Tälläinen mies deittailee netissä - konkari uskaltaa esiintyä kuvalla ja nimellä

Netissä eivät seuraa etsi vain sosiaalisesti rajoittuneet kummajaiset, vaan myös komeat ja itsenäiset miehet. Jari Haloselle internetin deittipalvelujen hyvät ja huonot puolet ovat tulleet kymmenessä vuodessa tutuiksi.

Sonja Huttunen

Nettideittisivustoissa ei toisaalta ole mitään uutta. Seuraa on haettu iän ikuisesti esimerkiksi sanomalehdissä, mutta ajan kanssa seuranhakuilmoitukset ovat sähköistyneet kaiken muun mukana ja siirtyneet internetiin.

Osa seuraa hakevista on eronnut, osa jäänyt leskeksi ja osa ei ole sitä oikeaa koskaan tavannutkaan. Yksi asia yhdistää heitä kaikkia: kaipaus löytää joku, jonka kanssa jakaa pienet ja suuremmat ilot.

Netissä treffisivustoja on tuhansia, ja etsivä kyllä löytää, jos vain on valmis panostamaan. Suomi24, City, Match.com ja Jokaiselle Seuraa ovat vain muutamia esimerkkejä loputtomassa nettideittiviidakossa.

Osa sivustoista on maksuttomia, mutta rekisteröitymistä vaativia. Suurin osa kuitenkin tarjoaa parhaat palvelunsa vain maksaville asiakkaille.

Nettideittailun yllä leijuu osittain sosiaalinen leima, joka tekee käyttäjistä säälittäviä, epätoivoisia ja noloja. Moni ei uskaltanut suostua toimittajan haastattelupyyntöön. Oman kuvan voi laittaa nettiprofiiliin, mutta moni toivoo, ettei kukaan tuttu sitä löydä. Ei uskalleta tunnustaa, että juuri minä etsin netistä sitä oikeaa.

Nettideittailua epäileville sanon, että katso peiliin.”

Todellisuudessa nettideittailun sosiaalinen leima on myytti. Sen ovat keksineet ne, jotka eivät nettideittailua ole itse kokeilleet.

Yhä useampi juttutuokio netissä johtaa kuitenkin alttarille ja sormuksen killuessa nimettömässä vain katkerimmat kyynikot kehtaavat muistella tutustumistapaa.

Netissä eivät rellestä pelkästään sosiaalisesti haasteelliset kummajaiset, sen on Jari Halonenkin todennut.

– Epäilijöille sanon, että katso peiliin. Jos itse pidät itseäsi normaalina ja etsit seuraa internetistä, miksei joku toinenkin voi olla täysin normaali, Halonen sanoo.

43-vuotiaalla Halosella ovat jalat maassa. Hän on menestyvä, urheilullinen, tyylikäs ja oikein mukavaa seuraa. Kaukana on nettideittaileva stereotypia kiusallisen omituisesta finninaamasta, joka pakenee todellisuutta ruudun taakse.

Joskus tulee lähdettyä yksille, eikä siitä sen enempää tarvitse kehkeytyä.”

Halonen on kolunnut nettipalstoja jo kymmenen vuotta. Kokemuksia on laidasta laitaan: täysiä floppeja ja pitkiä suhteita.

– Kymmenen vuotta sitten käytiin oikeasti sokkotreffeillä, sillä samanlaisia palstoja ei ollut kuin nyt. Silloin juteltiin chat-pohjaisilla nettisivuilla, profiilit ovat yleistyneet vasta myöhemmin. Parhaimmillaan olen löytänyt netistä pidemmän suhteen, mutta yhtä mukavaa on tavata uusia ihmisiä. Joskus tulee lähdettyä yksille, eikä siitä sen enempää tarvitse kehkeytyä, Halonen toteaa.

Halosella on ollut profiili Suomi24-sivulla noin puolitoista vuotta – sielläkin tosin vain silloin tällöin. Halonen kertoo kyllästyvänsä nopeasti nettideittailuun, mutta silloin tällöin profiili ilmestyy uudelleen. Jos sieltä joku sittenkin löytyisi.

Loppujen lopuksi sanat ovat vain osa koko paketista.”

Miksi Halonen sitten on turvautunut nettihaarniskaan?

– Baareistakin löytyy toki uusia tuttavuuksia, mutta internetissä ajatuksia pystyy vaihtamaan aivan eri tavalla. Baareissa monet naiset odottavat, että mies tekee aloitteen. Olen siinä mielessä ehkä hieman ujo, joten internetissä kynnys lähestyä on matalampi, Halonen arvelee.

