Myrkkykuljetukset haaste VR:n rata-alueen kaavalle
07.04.2010 8:05
Tomi Kangasniemi
VR:n konepaja-alueen asemakaavanmuutoksen suurin kompastuskivi on edelleen vaarallisten aineiden kuljetukset. Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti Christina Hovi arvelee, että melu- ja tärinävaatimusten täyttäminen on huomattavasti helpompi toteuttaa kuin ratapihalla tapahtuvien ammoniakkikuljetusten.
– Meluongelmat ratkaistaan helposti, sillä niihin on olemassa vuosikymmenten käytännöt. Kuljetuksissa vanhoja käytäntöjä ei ole, vaan tämä on ensimmäinen kerta, kun niiden vaikutuksia selvitetään asemakaavoituksessa.
Hovin mukaan asiassa on kuitenkin edetty hyvin. Nyt on jo allekirjoitettu sopimus riskienhallinnan vaatimista investoinneista ja toteutusaikatauluista. Myös vastuukysymykset on selvitetty. Kuljetuksista vastaava VR teettää vielä ratapihaa koskevan turvallisuusselvityksen Liikenneviraston kanssa. Jo nyt on selvää, että junien nopeuksia tullaan alentamaan.
– Kun vaarallisia aineita kuljettavat junat tulevat rata-alueelle, ne käyttävät alennettua 20 kilometrin tuntinopeutta, toteaa VR:n turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiainen.
Valtaosa Turun vaarallisista kuljetuksista on Yaran Siilinjärven tehtaan ammoniakkikuljetuksia, jotka kulkevat Turun kautta Uuteenkaupunkiin. Poutiaisen mukaan kuljetuksia tapahtuu useampi viikossa ja ne tapahtuvat aamupäivisin. Myrkkyjä sisältävät vaunut saavat myös seisoa pihamaalla joitain tunteja.
Poutiainen muistuttaa, että vaarallisten aineiden kuljetukselle ei ole olemassa järkeviä vaihtoehtoja.
– Teoreettisesti voi ajatella, että niitä voisi kuljettaa maanteitse. Se olisi kuitenkin vielä suurempi turvallisuusriski.
Esitettyjen riskinhallintatoimenpiteiden jälkeen on arvioitu, että ammoniakkikuljetusten aiheuttama suuronnettomuus voisi tapahtua kerran 50 000 vuodessa.
Suurin melu aiheutuu autoliikenteestä
Asuinalueiden kaavoituksessa on varauduttu vaarallisten kuljetusten onnettomuusriskiin. Maanalainen rakentaminen ja parvekkeiden rakentaminen ratapihan suuntaan on kielletty lähinnä ratapihaa suunnitellussa korttelissa. Myös julkisivujen tiiveyteen sekä rakenteiden ja ikkunoiden kestävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi rakennuksissa tulee olla kaasuntunnistimella varustettu automaattisesti sulkeutuva koneellinen ilmastointi eikä raitisilman sisäänottoa saa sijoittaa ratapihan puolelle.
Vaarallisten kuljetusten lisäksi haasteita ratapihan kaavalle aiheuttaa pilaantunut maaperä ja melu. Christina Hovin mukaan pilaantunutta maaperää on kokonaisuutena aika paljon, mutta sen ei pitäisi aiheuttaa suuria ongelmia.
– Esimerkiksi Konepajan rakennuksen lattian alla on ilmeisesti pilaantunutta maata, mutta sitä ei tarvitse ilmeisesti avata, koska pilaantunutta maata on siinä kohtaa niin vähän. Jos rakennukseen tulisi esimerkiksi päiväkoti, se pitäisi puhdistaa.
Melun suhteen suurimmat ongelmat aiheuttavat liikennemäärät. Alueen pääkaduilla kulkee 15-45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
– Vasta tehtyjen melumittausten jälkeen havaittiin, että ajoliikenne Köydenpunojankadulla aiheuttaa suurempaa melua kuin junaliikenne.
Meluntorjuntaan on varauduttu sijoittamalla rakennukset suojaamaan piha-alueita melulta ja erilaisin äänieristysvaatimuksin. Lisäksi rakennusten ratapihalle suuntautuvat parvekkeet tulee lasittaa.
Ratapihan kaavaehdotus on tarkoitus saada huhtikuun aikana ympäristö- ja kaavoituslautakunnan käsittelyyn. Valtuustoon kaava tulee kesän jälkeen.
