Messutaloista bongataan hyviä ratkaisuja ja uusia ideoita

Tyypillisessä olohuoneessa on vaalea sohva ja seinäpinnat, väriä haetaan tyynyistä ja täkeistä. Selkeitä ykkössävyjä tehosteväreissä ovat pinkki, luumu ja ruohonvihreä. Maton ei aina tarvitse olla värikäs ollakseen vahva. Kohde: Muurametalojen Vuorela.

Veikko Kallio

Sama idea, toisenlainen toteutus: vaalea sohva on sijoitettu nurkkaan ja sistukseen on haettu väriä matto-tyynyt-taulut -kombinaatiosta. Taulujen, maton ja tyynyjen väriä vaihtamalla koko nurkkauksen ilme vaihtuu. Kohde: Lakka Kivitalon HausKaks.

Veikko Kallio

Graafisempi ratkaisu: selkeäkulmaisen sohvan muotoa korostetaan seinäsommitelmalla, jossa toistuvat sisustuksen perusvärit. Pehmentävien tyynyjen ja vilttien sijasta graafisille muodoille on haettu lisää voolymiä arkkitehtoonisista tuoleista. Kohde: Jämerän Onni.

Veikko Kallio

Lammi-Kivitalon Villa Ilo oli yksi messujen esitellyimmistä kohteista. Ville ja Jenni Ahola-Keskisen kivirakenteisen 237 neliön talon sisustus on kauttaaltaan valkoinen. Yksityiskohdat rakentuvat valkoisista, läpinäkyvistä ja peilipinnoista.

Veikko Kallio

Kaksikerroksissa messutaloissa portaikot olivat selkeästi esillä ja niiden muotoja ja materiaaleja hyödynnettiin muussa sisustuksessa. Aurinko-Tuulian kierreportaiden ideat toistuvat olohuoneen lampuissa sekä pöytien ja kalustepinnoissa.

Veikko Kallio

Asujan kuva myös lemmikin huoneeseen. Jämerä Loftin koiranhoitohuoneen seinältä löytyi suosittua kuvapintaa... koirasta. Hauska idea, joka personoi pienenkin tilan.

Veikko Kallio

Canvastaulut ja erilaiset valokuvapainatukset ovat tulleet jäädäkseen. Tässä Casa Forten yläkerran seinätilaa: kolme suurta taulua ja punaiseksi maalattu ovi.

Veikko Kallio

Parvi on paitsi monen lapsiperheen, myös kaupunkilaisen arkea, kun pienen asunnon neliöt halutaan hyötykäyttöön. Tässä yksi messujen harvoista parvisänkyratkaisuista. Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Eemelin makuuhuone yhdistää mustaa kirkkaisiin väreihin, mutta valkeaan seinäpintaan.

Veikko Kallio

Värillinen seinäpinta ja tapettia voi löytyä myös keittiöstä. Eikä valkoisen pöydän pariksi tarvitse aina valita valkoisia, tai edes samanvärisiä, tuoleja. Kohde: Ruislaine.

Veikko Kallio

Vihreää seinässä. Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Matin olohuoneessa tehosteväri oli viety myös seinään.

Veikko Kallio

Seinämaalaus tai -tarra voi olla myös hillitty. Kohde: Jämerä Loft.

Veikko Kallio

Harvoja värikkäitä olohuoneita: Talo Encoren lilat sohvat ja harmaa, eläväpintainen seinä.

Veikko Kallio

Asuntomessujen messutaloja arvioivat paitsi messukävijät, myös asiantuntijaraati.

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n raati valitsi Tampereen messutaloista omaksi suosikikseen Terca-tiilitalo Mustikan (messukohde 12).

Kaksikerroksinen, 175-neliöinen talo on raadin mukaan onnistunut sekä ulkonäöltään että ominaisuuksiltaan.

– Tiili on helppona huollettavana varsin sovelias materiaali suomalaiseen maisemaan. Talon selkeä rakenne vähentää rakennusvirheiden mahdollisuuksia. Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävän talon lämmöneriste on yhtenäinen vaippa sisä- ja ulkomuurauksen välissä ilman kylmäsiltoja, RKL:n toimitusjohtaja Ahti Junttila tiivisti raadin ratkaisun.

Paikan päällä käsin muuratun, täystiilisen matalaenergiatalon on suunnitellut arkkitehti Juha Luoma.