Mies on laittanut oman kuvansa profiiliinsa ja odottaa samaa myös keskustelukumppaneilta: jos omaa kuvaa ei uskalla laittaa esille, on taustalla yleensä itsetuntoa alentavia tekijöitä.

Netissä on myös opittava lukemaan rivien välistä, ja vaikka etsisi seuraa tositarkoituksella, ei tiukkapipoinen saa olla. Vaikka netti tarjoaakin turvallisen alustan helpolle tutustumiselle, samat kriteerit pätevät myös virtuaalisessa ihastumisessa.

– Kirjoittamalla pääsee paremmin sisälle toisen sisäiseen maailmaan, mutta loppujen lopuksi sanat ovat vain osa koko paketista. Todellisen kuvan saa vasta kun tapaa henkilön, jolloin kuulee myös äänen ja näkee eleet.

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Nettikauppa on epätoivoisten työkalu. Esimerkiksi ulkona lenkillä voi aloittaa ihan sponttaanisti keskustelun kenen tahansa kanssa, jos keskustelukumppani häkeltyy ja tyytyy vaikka vain vastailemaan yhdellä sanalla, niin jatkaa matkaa ja etsii uuden keskustelukumppanin. Netistä taas löytyy yleensä ne sosiaalisilta taidoiltaan kaikkein rajoittuneimmat tapaukset, joiden suusta ei edes sanaa saa.

Nettikauppaa vielä idioottimaisempaa on etsiä seuraa baareista tai terasseilta, itse en voisi antaa itselleni ikinä anteeksi moista virhettä. Toisaalta, seura löytää kaltaisensa.

Oma mielipiteeni on, että vanhat tavat kunniaan. Hienompaa on tarttua kädestä kiinni kuin lähettää sähköpostia.

Ville82 (ei varmistettu)

Ville82:lle nostan virtuaalista tötsääni. Uskomattoman moni pariskunta on kohdannut toisensa selvin päin reaalimaailmassa. Niin myös meikäläinen ja parempi puolisko.

asiaihminen (ei varmistettu)

Kommentistasi voisin hyvinkin provosoitua, mutten antaisi sitä virhettä itselleni anteeksi.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ole aika rajoittunut ja ilman suurempaa skaalaa sen suhteen, että ei maailmassa liene yhtään paikkaa, mistä ei voi löytää itselleen sopivaa seuraa.

Kaltaisensa seurassa on yleensä helpointa, mutta ei se aina niinkään mene. Erilaisetkin tapaukset voivat joskus löytää yhteien sävelen ja baarissakin voi tavata elämänsä "helmen"!

Lenkkipanta löy... (ei varmistettu)

Lenkkipolulla ollaan niin tohkeissaan ja turpa rutussa, ettei ketään edes katsota päin. Mennään kuin viimeistä päivää ja tuomiopäivän ilme naamarissa, ainakin täällä Vihdissä ja Vihdin Nummelassa!!

Siinä on hengenvaarillista lähteä ketään moikkaamaan tai käteen tarttumaan.
Arjessa ja päivänvalossa ihmiset ovat TODELLA vaikeasti lähestyttäviä!
Poikkeuksiakin aina on joka joukossa, mutta aika harvassa näillä mailla.

Vihtiläinen ei ... (ei varmistettu)

Vai että ihan *nettikauppa*? Meinaatko että siellä on joku ostoskori ja Visaa höyläten tulee äijää/eukkoa kotiin? Esität juuri näitä stereotyyppisiä käsityksiä jotka eivät pidä paikkaansa. Minulla ei ole mitään ongelmaa löytää satunnaista jutustelu-/seksiseuraa vaikkapa kadulta, puistosta, baarista, kavereiden luota tai netistä, mutta jos haluan etsiä juuri tietynlaista ihmistä, voi joko käyttää aikansa missä vain hakuampumassa, tai sitten yksinkertaisesti ilmoittaa jossain että morjes, olen tällainen ja kiinnostaisi tällainen seura.

Kuten sanot, seura löytää kaltaisensa ja olen samaa mieltä, et vain ole ilmeisesti vielä ymmärtänyt että kansa on nykyään netissä ja fiksummat osaavat hyödyntääkin sitä erilaisten palveluiden kautta, joten netistä löytää erityisen valikoitunutta ja älykästä porukkaa jos tietää mistä hakea.

Itse olen koko ikäni koneen ääressä istunut ja olen erittäin sosiaalinen enkä edes pahannäköinen.

