Tuttuja ja tuntemattomia 30-luvun viipurilaisia esitellään Turussa
Turun suomenkielinen työväenopisto - 30.01.2009 13:35
Työväenopisto
Lauantaina 14.3.09 paneudutaan Turun suomenkielisen työväenopiston juhlasalissa (Kaskenkatu 5) Viipurin, Karjalan vanhan pääkaupungin sotia edeltäneen ajan elämään. Työväenopisto ja Turun Torkkelin Kilta järjestävät silloin 7-tuntisen (klo 10–17.10) Tuttuja ja tuntemattomia 30-luvun viipurilaisia -seminaarin. Useiden asiantuntijoiden voimin muistellaan silloin vanhaa iloista Viipuria.
Työväenopiston rehtori kasvatustieteiden tohtori Ilkka Virta ja tilaisuuden puheenjohtajana toimiva Turun Torkkelin Killan puheenjohtaja dosentti Eero Aantaa kertovat, että luennoitsijoiden esitysten pääosissa ovat eilispäivän tutut ja tuntemattomat viipurilaiset.
– Muistelemme useiden asiantuntijoiden voimin vanhaa iloista Viipuria käymällä monipuolisesti läpi sekä kaupungin elämää että siihen liittyneiden ihmisten toimintaa, valaisee Ilkka Virta.
Hän kertoo oman seminaariesityksensä liittyvän Viipurin poliisilaitoksen etsivän osaston miehiin. Virran äidinisä Vilho Rissanen työskenteli Viipurin etsivällä osastolla. Hänen vaiheistaan tekemässään sukukirjassa Ilkka Virta kuvailee paikkaa ja aikaa joita ei enää ole. Näitä ajatuksia kuullaan Virran esitelmässä.
Henkilökuvia
Torkkelinkatu 4:ssä oli leipurimestari Alfred Pursiaisen leipomo ja kondiittoria, kahvila ja asunto, kuten ilmenee vanhasta Viipurin puhelinluettelosta. Mitä sisältyi sanontaan: Mennääks Pursiaisell? Siitä kertoo tarkemmin arkkitehti Aija Korhonen.
Viljo Vesterinen – sanoin ja sävelin on FT Marko Tikan teemana. Hän työskentelee Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen tutkijana. Marko Tikka on soittanut harmonikkaa yhdeksänvuotiaasta alkaen, joten hän oli mitä parhain henkilö kirjoittamaan harmonikan kuninkaan Vili Vesterisen elämäkerran.
Suomen tuotteliaimpiin ja arvostetuimpiin urheilukirjailijoihin kuuluva Antti O. Arponen on tutkinut luovutetun Karjalan ja Viipurin urheilua vuosikymmenien ajan. Hän on kirjoittanut aihepiiristä useita kirjoja. Päätoimekseen hän työskentelee Viipurissa aikoinaan perustetun Karjala-lehden päätoimittajana Lappeenrannassa. Hän on julkaissut yli 40 urheiluaiheista kirjaa ja saanut Vuoden urheilukirja -palkinnon 1996 ja 2006 sekä neljä kertaa kunniakirjan (=jaettu 2. sija).
– Katsahdan kolmen viipurilaisen olympiavoittajan: painija Oskari Frimanin, nyrkkeilijä Sten Suvion ja voimistelija Aleksanteri Saarvalan elämäntarinoihin, valaisee Arponen.
Turun Torkkelin Killan pj Eero Aantaa on neljännen polven viipurilainen. Dosentti Aantaa on tutkinut laajasti Viipurin elämää ja vaiheita. Hän on valinnut aiheekseen: Pelastusarmeijan kersantti Alfred Puustinen, maailmanmestari ja sotahuutosankari.
Turun normaalilyseon täysinpalvellut historian vanhempi lehtori FM Olli Miettinen kertoo puheenvuorossaan kielitieteilijästä ja akateemikosta aiheenaan Tauno Nurmela – Viipurin suurlähettiläs Turussa.
Erilaisia elämänaloja
Fil. tri Karmela Bélinki on helsinkiläinen kirjailija, tutkija ja journalisti. Hän on syntynyt Helsingissä viipurilaisen isän ja turkulaisen äidin tyttärenä ja viettänyt lapsuutensa Turussa. Hän on toiminut journalistina yli neljäkymmentä vuotta, mm. neljännesvuosisadan Ylen palveluksessa sekä lisäksi Suomen Norjan kulttuuri-instituutin ensimmäisenä johtajana ja julkaissut parikymmentä teosta, joukossa kaunokirjallisuutta, esseistiikkaa, tietokirjoja ja akateemisia tutkimuksia. Hänen esitelmänsä teemana on Viipurin juutalaiset.
Keväällä 1944 Viipurissa ylioppilaaksi kirjoittaneiden joukossa oli Riitta Thuneberg. Hän on perehtynyt kaupungin rakennustaiteeseen Viipurin museosäätiön teettämän pienoismalli -projektin puitteissa. Lappeenrannassa oleva pienoismalli kuvaa tunnetuinta Viipuria 2.9.1939. Arkkitehti Riitta Thuneberg käsittelee seminaarissa rakennustaidetta teemanaan: Viipurilaisista arkkitehdeistä 30-luvulla.
Sairaanhoidosta 1930-luvun Viipurissa luennoi puolestaan LL Raija Voipio, joten monelta kantilta ehditään seitsemän tunnin aikana käsitellä Viipurin vaiheita ja ihmisiä.
Järjestäjät kertovat, että seminaariin odotetaan noin 200 kuulijaa. Seminaarin osallistumismaksu on 25 euroa (sisältää lounaan ja kahvin). Siihen on paikkojen rajallisuuden ja lounasjärjestelyjen takia pakollinen ennakkoilmoittautuminen 22.02. mennessä nettiin http://www.tkukoulu.fi/~tsuto tai puhelimitse opiston toimistoon puh. (02) 262 9811. Virta ja Aantaa korostavat, että on muistettava myös mainita erityisruokavalio tai liikuntarajoitteisuus.
