Valesairas monen työpaikan riesana
27.01.2010 9:05
Teija Uitto
– Tätä se on usein: sama työntekijä soittaa aamulla ja sanoo, että hänellä on vatsatauti, migreeni tai kuumetta. Työkaverit sanovat, että krapulassahan se on, lähti ravintolasta taksilla aamuneljältä, näin kertoo väliportaan esimies työpaikasta, jossa tehdään vuorotyötä. Esimiehen mukaan etenkin viikonloput ovat ongelmallisia:
– Meillä on paljon nuoria työntekijöitä, jotka haluavat bilettää. Kun sunnuntaiaamuna pitäisi tulla aikaiseen vuoroon, iskee vatsatauti.
Kaupunkilehti Turkulainen lähetti sähköpostitse kyselyn 30 työpaikan esimiehelle ja pyysi kommentteja henkilöstön sairastelusta. Valtaosalla oli kokemusta valesairaista, joita työpaikalla kutsutaan tekosairaiksi, lintsareiksi tai ammattisairaiksi. Aihe on työpaikoille niin herkkä, että kommentit julkaistaan anonyymeina. Vain neljä vastaajaa totesi, ettei työpaikalla ole ollut lainkaan turhia poissaoloja.
Pitkään esimiestehtävissä kertoivat, että lama karsii turhia poissaoloja. Sen sijaan hyvinä aikoina uutta työntekijää saatetaan jopa neuvoa olemaan pois töistä:
– Yksi nuori mies oli saanut työpaikallaan sellaiset ohjeet, että kolme päivää kuukaudessa oli oltava pois sairauden takia kuten muutkin, liikealalla toimiva vastaaja kertoo.
Matkailualalla työskentelevä johtaja myöntää, että valesairaat ovat tuttu ilmiö. Valesairailla on ”vatsatautia ja usein flunssan oireita, lupa tulee työterveydestä. On myös jokunen, joka jää liian helposti pois”, hän kertoo. Hän sanoo, että epäilykset heräävät, kun samalla henkilöllä on usein vatsatauti, joka on iskenyt viikonloppuna ja jatkuu maanantaina.
Myös kuljetusalalla ”ammattisairaat” ovat tuttu ilmiö:
–Kyllä työyhteisö tiedostaa tapahtumat ja systeemin hyväksikäyttäjät ja heidän käytöstään pääsääntöisesti paheksutaan, Turussa toimivan yhtiön johtaja kertoo.
Sairaslomaa haetaan esimiehen mukaan terveyskeskuksesta ja usein kirjoittajana on sairaanhoitaja.
– Vatsakipu, selkäkipu, päänsärky, hän luettelee diagnoosit.
Valesairauteen on vaikea puuttua
Työpaikan pomon on hankala puuttua jatkuviin sairasteluihin, vaikka epäilisikin, ettei työntekijä aina ole sairaana.
– Sinänsä sairastelulle on oikeasti vaikea tehdä mitään. Puhuminen henkilön kanssa on lähes ainut keino, yksi esimiehistä toteaa.
Hän toivoo, että lääkärit puuttuisivat paremmin etenkin nuorten jatkuvaan sairasteluun.
Myös kaupan alalla työskentelevä pomo vaatii lääkäreiltä jämäkämpää otetta:
– Tuntuu, että mitä tahansa uskotaan. Vaikka työntekijä haisee vanhalta viinalta, sairaslomaa annetaan vatsatautina. Välillä hämmästyttää, mikä lääkäreiden moraali oikein on.
Turun kaupungin palveluksessa työskentelevä virastopäällikkö myöntää, että omakin arvio voi mennä pieleen:
–Vuosia sitten eräällä henkilöllä täällä oli henkilökohtaisessa elämässään suruja ja vastoinkäymisiä ja hän sai pitkän sairasloman masennukseen. Sanoin hänelle ihan hyvää tarkoittaen, että älä pidä tuota sairaslomaa, äläkä syö noita lääkkeitä, ei surua voi syödä lääkkeillä pois. Ryhdistäydy nyt vaan. Kävi niin, että tämä työntekijä ei pitänyt sairaslomaa silloin, mutta piti pidemmän myöhemmin.
–Olen käynyt kymmeniä johtamistaidon kursseja, tenttinyt Kauppakorkean lukuisia johtamisen opuksia, mutta yhdessäkään ei puhuta, miten tulisi käsitellä masennusta. Puhutaan vain motivoinnista tuloksentekoon.
Suurin osa tekee töitä sairaanakin
Kaikissa vastauksissa pomot korostavat, että valtaosa työntekijöistä on hyvin tunnollisia ja he tulevat töihin jopa sairaana.
– Vieraalta tuntuu tuo valesairastelu. Kokemukseni mukaan niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella tuntuu enemmänkin, että ihmiset raahautuvat töihin silloinkin kun työkykyä ei oikeastaan ole, varsinkin näinä lomautusten ja yt-neuvottelujen aikoina. Huippuna ovat opettajat ja esiintyvät taiteilijat, joiden kynnys sairaslomaan on tosi korkeella, kulttuurialalla työskentelevä projektipäällikkö kommentoi.
Kuljetusalan edustaja sanoo, että suurin osa tekee työnsä kunnolla ja ammattiylpeydellä, mutta ”valitettavasti mukaan mahtuu aina niitä, jotka haluavat päästä vähemmällä toisten kustannuksella”
– Valtaosa työntekijöistämme on niitä, jotka tulevat töihin vaikka pää kainalossa. Sitten on näitä nuoria, jotka sairastelevat paljon ja keksivät vaikka mitä selityksiä. Töistä ollaan poissa, jos vaikka poikakaverin kanssa on ollut riitaa, yksi myymäläpäällikkö kertoo.
Annetaanko sairaslomaa liian helposti?
Turkulaisen kysely paljastaa, että monien pomojen mielestä lääkärit kirjoittavat sairaslomalapun liiankin helposti. Syyttävä sormi osoittaa muun muassa kaupungin työterveystaloa sekä terveysasemia.
Vastaava lääkäri Anu Paloniemi Turun Työterveystalosta vakuuttaa, että näin ei ole, eikä valesairaus ole ilmiönä mitenkään kovin yleinen:
– Yleensä ihmisellä on aina jokin ongelma, johon hän tulee hakemaan ratkaisua työterveyshuollosta ja tarkalla haastattelulla saadaan selville käynnin todellinen syy. Keskustelemalla voidaan päätyä yhteisymmärryksessä sairasloman sijaan parempaan ratkaisuun, esimerkiksi avoimeen keskusteluun esimiehen kanssa.
Paloniemen mukaan sairaslomaa haetaan toisinaan työilmapiirin tai henkilökohtaisten ongelmien vuoksi, jos esimerkiksi työpaikalla on ollut ristiriitaa tai työntekijän läheinen on kuollut.
– Tällöin työkyky voi olla tilapäisesti laskenut ja lyhyt sairasloma voi olla perusteltuakin joskus.
– Työssä uupuneet voivat alussa valittaa fyysisiä oireita, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoja, joiden taustalta löytyy kuitenkin sitten työn psyykkiset kuormitustekijät. Näissä tilanteissa esimiehen vastuu tilanteen korjaamisessa on ensisijainen, koska kyse ei ole sairaudesta vaan ulkoisista kuormitustekijöistä, jotka aiheuttavat psyykkisiä paineita ja työuupumusta.
Hän korostaa, että lääkärin lähtökohtana ei ole epäillä asiakkaan kertomusta, vaan pyrkiä selvittämään tilanteeseen johtaneet tekijät ja kartoittaa avun tarve.