Kannattaisi koi... (ei varmistettu)

Mikä mättää, että komea, urheilullinen ja niin sanotusti menestyvä mies ei löydä vakavasti otettavaa seuraa?
Olisiko vika asenteessa? Ehkä tulijoita olisi, mutta ei sitten olijoita?

Timo Uusi-Kerttula kertoo, että naisten on miehiä helpompi löytää niin salaista kuin julkistakin seuraa.
Mitä se kertoo MIEHISTÄ?

Suomessa on kuitenkin enemmän naisia kuin miehiä, joten voisi kuvitella tilanteen aivan päinvastaiseksi.

Mieluummin yksi... (ei varmistettu)

"Suomessa on kuitenkin enemmän naisia kuin miehiä, joten voisi kuvitella tilanteen aivan päinvastaiseksi."

Varmanakin jos sivusto on tarkoitettu > 55 -vuotiaille. Siitä tässä ei ollut kysymys.

Tilastokeskus kertoo että ikäluokittain katsottuna naisia on ennemmin kuin miehiä vasta ikäluokista 55-59 alkaen:

Esimerkiksi:

20 - 24 miehet: 174 276 naiset: 166 595

35 - 39 miehet: 174 775 naiset: 165 351

50 - 54 miehet: 187 930 naiset: 187 002

55 - 59 miehet: 184 987 naiset: 189 252

Eli siis naiset elävät pitempään kuin miehet.

Kari H. (ei varmistettu)

Ikäluokassa

40 - 44 miehiä: 161 204 naisia: 154 636

Kari H. (ei varmistettu)

Olen aivan eri mieltä kuin Ville. Verkossa voin löytää ihmisen, joka ei koskaan lenkkeile/ lenkkeile minun elämänpiirissäni/ satu samoihin "sosiaalisiin tilanteisiin" eli vaikkapa kulttuuririentoihin/ liikuntasaleille. Ja ennen kaikkea, verkossa tutustutaan sanan/ ajatusmaailman kautta.

Haastateltu mies on rohkea tullessaan kuvan kanssa esiin (jopa lehteen). Itse olen keskustellut verkossa kuvattomana ja kuvattomien kanssa. Olenko löytänyt elämänkumppania, en. Onko Jari Halonen, ei. Kymmenen vuotta komeallakaan kuvalla ei siis takaa mitään.

Ryhdyn kyllä vieraidenkin ihmisten kanssa puheisiin ihan reaalimaailmassakin. Kummastakaan en toistaiseksi ole löytänyt elämänkumppaniani. Mutta takaisin asiaan: verkko ei ole viheliäinen, ihminen on, silloin kun on.

Soisi löytävänsä (ei varmistettu)

Baareista seuraa etsivät ovat lähes poikkeuksetta epätoivoisia hylkiöitä ja usein sosiaalisilta taidoiltaan täysin olemattomia ja muutenkin aika juntteja. Netissä taso on yksinkertaisesti paljon parempi, etenkin jos tarkoitus on hakea vähän keskustelukykyisempää ja muutenkin älykkäämpää seuraa eikä vain niitä yhdenillanjuttuja toistensa perään. En missään nimessä astuisi baariin seuranhakumielessä, koska näin ylivoimaisesti parempiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Vustin (ei varmistettu)

Parisuhteen etsiminen on vaikeampaa kun ikääntyy. Pariinkymppiin asti suhteen löytää vielä helposti yöelämästä.Sen jälkeen on vaikea löytää sopivaa, kun parhaat on jo viety pakasta.Homma helpottaa tuossa 35-45 vuotiaana kun mennään toiselle kierrokselle. Tällöin jakautuu selvästi kaksi erilaista ryhmää:keski-ikäiset bilettäjät ja ne joita baarielämä ei voisi enää vähempää kiinnostaa=jolloin netti on kullankallis parisuhteen etsintään. Itse ainakin pidän harrastuskaverit harrastuskavereina ja keskittyä juoksulenkeillä suoritukseen, enkä kyyläämään kanssajuoksijoita.

Löysin oman sielunpuoliskoni netistä ja olemme nykyään avoliitossa.Etsintään tosi meni vuosia, mutta hyvää kannatti odottaa.

Nelikymppinen (ei varmistettu)

Siirryin nettideittailun maailmaan jo itse asiassa 24- vuotiaana. Sieltä löytää paljon järkevämpää seuraa kuin epätoivoisia humalaisia "käytsä usein täällä" -miehiä, joihin ravintoloissa törmää. Sitä paitsi keskustelu meluisassa ravintolassa on toivotonta ja keskustelukumppanin valintakin puhdasta hakuammuntaa.

