Piilota X Palauta

Turun kaupoissa leipien hinnat vaihtelevat rajusti

Paikalliset Kommentoi

Jos aamiaispöydässä syöt myslileipää, maksat siitä aika lailla enemmän kuin jos söisit tavallista sekaleipää tai ranskanleipää. Kaikkein eniten leivästään maksavat ne, jotka joutuvat erityisruokavalionsa vuoksi ostamaan gluteenitonta leipää.

Tutkimusyritys Dataforce Finland vertaili leivän hintoja kesäkuussa 12 turkulaisessa kaupassa. Mukana vertailussa olivat ABC-market Auranlaakso, Citymarket Kupittaa, K-Extra Puhakka, K-market Martinmylly, K-Supermarket Annika, Lidl Itäharju, Prisma Itäharju, Sale Hämeenkatu, Siwa Stålarminkatu, S-market Wiklund Herkku, Stockmann ja Valintatalo Verkahovi.

– Kävimme läpi kaikki leivät, mitä leipäosastoilta sillä hetkellä löytyi. Paistopisteen tuotteita ei ollut mukana. Suurin valikoima oli Prismassa, yli 350 leipää, pienimmät valikoimat Lidlissä ja Siwassa, tutkimusjohtaja Ossi Ahonen toteaa.

Leipien hinnat vaihtelivat rajusti. Halvimmat leivät löytyivät Lidlistä, jossa kotimaisen maalaisleivän kilohinta oli 1,98 euroa. Lidlistä löytyi myös hintavertailun halvin ruisleipä. Saksassa valmistetun ruisleivän kilohinta oli niin ikään 1,98 euroa.

Hintahaitarin toisessa päässä ovat gluteenittomat leivät, joista kallein oli kilohinnaltaan jopa 39 euroa. Keskimäärin gluteenittoman leivän kilohinta oli 14 euroa.

Halvimmillaan leivän sai 0,65 euroa paketti, kalleimmat leivät maksoivat yli viisi euroa ja gluteeniton jopa seitsemän euroa. Ahonen sanoo, että mausta saa maksaa. Jos leipään on lisätty jotain lisuketta, hinta nousee selvästi.

– Ylipäätään leipä on Suomessa kallista. Kun vertaa leivän hintaa esimerkiksi siihen, mitä viljelijä saa viljakilosta, kauppa tienaa leivällä kyllä hyvin, hän toteaa.

Ahonen sanoo, että kauppa perustelee yleensä elintarvikkeitten hintoja kuljetuksilla.

– Miten kauppa sitten selittää sen, että Saksasta Suomeen kuljetettua leipää saa halvemmalla kuin kotimaassa leivottua.

Viimeiset 15 vuotta hintavertailuihin perehtynyt mies sanoo, että kuluttajat voisivat vaatia halvempiakin hintoja.

– Jos ostan maustepurkin kansainvälisestä kauppaketjusta Suomesta, sen hinta on 0,99 euroa, Espanjassa 0,79 euroa. Jos suomalaiset kuluttajat seuraisivat enemmän hintoja, hinnat olisivat meilläkin halvempia. Mutta kun meillä on iso joukko kuluttajia, jotka eivät välitä hinnoista.

Yhden nyrkkisäännön hän antaa niille kuluttajille, joilla ei ole aikaa tai kiinnostusta vertailla hintoja:

– Kauppaketjujen omat tuotenimet ovat edullisia, nämä Pirkat, Euroshopperit, Rainbowit ja X-trat. Jos niitä suosii, ostoskori on kokonaisedullinen. Muutaman tarjouksen perään en lähtisi, siinä ei yleensä säästä lopulta mitään. Kaupan kokonaisedullisuus ratkaisee.

Tutkimusjohtaja Ossi Ahonen myöntää kuitenkin itsekin ostavansa toisinaan jotain, joka ei ole halvinta, koska tuote vain sattuu miellyttämään eniten.

– Mutta uskon, että suomalaisia hinnat alkavat kiinnostaa, kun on lamaa, työttömyyttä, pieniä eläkkeitä ja kun hintatietoisuus lisääntyy.

Käyttäjän Teija Uitto kuva
Teija Uitto

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.