousalueella.
Turun telakan loppuminen olisi taloudellinen katastrofi koko talousalueelle.
Uusi autolautta verovaroilla
Turun telakka on neuvotellut jo pitkään uudesta autolauttatilauksesta, joka antaisi työtä sadoille työntekijöille parin vuoden ajaksi. Tilaussopimusta ei kuitenkaan ole allekirjoitettu, koska tilaaja haluaa saada rahoitus-, korko- ja verohelpotuksia niin paljon, että laivan hankinnasta olisi veronmaksajien piikissä yli 90 prosenttia.
Määrä on suurin piirtein sama, jonka suomalaiset veronmaksajat ovat jo antaneet kahdelle maailman suurimmalle loistoristeilijälle (Oasis of Seas ja Allure of The Seas).
Suomen valtion amerikkalaiselle varustamolle myöntämien ostajaluottotakuiden ja viennin jälleenrahoitustakuiden yhteissumma on yli miljardi euroa laivaa kohti. Summa vastaa koko aluksen hintaa.
Takuiden seurauksena suomalaiset kantavat rahoitusvastuun jättiristeilijöistä vielä seuraavat 12 vuotta.
Matkustajalauttojen tilaajat haluavat samat edut itselleen. Mikäli Turun laivatelakan osaaminen, työllisyys ja jatkuminen halutaan pelastaa, veronmaksajien on tultava apuun auttamaan eteläkorealaisten omistamaa STX-telakkayhtiötä ja turkulaisia laivanrakentajia..
A.-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.
Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.
