Verotuksen vauhtikierre alkaa
27.01.2010 11:05
A.-P.Pietilä
Verojen korotukset vaikuttavat juuri niin kuin niiden uskotaankin vaikuttavan. Hallitus korotti olutveron EU-maiden korkeimmalle tasolle sillä seurauksella, että matkustajatuonti paukahti ennätykselliseen kasvuun. Viron-matkojen tuliaisina tuotiin yli 18 miljoonaa oluttölkki eli 26 miljoonaa litraa olutta. Se on kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna. Hallitus vakuutti ennen veronkorotuksia, ettei matkustajatuonti kasva. Kun verotus kiristyy, haluttuja tuotteita aletaan tuoda ulkomailta, salakuljettaa tai valmistaa itse. Suunnitteilla olevat alkoholiveron uudet korotukset siis lisäävät laivamatkailua ja juomatuontia myös tulevina vuosina. Suomalaisille panimotyöntekijöille tämä merkitsee työttömyyden kasvua. Viron-oluttuonnin seurauksena valtiolta jäi saamatta lähes 34 miljoonan euron olutverot.
Suomessa maksetaan eniten olutveroa Euroopassa. Jokaisesta litrasta peritään 1,3 euron verran veroa. Matkustajatuomisista ei veroa peritä. Jos ostaa kymmenen 24 tölkin olutlaatikkoa, saa yhteensä 80 litraa olutta. Samalla säästää yli 100 euroa veroissa. Olutta saa Virosta 10-11 euroa laatikko, joten tuontioluen saa verottomana puoleen hintaan. Kymmenen laatikkoa vastaa litroissa määrää, jonka suomalainen keskimäärin juo vuodessa olutta.
Kolmannes lisää olutta
Matkustajatuontia seurataan haastattelututkimuksilla, sillä matkustajilla ei ole mitään velvollisuutta raportoida pullojensa tai tölkkiensä määriä. Viikoittain kerättyjen tietojen perusteella matkustajien maahantuoman oluen määrä lisääntyi 27 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2009. Vastaava long drink -juomien lisäys oli 52 prosenttia, siiderien 19 prosenttia ja viinien 10 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien matkustajatuonti väheni 2 prosenttia. Alkoholijuomien litramääräisen tuonnin lisäys oli edellisvuoteen verrattuna 21 prosenttia.
Valtaosa matkustajatuonnista tulee joko laivoilta tai Virosta. Viineistä tulee Virosta tai laivoilta 69 prosenttia. Väkevien vastaava osuus on 73 prosenttia ja oluen 81 prosenttia. Kaikesta matkustajien tuomasta alkoholista 54 prosenttia tulee väkevinä alkoholijuomina. Suomalaiset siis optimoivat kannettavan viinan ja sen väkevyyden.
Viinavero nousee uudelleen
Suomalaisten asenteet alkoholia ja sen haittoja kohtaan ovat selvästi kiristyneet. Tämä sopii päättäjille, jotka aikovat korottaa alkoholiveroa mahdollisesti jo kevään ensimmäisessä lisäbudjetissa. Nuorisotyöttömyyttä voitaisiin hoitaa viinaveron lisätuotolla. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että olut- ja viinaverojen nostot saavat suomalaiset suuntaamaan kulkunsa laivoille. Näin on käynyt joka kerta kun alkoholin hintaero Viroon ja Keski-Eurooppaan on kasvanut.
Oluen, alkoholin ja ruuan tuonti ovat kotitalouksien keinoja venyttää euroa ja säästää menoissa. Halvemmat tuotteet ovat myös kilpailuviraston ja hallituksen tavoitteena, mutta hintarajana pitäisi kuitenkin olla valtakunnan raja.
Alkoholiverotuksen kiristäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa myös myönteisesti matkustajalaivayhtiöiden toimintaan. Virolaisen Tallink-Siljan tulos voi kohentua matkustajamäärien kasvaessa. Myös ahvenenmaalainen Viking Line voi saada kehityksestä lisäpotkua, kun suunnittelee uuden autolautan tilaamista Turun telakalta.
Tuonnin osuus voi kasvaa
Verotuksen kiristäminen kaikilla mahdollisilla aloilla ja erityisesti kulutuksessa tulee olemaan hallituksen ja seuraavien hallitusten keskeinen toimenpide. Palkkaverotuksen kiristäminen tuskin onnistuu, mutta elintarvikkeiden, juomien, alkoholin, polttoaineiden ja energian verot tulevat varmuudella nousemaan.
Tämä johtaa vaihtoehtoisten tuontikanavien etsimiseen tai korvaavien päihteiden kuten huumeiden käytön lisääntymiseen. Kun Suomen rajat ovat auki jokaiseen ilmansuuntaan, yhteiskuntaa ja sen toimintoja ei voida ohjata samalla tavalla kuin 30 vuotta sitten.
A.-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.
Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.