Mieluummin käyn treffeillä selvin päin jossain mukavassa kahvilassa henkilön kanssa, jonka kanssa on voinut käydä järkevää keskustelua jo etukäteen ja onka arvomaailma vastaa sitä mitä etsin. Puhumattakaan kun ikää tuli enenmmän, niin en todellakaan halua miehekseni jotain rafloissa notkujaa.

Nettitreffit epätoivoisten kohtauspaikkana on täysin myytti. Fiksuimmat treffikumppanit ovat netistä löydettyjä, kunhan vaan osaa suorittaa valikoivaa lukemista. Myös aviomieheni löytyi nettitreffeiltä.

"nolompaa" ois ... (ei varmistettu)

So so, eikös aviomiehensä jo löytäneen aviovaimon olisi soveliaampaa kirjoittaa nettitreffailusta imperfektissä ;)

asiaihminen (ei varmistettu)

Asiaihminen on liian piukkapipoinen ja rajoittunut kommenteidensa perusteella. Saat toki niin ollakin, vaikka kuinka mustavalkoinen, mutta ei sinun asiasi ole muille sormea heristellä, eikä muita moralisoida.

Onneksi meitä on joka lähtöön ja elämän kirjokangas laaja.

Elä ja anna toi... (ei varmistettu)

Asiaihminen on liian piukkapipoinen ja rajoittunut kommenteidensa perusteella. Saat toki niin ollakin, vaikka kuinka mustavalkoinen, mutta ei sinun asiasi ole muille sormea heristellä, eikä muita moralisoida.

Onneksi meitä on joka lähtöön ja elämän kirjokangas laaja.

Elä ja anna toi... (ei varmistettu)

Jos se asiaihmistä niin kovin huolettaa, niin aviomies on se viimeisin nettitreffi. :D

"nolompaa" ois ... (ei varmistettu)

Itse olen nuori nainen. Elämäni on varsin koulu ja harrastuskeskeistä, olen tunnollinen ja kunnollinen, enkä esim. käy baareissa. Muutama vuosi takaperin heitin ihan kokeeksi nettiin deitti-ilmoituksen ja täytyy sanoa, etten ole katunut kertaakaan. Ilmoitukseeni tuli noin sata vastausta kolmessa päivässä, näistä kuorallinen oli asiallisia. Yhtä henkilöä uskaltauduin tapaamaan, ja nyt tuo akaatemista koulutusta hankkiva itseni kaltainen himoliikkuja on avopuolisoni. Kyllä täältä netistäkin voi löytää aikamoisia helmiä, kunhan osaa hakea. :)

Kun ihmiset kysyvät, missä tapasimme, vastaamme rehellisesti. Toisaalta vastaus saattaa herättää pientä kummastusta, mutta toisaalta moni on tuon kuultuaan myöntänyt itsekin kokeilleensa - ja nämäkin henkilöt ovat olleet ihan kunnollisia taviksia.

Onnellisesti ne... (ei varmistettu)

Olen itsekin viime aikoina miettinyt, uskaltaisinko kirjautua johonkin tuollaiseen palveluun. Mitkä ovat hyviä/järkeviä sivustoja, joihin kannattaisi rekisteröityä (taidan hakea lähinnä ilmaisia sivustoja)?

Pohtiva (ei varmistettu)

Monelle tuosta netistä on tullut harrastus ja ajankulutusväline, niin myös seuranhakupalstoista.
Itse aikanaan ajauduin sinne avioeron jälkeen ja löysinkin yllättäen itseäni miellyttävän naisihmisen.
Ikävä kyllä hänet sinne myös menetin, monta vuotta on mennyt enkä kyllä usko että samanlainen onni minua enää kohtaa, mutta minkäs teet kun yksinkin on niin ikävää eikä baarit kiinnosta.

Ramses J (ei varmistettu)

annan neuvon..jos baarit ei kiinnosta, hankkiudu bangkokiin ja siellä soi rambuttrin alueelle,(esim banglompoo ja sawadee smile inn hotel) jossa turistit vierailee..sieltä löytyy hyviä hierontapaikkoja joissa työtään tekee maaseudulta kotoisin olevat n.30v naiset..k.o. naiset ovat
kunnon poikamiehistä kiinnostuneita ja HUOM!!!! eivät ole mitään baarityttöjä jotka harrastavat yhdenyön juttuja..sitä kautta löytyy aika hyvin maaseudulta kotoisin olevia emäntiä,joilla ei ole viellä aviomiestä...itse löysin oman emäntäni k.o. tyyppisestä paikasta..ja voin luvata, että pitävät erittäin hyvää huolta sinusta...oma emäntäni piti sellaista huolta, että kukaan ei koskaan aiemmin ole pitänyt yhtä hyvää huolta minusta..joten toivoa on..jostain syystä nää 30 ladyt on kiinnostuneita just vanhemmista poikamiehistä...

ddt ei tehoa,mu... (ei varmistettu)

Kuule "DDT EI.." minä en ole kiinnostunu mistään bangkokin naisista, arvostan suomalaista naista jolla on aivot, keskusteluun, osaa olla hellä ja tarvittaessa myös pysyä lujana ja sellaisesta minulla on tuo kokemus josta edempänä kerroin.
En halua itselleni mitään "palvelijaa", "alamaista" vaan tasaveroisen kumppanin.

Ramses J (ei varmistettu)

Ressukka hommaa koko netti deittailu, kun ei uskalleta kasvotusten puhua asioita nyplätään netissä. Sitäpaitsi jos yli kolmekymppiset hakee netistä seuraa on ukossa tai akassa jotain vialla jo valmiiksi.Tosin leskeksi voi jäädä ja se on hyväksyttävää. Muuten onnettomia yksilöitä koko sakki jos netistä pitää ihminen löytää. Suomlaiset on muutenkin ihan hemmetin ressukoita jollei ole viinaa päässä ei puhuta mitään.Surkeeta netti deittaajat.

Gicolo (ei varmistettu)

Siellähän se tosi ressukka on!! Yrittää käyttää nettiä, vaikkei osaa kunnolla kirjoittaa ja esiintyy gigolona!! Huh huh sentään... eipä paljon reppanampaa voisi olla!

Reppanoita joka... (ei varmistettu)

Kasvokkain on helpohko löytää ulkonäkökeskeisiä, 'rakastuu ensi silmäyksellä' -tyyppejä, yhden illan seksiseuraa haluavia yms. Mutta netissä pitää esitellä itseään ja keskustella eikä ensi hetken huumaan ole mahdollisuuksia.

ensi hetken huu... (ei varmistettu)

Minun kokemukseni mukaan on kylläkin sellaisen ihmisen kanssa juttukin luistanut, joka on heti ensi näkemältä miellyttänyt. Eli vaistooni luotan tässäkin asiassa. Silmät ovat sielun peili, ja niin edelleen.

Myssypää (ei varmistettu)

Kunnollisia, luotettavia miehiä kaivataan nettitreffeille, miehistä on jopa pulaa siellä. Aika moni mies on varattu, mutta jos nyt vielä on vapaana jokunen. Muuten on edessä muutto joskus ulkomaille. :)

n33- (ei varmistettu)

Tapasin mieheni netin maksullisen deittipalvelun kautta. Olemme molemmat social butterfly-tyyppisiä, mutta esim. ravintoloissa ei vaan kumpikaan jaksanut notkua mitään kännihuuruista seuraa etsimässä. Olemme 30+ ikäsiiä molemmat. Keskustelimme meilitse ensin noin viikon verran jonka jälkeen lähdimme treffeille ja ne treffit ovat kestäneet jo puolitoista vuotta. Muutimme yhteen 2 kk ensitapaamisen jälkeen.
Mielestäni nettideittailijoita ei voi kategorioda yhteen laatikooon. Siellä on monelaista tallaajaa. Ilman nettiä en olisi ikinä tavannut miestäni koska ei olisi tullut mieleenkään lähteä hänen paikkaunnalle esim ravintolaan tai tekemään mitään muutakaan. Jos olisin "reaalimaailmassa" odottanut juuri hänen tapaamista, odottaisin sitä vieläkin.

Ei ole yhtä ja ... (ei varmistettu)

he..he..hee...no se nyt oli vaan yks neuvo..jos tykkäät suomi naisista, haet tietystikin heidän seuraa...mä taas olen tykästynyt omaani,enkä vaihtais pois alkuunkaan...ja huomaa kyllä,ettet tunne heidän kaltaisiaan naisia ollenkaan..he EIVÄT OLE mitään palvelijoita...vaikkakin työskentelevät esim hierojina..(ovat siis normaalissa ansio työssä)... heillä vaan on toisenlainen tyyli kuin n.s. suomi naisilla...ja kuten sanottu, suurin osa heistä on maaseudulta kotoisin,jossa vaalitaan edelleenkin perinteisiä käytöstapoja...omaan suhteeseeni voin todeta sen olevan erittäin tasapainoinen ja hyvä.eli kumpikaan ei ole orja,mutta pitää kyllä toisistaan huolta...että silleen...

ddt ei tehoa,mu... (ei varmistettu)

Kaiken kaikkiaan surullista luettavaa. Ohjaako seksi näitä kirjoittajia ja ovatko he kiinnostuneet mistään muusta todella mullistavista asioista kuten Eurokriisi, poliittinen huijaus ja kansanvalta ja vaikuttaminen. Näille otsakkeille ei löydy viisautta, mutta seksistähän kaikki tietävät kaiken ja kun K---- ja järki seisovat samaan aikaan syntyy kaaos.

Pipo ei ole tiukassa

kalervo1

Jokainen, joka aiheeseen tarttuu on itsekin saman asian äärellä hääräävä, vaikka syyttää muita kiinnostuksesta!!
Aihetta kommentoimalla paljastaa itsensä!

Tekopyhäilyä tuollaiset kommentit!!!

Tule pois, sinu... (ei varmistettu)

Niinpä, nyt loppui se elämänkumppanin hakeminen ja tärkeät asiat kuten valuuttakriisi tähtäimeen!

Nauroin, joskin varmaan trollaannuin

Pore (ei varmistettu)

No Joo, ei aihetta enempään eli onhan näitä aloitettu moneen kertaan, mutta seksi, salasuhteet ja paskanjauhaminen kiinnostaa tavallista vähäjärkistä paljon enemmän. Ei kannata vaivautua kirjoittamaan "aivot narikassa" ihmisille mitään järkevää.

jarmo orre (ei varmistettu)

On aina sekin mahdollisuus, että boikotoi lehden keskustelusivuja ja antaa paskanjauhajien jatkaa juttujaan niin kauan kuin lehden toimitus sitä sietää.

Lehti valitsee sisältönsä ja linjansa, me kommentoijat olemme ilmaista työvoimaa tuottaessamme sitä ns. sisältöä paskanjauhamisillamme.

Tee aloite! (ei varmistettu)

Hehee,,onpa mielipiteitä :) Nettideittailu on nykypäivää ja siellä on joukossa fiksuja ihmisiä ja sitten vähemmän fiksuja. Itse löytänyt viisi vuotta kestäneen hienon suhteen netin kautta eroni jälkeen. Nyt olen hakemassa uutta ja ei ole ongelmia löytää asiallisia miehiä. Ensin reilusti omat toiveet esille profiiliin ja sitten käy läpi vastaukset. Ja itse saa vastata heille joille haluan. Ainoa mikä haittaa on se, että jos henkilö ei osaa ilmaista itseään kirjoittamalla, jää yleensä vastausta vaille. Itse en kuvaani esille laita, mutta sen saa pyytämällä. Tosin kuvan pyytäminen heti kertoo pinnallisuudesta, persoona ja ihminen siellä taustalla ovat kiinnostavia. Pelkällä ulkokuorella ei pitkälle pötki. Pitää osata varoa tyyppejä, jotka ovat jääneet koukkuun nettideittailuun. He etsivät jotain mitä ei IRL ole olemassakaan. Olen saanut myös hyviä ystäviä netin kautta. Eli suosittelen - minulle +50 hyvä ja oikeastaan ainoa paikka tavara tasoistani seuraa. Korkea koulutus, johtava asema.....

Hyvä juttu (ei varmistettu)

"Eli suosittelen - minulle +50 hyvä ja oikeastaan ainoa paikka tavara tasoistani seuraa. Korkea koulutus, johtava asema....."

Diipadaapaa!!
Mitä leimaamista ja mustavalkoista ajattelua, nurkkakuntaista!!

Koulutus ja hyvä sosiaalinen asema ei ole mikään takuu ihmisyydestä.
Siellähän ne häijyimmät tyypit ovat!!
Osaavat käyttää muita hyväkseen ja vittuilla inhottavasti, niin etteivät muut sitä tajua, ennenkuin seuraavana päivänä! Iljettäviä otuksia!

Mustamaalaan tässä nyt tahallani mainittuja piirejä, mutta kokemuksen tuomalla oikeudella!

Ei ole koiraa k... (ei varmistettu)

Samaa mieltä kun "Ei ole koiraa karvoihin katsomista", usein niile on jääny se "työnaamari" päähän vapaa-ajallakin, eivät osaa rentoutua, nauttia elämästä kun ajatukset pyörii työssä ja rahan ja mammonan keruussa ja miten sitä saisi haalittua mahdollisimman paljon lisää.

