Nokin kesätyössä lasketaan lampaita

Noki kerää lampaat yhteen liikkumalla niiden ympärillä. Varsinkin nuoret karitsat ovat koiraa kohtaan enemmän röyhkeän uteliaita kuin pelokkaita.

Henriikka Eloluoto

Yksi, kaksi, kolme... Jatkuvasti pienessä liikkeessä olevan ryhmän turpamäärästä on vaikea saada selkoa.

Henriikka Eloluoto

Noki on innokas nuori paimentaja, mutta Kuokkasen käskystä se jaksaa maata rauhallisena myös paikoillaan.

Henriikka Eloluoto

Ahvenaanlammas on rotuna utelias ja toimelias. Takana Elina Kuokkanen tuskailee liikkuvien lampaiden laskemisen kanssa.

Henriikka Eloluoto

Toisella laitumista oli karitsoiden lisäksi myös aikuisia lampaita.Lampaat olivat erityisen kiinnostuneita kyykkivästä kuvaajasta.

Henriikka Eloluoto

2-vuotiaalla bordercollietyttö Nokilla on tärkeä kesätyö. Nokin tehtävänä on yhdessä omistajansa Elina Kuokkasen kanssa pitää huolta Raisionlahden ympärillä laiduntavista lampaista.

Noki aloitti yhteistyön lampaiden kanssa viime vuoden kesällä ja nyt se on edennyt paimennusurallaan jo ensimmäisiin kilpailuihin saakka. Kuokkanen on iloinen Nokin kesätyöstä, sillä on hyvä että paimenkoirasta on myös todellista hyötyä harrastuksen lisäksi.

– Erityisesti näillä laitumilla koirasta on hyötyä, sillä pitkästä ruovikosta olisi muuten mahdotonta etsiä lampaita, Kuokkanen kertoo kävellessämme kohti ensimmäistä laidunta.

Parisataapäinen ahvenanmaalammaslauma laiduntaa Raisionlahden laitumilla toukokuusta syykuuhun, kunnes illat alkavat pimetä. Lampaat on jaettu neljälle laitumelle, joilla paimennettavien määrä vaihtelee viidenkymmenen molemmin puolin. Kun koira kerää lampaat yhdeksi tai kahdeksi suureksi ryhmäksi, on omistajan helppo laskea ovatko kaikki lampaat paikalla ja ovatko kaikki kunnossa.

– Lampaat lasketaan joka toinen päivä. Samalla tarkastetaan, jos esimerkiksi joku ontuu, Kuokkanen valottaa.

Saavumme ensimmäiselle laitumelle, jossa pitäisi olla kuusi aikuista lammasta ja 52 pientä. Noki kerää lampaat yhteen suureen ryhmään, josta Kuokkanen yrittää saada päät laskettua. Suuren määrän laskeminen on vaikeaa ja itse saan luvuksi 54, siis kaksi liikaa. Kuokkanen laskee ja laskee, kunnes lopulta hän tulee siihen tulokseen, että kaikki ovat paikalla. Aina ei näin kuitenkaan ole ollut.

– Kerran oli niin, että yksi puuttui. Se oli jäänyt aitaan jumiin, josta sitten irroitimme sen, Kuokkanen muistelee.

Koska ensimmäisen laitumen lampaat on laskettu onnistuneesti, siirrymme seuraavalle. Noki löytää heti ryhmästä erilleen ajautuneet kolme karitsaa. Päästyämme varsinaisen lauman luo, suoritetaan jälleen laskutoimitus. Nyt pääluvuksi pitäisi saada 38. Pian Kuokkanen kuitenkin toteaa, että seitsemän lammasta puuttuu.

– Varsinkin tällä laitumella se on varsin tavallista, Kuokkanen sanoo ja kurkkaa pitkän ruovikon suuntaan.

Kävelemme kohti laitumen toista reunaa, josta Noki löytää laumasta erkaantuneet seitsemän karitsaa.

Noki paimentaa lampaita varmalta näyttävin ottein. Se ei mene niitä kovin lähelle, ei hauku, murise tai syöksyile. Nokin liikkeet ovat rauhallisia ja myös lampaat suhtautuvat koiraan rauhallisesti ja se on Kuokkasen mukaan tarkoituskin.

– Lampaat eivät stressaannu paimentamisesta, Kuokkanen kertoo.

Rymättylästä SikkaTalun lammastilalta tulevat lampaat ovat olleet Raisionlahden maisemissa jo useana kesänä hoitamassa heinikkoa. Linnuille tärkeä ympäristö pysyy kunnossa maisemanhoitolampaiden ansiosta.

– Jos täällä ei olisi lampaita, kasvaisi tämä nopeasti umpeen, Kuokkanen kertoo.

Nokin lisäksi lampaita käy paimentamassa kolme muutakin koiraa. Näin ollen paimennusvuoro osuu yhdelle koiralle keskimäärin kerran viikossa, joten työstä ei muodostu koirille liian raskasta. Yhdellä kierroksella lasketaan aina kaikkien laitumien lampaat.

– Jos kaikki menee tosi sujuvasti, niin aikaa menee yhdellä kerralla ehkä kaksi tuntia, Kuokkanen laskeskelee.

Written by:

Henriikka Eloluoto

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun