Hirvensalon kappeli mallina moskeijalle

Romantiikka on ainut uskontoni. Toivoisin sen leviävän.

Emme kaipaa Suomeen terroristeja. Näkyvät maamerkit tuovat kauhua ympäristöön.

Hei.
En aivan ymmärrä, miksi moskeijaa pitäisi vastustaa. Miten moskeija käytännössä vaikuttaa muiden kuin muslimien elämään? Eipä mitenkään.
Kun rakennus olisi jopa paikassa, jossa suuri osa asukkaista on muslimeja, niin vaikutus olisi vähäinen siinäkin mielessä, ettei muiden tarvitse nähdä muslimeja, toisin kuin nyt moskeijan ollessa keskustassa.
Mitkä ienevät ne konkreettiset haitat, joita nykyinen moskeija on saanut aikaan? Niiden pohjalta voisi miettiä, miten uusi rakennus vaikuttaa. kukaan ei ole mitään faktaa esittänyt.

Toisena asiana sanoisin, että suomessa kirkon läheisyys, ei haittaa minua mitenkään. Egyptissä asun moskeijan ja kirkon lähellä, eikä se haittaa minua mitenkään.
Ja niille, jotka kuvittelevat, ettei muslimimaassa ole kirkkoja tai kristinuskoa, niin se on väärä kuvitelma. Täällä egyptissä on erittäin viriili kristinusko ja kristityt tatuoivat käteenä monesti hyvin näkyvän ristin ja erottuvat muslimeista muutenkin pukeutumisellaan ja tavoilalan. Kirkonkellot soivat sunnuntaisin, kirkot ovat isoja ja erottuvat risteillään heti ympäristöstä.

Monet ovat varmasti käyneet egyptin turistikohteissa punaisella merellä. Siellä ihan mielellään turistit ovat bikineissään ja viina virtaa, miettimättä minuutin vertaa, kuinka paikalliset asiaan suhtautuvat tai pitäisikö nyt olla maassa maan tavalla.

Päivän lause taitaa olla:double standards.

No niin juu sinä jo Turkulainen vertasit Egyptiä että siellä on rauhallista .palautampa sinulle mieleen islamin nimissä tuhotut Budha patsaat , että tälläisen rauhallisen uskonnon kanssa ollaan tekemisissä ,joka ei siedä muita uskontoja eikä merkkejä ja monumetteja niistä.

Rauhan uskonnosta ei voida puhua ei lankaan alla linkki maailamlla taphtuneista naisiin kohdistuneista väkivallan teoista..
http://monikulturismi.wordpress.com/2009/07/28/huntu-vai-huora/

Suosittelen katsomaan ja kaikkia Suonmalaisten tyttölasten vanhempia kertomaan mihinkä suomi on matkalla , jollemme pakota tätä uskontoa sopeutumaan Maahan maan tavalla.

Turismia ei voida verrata maassa asumiseen ja olemiseen!

Sitten katsokaa mitä maailmalla tapahtuu islamin nimissä, ja sitä paitsi he saavat tällähetkellä elellen sosiaalipummeina enemmän rahaa kuin rehellinen työssäkäyvä duunari ,joka työn loputtua ei saa edes Turun soppalasta harkinnanvaraista tukea siihen asti että ansiosidonnainen alkaisi juoksemaan!

Lisäksi maahan tulee lukutaidottomia naisia ,jotka miehet haluavatkin tällätavoin pitää ,jotta he ovat helppoja hallita ja pitää neljänseinän sisällä jottei nainen tietäisi omia oikeuksiaan.

Ne suomalaiset jotka kannattavat sopeutumisen kannalta tätä moskeija hanketta ovat valitettavasti väärässä ,koska tämä vahvistaa heidän omaa uskonnonharjoittamista sekä naisten alistamisen kohdistamista yllämainitun linkin mukaan muihinkin uskontoihin kohdistaen sen kattollisista , ordodokseihin,juutalaisiin ,hinduihin ,budhiin ja luterilaisiin kaikkiin jopa ateisteihin ,kukaan ei ole turvassa.. ottakaa järkikäteen katsokaa maailmalla tapahtuneita asioita!

TURKU TEKISI VIISAASTI KUN LAITTAISI HANKKEEN jäihin ja odottaisi 10-20 vuotta hankkeen kanssa ,vaikkakin lahjontarahat silmissä kiiluu , ensin sopeuttaan ja hoidetaan maassa olevat , palautetaan rikoksiin ja kiihkoiluun syyllistyneet synnyin maahansa/ kotimaahansa ja sen jälkeen aletaan tuumaamaan tätä kun osataan elää maassa maan tavalla!

Ainakin viisi koptikristittyä ja poliisi on kuollut jouduttuaan tulituksen kohteeksi kirkon edessä eteläisessä Egyptissä. Uutistoimisto AFP:n mukaan uhreja on kaikkiaan seitsemän.

Lisäksi ainakin kymmenen ihmistä on loukkaantunut. Sairaalalähteiden mukaan loukkaantuneiden tila on kriittinen, ja heillä kaikilla on ampumahaavoja.