Ramses J (ei varmistettu)

Niin, niissä "pikkirillipiireissä" EDUSTETAAN, ollaan gala-illoissa jäykkänä kuin tikku paskassa, esitetään maailan parasta, mutta kun päästään kotiin, kulisseihin, niin hakataan muija mustaksi ja ollaan ihan sikoja.

Pikkirillipiiri... (ei varmistettu)

Samaa teke alaluokka ei mitään eroa. Ja mitäs tiedät gaala illoista jos et ole ollut mukana, eikä kiinnosta?
Tikku paskassa se esittää muukin luokka Euroopan omistajaa varsinkin, kun pääsevät viron laivalle. Kännissä örvelletään siinä missä eliittikin. Puhumattakaan etelän lomakohteista, siellä vasta ollaankin isoa ja polleeta.
Kännissä tapellaan pää verissä pitkin katua ja sitten himassa loput.
Siis ei mitään eroa, mistä luokasta on kotoisin, jos ei ole kotikasvatus kohdallaan.
Joka yhteiskuntaluokasta löytyy sivistyneitä ja sikoja!

Komentoora (ei varmistettu)

Yläluokan ukoista ja akoista ei kukaan usko, että se voisivat olla vaikka väkivaltaisia ja siksi he pystyvät kiduttamaan läheisiään vuosikymmeniä.

Aivotutkija Paavo Riekkinen on siitä esimerkki, mutta myöskin siitä, että hän poikansa kanssa kavalsi yliopiston varoja. Riekkinen on ollut vankilassakin petoksista, muttei vaimonsa pahoinpitelystä!!

Inhimillisyys, hyvyys ja äly eivät pysy aina samassa päässä!

Pikkirillipiiri... (ei varmistettu)

No mitäs ne alaluokan ukot ja akat tekevät? Ne ei vai kiduttele toisiaan, eikä hakkaa akkojaan? Luuletko, että kaikki alaluokkalaisten tekemät akan- ukon hakkaamiset ovat olleet oikeudessa? ja kaikki saaneet syytteetkin, vai eikö alaluokka näitä teekkään??
Mistä hiivatista ne uutiset, sitten tulee, kun on ukkoo ja akkaa jotka kiduttaa ja tappaa?
Vai väitätkö kaikkien väkivaltauutisten asianosaisten olevan pelkästään yläluokkalaisia?
Ihmisiä on kaikenlaisia, eikä se katso ylä- eikä alaluokkaa, jos on luonnevikainen ja ilkeä niin ei koulutuskaan auta!

Komentoora (ei varmistettu)

Kommenttisi tyylilajin perusteella et kuulune siihen korkeasti koulutettuun, sofistikoituneeseen yläluokkaan, joissa perhehelvettejä voi olla, mutta joista vaietaan.

Alemman sosiaaliluokan ihmisten ongelmat näkyvät ja tulevat helpommin esille. ONNEKSI!!

Näin on vaikket... (ei varmistettu)

Lue tarkemmin sanoinhan selvästi, ettei ole mitään eroa ihmisten huonolla käytöksellä tai luonnevikaisuudella ja ilkeydellä kuuluivat he ylä- tai alaluokkaan.
Joka ihmisryhmästä löytyy kaikkeen läähtöön erilaisia hyviä ja huonoja persoonia.
Mistä tiedät mitä olen nähnyt yläluokan elämästä, kun vain tietäisitkin, mutten kerro!
Ja sitä paitsi minä en henkilökohtaisesti pidä siitä, että ihmisiä luokitellaan mihinkään luokkaan. Ihmisestä tekee ihmisen se, kun osaa ottaa kanssaihmisensä ihmisenä, eikä lajittele heitä suvun, koulutuksen, ammatin tai aseman perusteella.

Komentoora (ei varmistettu)

Parahin Kommentoora, sinäkö et LUOKITTELE ihmisiä??? Olen vahvasti eri mieltä.
Sitten vielä sekin, että mainitsit tietäväsi yläluokan elämästä jotain, mutta et siitä kerro. Hyvä on, mutta sillähän puhuit itsesi pussiin.

Yläluokan paheet salataan ja niistä vaietaan - niinkuin aikaisemmin väitin. Sielläkin kärsii monta lasta ja puolustuskyvytöntä ihmistä. On niitä nähty!!
Jopa minäkin olen joutunut niitä tapauksia todistamaan!!

Pintakiilto ei ... (ei varmistettu)

Etkö käsitä lukemaasi? Enhän puolustanut ylä- enkä alaluokkaa! Enkä ole aloittanut tätä luokittelua ja siksi mainitsinkin puhuvani mieluimmin ihmisistä enkä heidän luokistaan.
Kyllä tiedänkin yläluokan elämästä niin sikailuista, kun sivistyneestäkin elämästä, mutta niinkuin sanoin ne eivät ole minun asiani puhua.
Kumpa tietäisittekin minkälaisten perheiden vesoja ihailette, milloin missäkin "näyttelyssä" ja lehtien palstoilla ja jo manan majoille menneitä yläluokkalaisia. Niinkuin sanoit yläluokka osaa kulissien takana olevan elämänsä salata, ja kaikenlainen sikailu käännetään "voitoksi" tai meidän pikku possu on niin nokkela keksii tällaistakin, tai hän on niin taiteellinen boheemi, että kyllä se, vaan siitä johtuu ja kansa ihailee!!
Mutta ei tämä tee siitä alaluokasta sen parempaa, jos alaluokka örveltää eikä pysty salailemaan eikä minkään rahakuoren sisään piiloutumaan, niin ei se pahuus ja sikailu niiltäkään minnekkään katoa. Eli edelleenkin jos ihminen on luonnevikainen tai ilkeä, niin ei se katso mistä hän on kotoisin. Tätä olen tässä yrittänyt viestittää, enkä luokitella ihmisiä. Koetetaan nyt kestää nämä kaikenmaailman ala- ja ylä- hörhötykset, kun ei niistä mihinkään päästä.

Komentoora (ei varmistettu)

Lukemaani ymmärrän ja luen myös rivien välitkin, jos sellaisia löytyy.

Sinun vuodatuksesi on niin pakonomaista ja paniikkiin viittaavaa, ettei jää mitään rivien välistä luettavaa. Vedä hyvä ihminen välillä henkeä!

Älä hosu, pikku... (ei varmistettu)

Sinulle vaikea vastata, kun vastoin ohjeita vaihtelet nimimerkkiäsi samassa ketjussa.
Äläkä possuttele keskustelija kumppaniasi, voisit vähän ajatella itsekin. En minäkään puhu
sinun persoonastasi. Pysytään yleisellä tasolla.
Se siitä, sitten menee jo väärälle alueelle koko keskustelu, hyvät jatkot heippa!

Komentoora (ei varmistettu)

Todellakin netistä ei löydä "sitä oikeaa" . . . Ja taitavan manipuloijan kirjoituksista ei pysty päättelemään mitään. Ja mahdollisen kumppanin löytyessä, tavallaan jää pois seurustelun tutustumisvaihe, face to face. Ihan kokemuksen kautta kommentoin . . .

Pettynyt ja pahasti (ei varmistettu)

Yhtä hyvin sieltä kun jostain muualta, kirjoittelut paljastaa jo aika paljon ihmisestä ja kun jatkaa kirjoittelua riittävän pitkään hätäisimmät ja ehkä ne vain seikkailua haluavat kyllästyvät.
Liian pitkään ei tietenkään kannata kirjoitella, mut vertaisin sitä ihan wanhaan kunnon kirjeillä kirjoitteluun. Seurustelun tutustumisvaihe seuraa oikeastaan vasta sitten kasvoista kasvoihin.
No, ehkä mä olen huonketään neuvomaan en ole siellä paljonkaan kirjoitellut ja vain sen yhden kumppanin löytänyt ..ehkä minulla silloin vain kävi hyvä tuuri? : )
Yksin tässä ollu muutaman vuoden ja en tiedä mitä oikein pitäisi tehdä, vaikeaa tutustua kehenkään muualla kun ei tiedä edes ajatusmaailmaa, pelkän ulkomuodon perusteella..

Ramses J (ei varmistettu)

Tein kerran virheen, että ystävystyin hyvään naispuoliseen työkaveriini. Pitkiä kahvitaukoja, hymyilyä, keskustelua, lounaalla käyntiä. Sitten pyysin kerran ulos illalliselle, vastaus oli ei. Tällä sanalla menetin omatuntoni, sekä hyvän työkaverin.

Kenties on paras pysyä pelkästään irti todellisuudesta yksinäisenä nettimaailmassa, tai alkaa tunteettomaksi aitojen ihmisien hyväksikäyttäjäksi.

En kykene kasvottomaan nettideittailuun, saati kysymään keneltäkään suoraan ilman jo monelta suunnalta tarkisteltua läheisyyden tunnetta. Omalta osaltani peli on siis virallisesti "game over".

syyllinen (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun

Klikkaa Turku-passi -yrityksiin