Sigyn-salissa nähdään modernia kansantanssia

Turun Kiikurien tanssiteoksessa nähdään pukuloistoa, vaikka perinteisiä kansallispukuja esityksessä ei ole.

Nykykansantanssi on jotain aivan muuta kuin tanhuamista. Mitä se sitten on, sitä yleisölle esittelee 55 vuotta tänä vuonna täyttävä Turun Kiikurit tanssiteoksessaan Jako yhteen 26.5.

– Esityksessä ei ole nuuskapolkkaa tai tietyn alueen menuettia, vaan jokainen liike on mietitty tätä teosta varten. Teos on enemmän teatteria ja musikaali kuin perinteistä kansantanssia, Turun Kiikurien tiedottaja Marjaana Penttinen kertoo.

Yhdistys on juhlanäytöstään varten hankkinut ammattilaisen koreografi-ohjaajaksi. Elena Penttilän ohjaamassa tanssiteoksessa on mukana yli 90 esiintyjää. Mukana ovat kaikki Turun Kiikurien aktiiviset tanssijat, seuran oma kuoro ja pelimannit.

–  Esiintyjien ikähaitari on suuri. Nuorin esiintyjä on 5-kuukautinen Sisu ja vanhimmat yli 70-vuotiaita. Teos kertoo yhdestä toripäivästä. Tyylillisesti liikutaan 1900-luvun alun torielämässä, mutta liikekieli on uutta kansantanssia. Katsojalle se näyttäytyy siten, että askelikot ovat tuttuja, mutta liikkeen käyttötapa ja kerronta on 2010-luvulta, Penttinen kuvailee.

Myös esityksessä kuullut kappaleet ovat pääosin täysin uusia. Ne on säveltänyt ja sanoittanut kuoronjohtaja Penttinen. Poikkeuksellista on, että esityksessä soi muun muassa flyygeli, joka ei perinteisesti kuulu kansantanssimusiikkiin.

Turun Kiikurien juhlanäytös on ollut pienelle seuralle valtava ponnistus. Sitä on valmisteltu jo yli vuoden ja treenattu viime syksystä lähtien.

– Sigyn-salin lava alkoi tuntua pieneltä, kun olimme siellä kaikki yhtä aikaa. Eräitä koreografioita piti siirtää toiseen suuntaan, että mahduimme, Penttinen naurahtaa.

Nykykansantanssi tuntuu kiehtovan myös yleisöä, sillä jo etukäteen lippuja näytöksiin on myyty hyvin. Kaikkiaan yleisöä odotetaan useita satoja.

Penttinen arvelee, että Turussa alkaa vihdoin näkyä se sama ilmiö, mikä valtakunnallisesti on näkynyt jo jonkin aikaa:

– Kansantanssin suosio kasvaa jälleen. Lajiin tulee paljon nuoria, lahjakkaita tanssijoita. Harmi vain, että lähes kaikki tulijat ovat naisia. Pienet tanssia harrastavat pojat valitsevat kouluikäisenä muita harrastuksia ja vain tytöt jatkavat. 1980-90-luvuilla ryhmissä oli paljonkin nuoria miehiä.

Muutos vaikuttaa myös kansantanssin luonteeseen, sillä perinteisesti kansantanssi on perustunut mies- ja naisrooleihin. Nyt koreografien pitää keksiä uusia lähestymistapoja, kun tanssijat ovatkin valtaosaltaan naisia.

Turun Kiikurit on perustettu Turussa vuonna 1957. Seura on osallistunut aktiivisesti valtakunnallisiin kansantanssitapahtumiin, on Läntisen tanssin aluekeskuksen jäsen ja myös Turun kulttuurikummi. Kiikurit käyvät keväisin ja syksyisin esiintymässä Runosmäen vanhainkodin asukkaille.

– Meillä on muutamia lasten ryhmiä, kaksi aikuisten ryhmää, kuoro ja pelimanniyhtye. Mutta tänä vuonna ryhmäjaot on unohdettu, juhlanäytöstä on tehty yhteisvoimin, Penttinen toteaa.

Turun Kiikurien Jako yhteen -tanssiteos Sigyn-salissa 26.5. kello 16 ja 18

Written by:

Teija Uitto

Ota yhteyttä