Ihmiset olivat poistumassa joulujumalanpalveluksestaan yöllä, kun kirkon ohi kaarsi tumma auto. Tuntemattomat salamurhaajat avasivat tulen auton suojista. Koptikristityt juhlivat joulua 7. päivä tammikuuta.

Uskontojen väliset selkkaukset ovat muslimivaltaisessa Egyptissä melko harvinaisia, mutta aina silloin tällöin väkivaltaa tapahtuu. Egyptin 80 miljoonasta asukkaasta kristittyjä on noin joka kymmenes.

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkoma...ml/arkistot/ulkomaat/2010/01/1028987

Ihmiset kävelee silmät kiinni ja rukoilee. Se on surullista oli sitten kristitty tai muslimi.

Islam ei ole rauhan uskonto, ennen kuin se uudistuu ja se ei uudistu, kuten kristinusko.

Mitä piilee moskeijan sisällä? – Samir Khalil Samir

Moskeija ei ole pelkästään rukouspaikka vaan se on pääasiallisesti paikka, jossa annetaan muslimiuskovaisten sosiaalista ja poliittista elämää koskevia käskyjä ja keskustellaan niistä. Näille ”uskovaisille” yhteisö ei ensisijaisesti merkitse valtiota, jossa he asuvat vaan arvoiltaan länsimaille vastakohtaista uskonyhteisöä.

Kun lännessä aletaan keskustella moskeijan rakentamisesta tai maan luovuttamisesta tarkoitukseen, läntisen osapuolen ei kannata suin päin olettaa todella tietävänsä, mistä silloin puhutaan.

Moskeijalla on omat toimintonsa ja sääntönsä. Se ei ole pelkkä muslimien vastine kirkolle. Tietämättömyys saa helposti ihmisen kuvittelemaan, että vieras on enemmän tai vähemmän samankaltainen kuin minä itse. Siksi meidän tulee tarkastella islamia kriittisesti ymmärtääksemme, mitä moskeija heille merkitsee.

Islamilaisessa perinteessä moskeija merkitsee paikkaa, minne yhteisö kokoontuu rukoilun ohella ratkomaan kaikki asiansa, niin sosiaaliset, kulttuurilliset kuin poliittisetkin. Jokainen yhteisöä koskeva päätös tehdään moskeijassa – sen toiminnan rajoittaminen silkaksi ”rukouspaikaksi” on loukkaus islamin perinnettä kohtaan.

Yhteisö kokoontuu moskeijaan perjantaisin. Yhteistä rukousta seuraa khutbah eli puhe. Kyseessä ei kuitenkaan ole saarna. Puheessa käsitellään senhetkisiä kysymyksiä koskien politiikkaa, yhteisöä, moraalisääntöjä ym. Monissa islamilaisissa maissa (kuten Egyptissä, arabimaailman väkirikkaimmassa islamilaisessa valtiossa) kaikkia moskeijoja vartioidaan perjantaisin. Suurimmat moskeijat ovat joka perjantai poliisin erikoisjoukkojen ympäröimiä. Syy on yksinkertainen: poliittiset päätökset syntyvät moskeijoissa, perjantain khutbahin seurauksena.

Islamilaisen maailman historiassa lähes kaikki vallankumoukset ja kansannousut ovat saaneet alkunsa moskeijoissa. Jihad eli ”sota Jumalan viitoittamalla tiellä”, jokaisen muslimin velvollisuus puolustaa islamilaista yhteisöä, julistetaan moskeijassa, perjantain khutbahissa.

On siis virheellistä puhua moskeijoista pelkkinä kulttipaikkoina. Toinen vakava virhe on keskustella moskeijoiden rakentamisesta uskonnonvapauden piiriin kuuluvana kysymyksenä, sillä moskeija toimii monella muullakin tasolla.

On syytä muistaa, että perjantairukouksen paikka on muslimien silmissä pyhä ja pyhittämisestään lähtien ikuisesti yhteisölle kuuluva, ja sama yhteisö päättää, kuka saa astua pyhään paikkaan ja kenen toiminta puolestaan tulkitaan sen häpäisyksi. Tämän vuoksi ei ole kuviteltavissa, että jokin alue voitaisiin luovuttaa vaikkapa 50 vuoden ajaksi moskeijan toiminnalle – maata, jolla moskeija on sijainnut, ei koskaan voida palauttaa.

Kaikissa muslimimaiden kaupungeissa on tavallisesti pieniä rukouspaikkoja, joita yleensä kutsutaan rukoushuonetta merkitsevällä nimellä musalla. Näihin pieniin ”kappeleihin” mahtuu yleensä noin 50 henkeä ja ne sijoitetaan yleensä asuinrakennusten alimpaan kerrokseen. Näitä huomaamattomampia rukoushuoneita käytetään yleensä vain saman rakennuksen asukkaiden tai lähikatujen kulkijoiden keskipäivän rukouksiin.

