Tällainen oli ensimmäinen aamu intissä

Naisalokkaat pysyivät ensimmäisen aamun toimissa hyvin aikataulussa.

Henriikka Eloluoto

Anniina Mäkinen sijasi punkkansa siististi. Naisille tämä lienee helpompaa kuin viereisen tuvan miehille.

Henriikka Eloluoto

Naiset saivat annetussa ajassa vaatteet päälle ja hiukset solmittua. Sen sijaan osalla miehistä oli pukeutuminen jäänyt puolitiehen.

Henriikka Eloluoto

Sini Peltola on tyytyväinen armeijassa saamaansa appeeseen. - Ihan perusruokaa, Peltonen toteaa.

Henriikka Eloluoto

Janette Kadenius oli Sini Peltolan tavoin tyytyväinen aamiaisen sisältöön.

Henriikka Eloluoto

Roi Bagherin aamu oli sujunut hyvin. Palvelusajalta hän ododttaa rankempaa urheilua ja erilaista arkea.

Henriikka Eloluoto

Naisten tuvassa oltiin punkkien petaamisessa tarkkoja.

Henriikka Eloluoto

Kaikki aamiaiselle kokoontuneet eivät olleet vielä saaneet asianmukaisia varusteita.

Henriikka Eloluoto

Aamutoimien jälkeen pihalle ryhmittyminen sujui vauhdilla.

Henriikka Eloluoto

Käskyjen kuuntelu opetellaan heti alussa.

Henriikka Eloluoto

Komppaniassaaa heerääätyyys! kajahtaa ilmoille Porin prikaatin esikuntakomppaniassa Säkylässä tasan kello 5.30 aamulla. Valot lämähtävät päälle ja punkista kurkistelee unisia päitä. On alokkaiden ensimmäinen aamu armeijassa.

Herätyksen jälkeen järjestäydytään jonoon ja aamupesulle. Aikaa on kymmenisen minuuttia tupaa kohden. Tosin esimerkiksi 14-henkisen naistuvan kaikki jäsenet tuskin ehtivät kuhnailemaan ainakaan vessassa, sillä niitä on ainoastaan kaksi.

Aamupesun jälkeen järjestäydytään jonoon uudelleen ja käskystä palataan omaan ryhmähuoneeseen, tupaan. Suoritetaan pikainen vaatteiden vaihto ja sijataan pedit tarkastusta varten. Aikaa petaamiseen on riittävästi, sillä tarkastukset tehdään vasta kun kaikki ovat aamutoimensa hoitaneet. Toisin siis kuin yleisesti huhupuheilla pelotellaan, ei ainakaan ensimmäinen aamu vaikuttaisi olevan kovinkaan tiukka.

Heinäkuun erässä Porin Prikaatiin saapui 26 naista. Heistä neljätoista on yhdessä tuvassa, loput toisessa. Yksi naisalokkaista on Loimaalta kotoisin oleva Anniina Mäkinen. Ensimmäisen yön nukutut tunnit ovat jääneet vähiin, sillä tuvassa on ollut kuuma. Armeijaan Mäkisen ajoi päähänpisto.

– En ole mitenkään treenannut tätä varten. Olen kyllä joskus telttaillut mutten ole harrastanut sen ihmeemmin mitään. Kaverin kanssa vaan mietittiin, että kyllähän täällä voisi pärjätä, Mäkinen toteaa.

Tuvan esimies, alikersantti Satu Koski, aloitti oman palveluksensa tammikuussa. Kosken kanssa aloitti samaan aikaan 20 naista. Heistä puolet jätti leikin kesken. Koskelle itselleen ei ole kuitenkaan ollut ongelmallista sopeutua armeijan rutiineihin, vaikka ne alkuun tuntuivatkin hölmöiltä.

– Tärkeintä täällä on tupakavereitten tuki, että voi jutella. Kaikilla on kuitenkin välillä vaikeita hetkiä, niin on tärkeää että saa tukea, Koski kertoo.

Hammaspesujen ja pukeutumisen jälkeen vuorossa on sänkyjen petaus ja sänkyjen alta kurkistelevien fifien keräämistä harjalla. Koski tarkistaa tupansa pedit. Osa punkista joudutaan petaamaan uudelleen, mutta Mäkinen on tehnyt omansa moitteetta.

Siivoustuokion jälkeen taistelijat ryhmittäytyvät pihalle. Suurimmalle osalle on löytynyt sopivat vaatteet, mutta esimerkiksi Mäkisen kengät ovat hänelle monta numeroa liian suuret. Valtavat kalossit näyttävät huvittavilta hennon tytön jaloissa. Onneksi tiedossa on kuitenkin sopivamman kenkäparin saaminen lähipäivien aikana.

Taistelijat marssivat ruokalan eteen, jossa he asettautuvat rivimuodostelmaan seisomaan. Sisälle pääsee yksi ryhmä kerrallaan.

Ravitsemustyönjohtaja Tuula Ruohomaan mukaan ensimmäisenä aamuna aamupalapöydän ääreen asettuu yhteensä 1500 syöjää. Tarjolla on leipää päällysteineen, puuroa lisukkeineen, automaattivalmisteista kahvia ja mehua. Lisäksi valittavana on myös teetä ja kaakaota.

Huittisista Säkylään tullut Sini Peltola on tyytyväinen ensimmäiseen aamuunsa ja edessä olevaan aamupalaansa armeijassa.

– Aika leppoista on ollut verrattuna siihen, mitä tästä on etukäteen kuullut.

Peltola on päässyt Säkylään yhdessä ystävänsä, tamperelaisen Janette Kadeniuksen kanssa. Paikka on molemmille tuttu, sillä he ovat olleet Urheiluopiston työharjoittelun vuoksi aikaisemmin kaksitoista viikkoa kuntotalolla.

– Haluan poliisikouluun, se on tänne tulossa taustalla, Kadenius kertoo molempien yhteisestä urahaaveesta.

Aamupalan jälkeen taistelijat järjestäytyvät uudelleen pihalle. Päiväohjelmaan kuuluu erilaisia koulutuksia, rokotukset ja ruokaa säännöllisin väliajoin. Piiskurimaista juoksua ja tuhansia punnerruksia ei ole esikuntakomppanian varapäällikkö yliluutnantti Lotta Kotkasaaren mukaan luvassa ainakaan vielä.

– Alun sulkeiset mennään aika rauhassa. Ennen lääkärintarkastuksia emme tee raskaita juttuja.

Written by:

Henriikka Eloluoto

Ota yhteyttä