Mitä, täälläkin kulttuuria. Jotain rajaa.
14.01.2010 16:55
Kulttuuripääkaupunki Turun hommissa on saanut tottua aika lailla kielteiseen palautteeseen. Mitä se antaa Turulle, kysytään. Entä minulle? Mitä sieltä muka on tulossa? Miksette kerro enemmän? Miksei meitä huolittu mukaan? Ei se onnistu. Turku mokaa tämänkin. Avajaisissa sataa kuitenkin.
Onneksi nämä puheenvuorot ovat selvästi vähenemässä. Vuoden vaihtuminen on selkeästi saanut aikaan sen, että ihmisten mieli on kääntynyt myönteisemmäksi. Vuosi lähenee vääjäämättä (aikaa on enää 348 päivää) ja sitä aletaan jo jopa odottaa.
Pernon telakalta kuultujen huonojen uutisten jälkeen kulttuurin ja ikään kuin muun maailman välinen railo voi kuitenkin taas aueta. Ymmärrän sen. Miksi innostuisi kulttuuripääkaupunkivuodesta, kun oma työ on loppunut tai uhan alla.
Mutta miksi innostua myöskään jääkiekosta tai jalkapallosta? Jumpasta, kiipeilystä tai kävelystä, golfista tai uinnista? Toivoisin ihmisten huomaavan, että kulttuuri on monessa mielessä samanlaista kuin urheilu. Kulttuurista tulee hyvä olo. Se lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, se säväyttää, ilahduttaa, lohduttaa ja parhaimmillaan sekin saa ihmiset huutamaan yhdessä.
Kulttuuripääkaupungin ohjelma tulee olemaan korkeatasoinen. Se ei tarkoita oopperaa ja elitismiä, vaikka niitäkin Turussa nähdään ja koetaan. Korkeatasoisuus tarkoittaa sitä, että ohjelmassa on monipuolisesti tarjolla kaikenlaista kulttuuria erittäin hyvin tehtynä. On kansainvälisiä huippuja ja paikallisia tähtiä, mieleenpainuvia suurtapahtumia ja pieniä arkisia kohtaamisia.
Korkeatasoista ohjelmaa voi seurata koko vuoden 2011 kuin hyvää urheilusarjaa ja siihen voi osallistua kuin urheiluharkkoihin. Käydä avajaisissa katsomassa, miten Turku on taas osannut tehdä yli 50 000 ihmisen megatapahtuman ja tutustua Keski-ikäisten hiuksiin, jossa oma äitikin laulaa kukka tukassaan Hairin kappaleita.
Kesällä tulee hiki. Tapahtumia on joka viikonpäiväksi. Kesän alussa pitää tehdä oma alamäkiauto Turku Grand Prix -alamäkiajokisoihin, käydä istumassa iltaa Cirque Draculan teltassa rakkaustarinaa katsomassa, kulttuurikuntoilla Samppalinnanmäellä ja ihmetellä Turun linnassa Alvilda in Abon amatsoniprinsessan seikkailuja.
Syksyllä pimeä kietoo otteeseensa, mutta Speak no Evil vyöryttää talvisen karnevaalin Linnalta Varvintorille ja Teattereissa on suuren Itämeren alueen kirjailijoiden tekstien perusteella syntyneitä uusia näytelmiä.
Ja paljon muuta. Kaiken kaikkiaan erilaisia yllämainittujen kaltaisia hankkeita on 150, mutta tapahtumia niissä on satoja, ellei tuhansia. Lisäksi kulttuuripääkaupungin oman ohjelman rinnalla Turku pullistelee kaikkea mahdollista, mitä kesän aikana voi Suomessa tehdä. Tapahtumailmoitusten perusteella koko Suomi on tulossa Turkuun.
Tasan vuoden päästä - 15.1.2011 - Aurajokivarressa vietetään unohtumattomia avajaisjuhlia. Ne on tarkoitettu meille kaikille, kuten koko vuosi 2011. Ja jos avajaisissa sataa kuitenkin, ei välitetä. Sataa se välillä jalkapallokentän laidallakin.
Saara Malila
Kirjoittaja on Turku 2011 -säätiön viestinpäällikkö