Minareetit on rakennettu käytännön syistä ja ne ovat selvästi ympäröiviä rakennuksia korkeampia. Kautta historian niillä on ollut myös symbolista merkitystä. Ne toimivat merkkinä islamilaisen yhteisön läsnäolosta ja vahvistavat poliittisessa mielessä näkemystä islamin ylivertaisuudesta muihin alueen uskontoihin nähden. Niiden pääasiallinen merkitys on kuitenkin saada ihmisääni kuuluviin lähialueilla. 1900-luvun myötä moniin minareetteihin on lisätty kovaääniset – erityisesti niissä tapauksissa, kun läheisyydessä sijaitsee kirkko tai kristittyjen kaupunginosa. Muessinit ovat myös ryhtyneet pidentämään rukouskutsuaan lisäämällä siihen uutta tekstiä.

Tällaiset uudistukset sotivat islamilaista traditiota vastaan, ja tiukimmissa muslimimaissa, kuten Saudi-Arabiassa, ne onkin kielletty. Muualla, kuten Egyptissä, kovaäänisten käyttö on rajoitettu itse rukouskutsuun, joka kestää noin kaksi minuuttia, eikä niitä saa käyttää aamunkoitteessa.

Viimeiseksi on kysyttävä, kuka rahoittaa moskeijoiden ja islamilaisten kulttuurikeskusten rakentamista. Tuskin kenellekään lienee yllätys, että valtaosa on vieraiden valtioiden, etenkin Saudi-Arabian, rahoittamia. Rahoituksen lisäksi nämä valtiot lähettävät myös omia imaamejaan moskeijoihin ja kulttuurikeskuksiin. Yhtä tunnettua on, että sunnalaisessa maailmassa Saudi-Arabian edustama wahhabilaissuuntaus on kaikkein ankarin islamin muoto. Sellaisesta taustasta saapuvat imaamit eivät voi auttaa maahanmuuttajia integroitumaan tai modernisoitumaan, vaikka nämä ovat välttämättömiä ehtoja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon alkuperäisasukkaiden kanssa.

Näiden selvennysten jälkeen esitämme muutamia kriittisiä havaintoja.

Oletamme, että muslimien tulee ilman muuta saada omat ruokouspaikkansa myös lännessä. Sosiologisessa mielessä olisi kuitenkin huomattavasti parempi, mikäli maahanmuuttajat käyttäisivät tähän tarkoitukseen musallaa jossa he voisivat kokoontua rukoilemaan. ne ovat myös huomattavasti havempi ratkaisu.

Moskeijaa sen sijaan ei voi pitää kulttipaikkana, sillä se on muslimiyhteisön sosiaalinen, kulttuurillinen ja poliittinen keskus ja sellaisena sitä on ymmärrettävä. Pikku hiljaa kautta Euroopan nouseva vastustus moskeijoita kohtaan voi johtua silkasta ksenofobiastakin, mutta todennäköisempää on, että vastustus nousee pelosta poliittisia toimenpiteitä kohtaan – toimenpiteitä, jotka vahvistavat joka suhtessa länsimaisesta sivilisaatiosta poikkeavaa ja siitä yhteensovittamattoman etäällä olevaa identiteettiä.

Mikäli islamilainen kulttuurikeskus auttaa maahanmuuttajia integroitumaan eurooppalaiseen yhteiskuntaan erilaisten kurssien ja muiden palveluiden avulla, sellaisen rakentamista on tuettava, koska sellaisessa tapauksessa maahanmuuttajat ja alkuperäisasukkaat todella rakentaisivat yhdessä molemmille kuuluvaa, solidaarista yhteisöä. Olisi aiheellista auttaa, myös materiaalisessa mielessä, alkuperäisasukkaista ja kaikenuskoisista maahanmuuttajista koostuvien ryhmien ja ja yhteisöjen syntymistä, jolloin saapuvien integraatiota ja länsimaisen yhteiskunnan avautumista heidän suuntaansa nopeutettaisiin.

Kun muistetaan islamilaisen tradition tapa sulauttaa yhteen uskonto, perinteet, kulttuuri, sekä sosiaalinen ja poliittinen elämä, on tärkeää, että nämä asiat opitaan pitämään erillään. Asioista päättäviä tahoja tulisi valistaa sen suhteen, että he toimillaan jouduttaisivat eritytymisprosessia ja pitäisivät varansa kaikenlaisten maahanmuuttajien politisoitumisen suhteen.

Alkuteksti: http://alianzacivilizacio...de-bajo-una-mezquita.html

Samir Khalil Samir on jesuiittapappi & arabialaisen kulttuurin ja islamin historian professori Beirutin Saint-Joseph –yliopistossa ja Vatikaanin arabialaisen kulttuurin ja islamin isntituutissa Roomassa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Kairon yliopistossa, Tokion Sophia Universityssä, Washingtonin Georgetown Universityssä ja kirjoittanut yli 20 teosta islamista.

^ jostain mystisestä syystä tuohon edelliseen viestiini tuli lähettäjäksi jonkun toisen henkilön nimi. Pahoittelen.

... paitsi ettei näköjään tullutkaan koko edellistä viestiäni. Pahoittelen taas