PÄÄKIRJOITUS Viinaton kevätkausi
09.01.2010 8:05
Noin joka kahdeksas suomalainen ryhtyi vuoden vaihtuessa viettämään tipatonta tammikuuta. Ensimmäisen kerran tipaton kuukausi järjestettiin sota-aikana tammikuussa 1942 ja hyvä tapa on säilynyt aina 2010-luvulle saakka.
Jos tilastoja katsoo, monen tissuttelijan pitäisi viettää tipatonta kuukautta, koko kevätkautta tai jopa vuotta. Me suomalaiset olemme liian kovia ryyppäämään.
Vuosina 2003 – 2008 alkoholin kulutus lisääntyi peräti 13 prosentilla. Viime vuonna joimme laskennallisesti 10,4 litraa puhdasta 100 prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Vielä vuonna 1995 kokonaiskulutus oli ”vain” 8,8 litraa henkeä kohti.
Kansainvälisissä vertailuissa Suomi meni pohjoismaisissa tilastoissa kärkeen. Jopa olutveikkoina pidettyjen tanskalasten ohi. Esimerkiksi viininlitkijämaa Ranskan kokonaiskulutus on jo pitkään ollut laskussa.
Runsaasta alkoholin käytöstä syntyy aina ongelmia. Sosionomi Riina-Lotta Kiikeri tutki tuoreessa opinnäytetyössään Turun kaupungin työntekijöiden ja asukkaiden näkemyksiä kaupungin päihdetilanteesta. Vastaajista kolmannes kohtaa työssään tai asuinalueellaan päihdeongelmaisia päivittäin.
Keskeisimmät viinasta aiheutuvat ongelmat ovat tutkimuksen mukaan syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja ala-ikäisten päihteiden käyttö. Asukkaat kokivat myös julkijuopottelun ja ilkivallan keskeisiksi ongelmiksi.
Tutkimuksen mukaan turkulaiset toivovat, että jatkossa kaupungin pitäisi entistä enemmän panostaa ennaltaehkäisyyn, nuorten harrastustoimintaan, mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja nuorten päihdehoitoon.
Alkoholin kulutuksen kasvu näkyy kasvavina terveydellisinä ja sosiaalisina ongelmina. Työikäisten naisten ja miesten yleisin kuolemansyy on edelleen alkoholi. Vuonna 2008 viinan vuoksi kuoli Tilastokeskuksen laskelmien mukaan yli 2 100 henkilöä. Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleiden määrä on kasvanut vuosien 2003 – 2007 aikana lähes 40 prosenttia.
Suomi on noussut kroonisten maksasairauskuolemien kärkimaihin Euroopassa. Lähes neljännes sata tapausta 100 000 asukasta kohti, on korkein Länsi-Euroopassa, kaksinkertainen Ranskaan ja jopa kolminkertainen Ruotsiin verrattuna.
Viime aikojen huolestuttava ilmiö on, että työikäisten naisten kuolemat alkoholin vuoksi ovat yhä lisääntyneet. Viime vuonna noin 400 työikäistä naista kuoli viinaan. Määrä on lähes kaksinkertainen vuosikymmenen alkuun verrattuna. Eniten lisääntyivät eläkeikää lähestyvien, 60–64-vuotiaiden naisten viinakuolemat.
Kuvateksti:
Joka kolmas turkulainen törmää juoppoihin päivittäin. Viina kaatoi ennen vain puliukkoja, mutta nyt iloliemi tappaa yhä enemmän myös naisia. Vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti viiniä kotonaan lipittävät yli kuusikymppiset naiset.