LVI-talotekniikkateollisuus ry:n suosikiksi nousi puolestaan Deko-Talon Hyvinvointikoti (kohde 36).

Puurunkoisen valmistalon ilmastoinnissa, energiankulutuksessa, valaistuksessa, sisustuksessa ja kodinhallinnassa on raadin mukaan huomioitu sekä terveydelliset että ekologiset näkökulmat.

– Taloteknisesti onnistuneita ratkaisuja on messualueella paljon. Tässä talotekniikan mallitalossa tekniikan tarkoitus on palvella ihmisiä, heidän hyvinvointiaan ja viihtyvyyttään. Näin tekniikan tuleekin toimia, LVI-talotekniikkateollisuus ry:n asiantuntija Marko Pulliainen perusteli valintaa.

Talon lämmityksessä käytetään hybridijärjestelmää, joka ottaa talteen takan ja puulämmitteisen kiukaan lämmön savuhormista ja aurinkokeräimistä.

Esisuodatettu ulkoilma tuodaan ilmanvaihtokoneelle maahan asennetun putkiston kautta, jolloin ilmaa voidaan lämmittää talvella ja vastaavasti viilentää kesällä.

Kaikkia kodin teknisiä järjestelmiä ohjataan järjestelmällä, joka ohjaa esimerkiksi ilmanvaihtoa tarpeenmukaisesti suuremmalle teholle hiilidioksidipitoisuuden tai pesutilojen ilmankosteuden perusteella.

Järjestelmää voi säätää myös netin kautta ja hälytykset voi ohjata kännykkään.

 

”Fiksua taloa voi ohjata netissä tai seurata kännykällä.”

 

Viheralan järjestöjen Viherympäristöliitto ry:n, Maisemasuunnittelijat ry:n sekä Viheraluerakentajat ry:n edustajat valitsivat messujen neljä parasta omakotipihaa.

Raadin suosikiksi nousi niin ikään Deko-Talon Hyvinvointikodin piha, jota asiantuntijat pitivät sekä kauniina että toimivana.

Raadin mukaan piharakentamisen laatutaso on korkea ja työn toteutus siisti yksityiskohtia myöten. Pihan on suunnitellut Inari Jansson ja päätoteutuksesta on vastannut Hyvinvointikoti.

Viheralan asiantuntijoiden mukaan tämänvuotiset messupihat ansaitsevat kiitosta muun muassa suunnittelustaan. Jokaiselle tontille oli vaadittu ammattilaisen laatima pihasuunnitelma, jonka Tampereen kaupungin vihersuunnittelu on tarkistanut.

Lisäksi pihoilla oli huomioitu tänä vuonna sadevesien tonttikohtainen hyödyntäminen. Tämä on uutta Suomessa.

Toiseksi ammattilaisten listalla nousi Terca-tiilitalo Mustikan piha.

Raadin mukaan pihalla on hyödynnetty tontin lähtökohdat erinomaisesti ja piha nivoutuu ympäröivään metsään luontevasti. Helppohoitoinen piha on jaettu selkeästi kahtia: kivettyyn sisääntulopihaan ja puutarhamaiseen takapihaan. Pihan on suunnitellut Hanna Hakala.

Jaetulle kolmannelle tilalle valittiin talojen Villa Rusko (23) ja Käpylä 163 (kohde 32) pihat.

 

 Asuntomessut ovat avoinna  12.8. saakka.
 
Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Uudet pientalot ovat parin vuosikymmenen kuluttua todellisia murheenkryynejä koska ne joudutaan rakentamaan joka vuosi tiukentuvien rakennusmääräysten vuoksi yhä tiiviimmiksi ja niissä joudutaan käyttämään ratkaisuja joita ei ole ennen testattu. Joissakin uusissa taloissa joudutaan nykyään käyttämään alapohjien kuivaimia jotka poistavat kosteuden sieltä ettei talo homehdu. Tämmöiset rakenneratkaisut ovat hölmöjä koska talon kunnossapysyminen on silloin täysin riippuvainen jostakin kuivurista talon alla.

Uusien talojen eristepaksuudet ovat myös älyttömiä. Kun seinään joudutaan laittamaan 50 cm paksuudelta villaa, tarkoittaa se otollisia olosuhteita homeen kasvulle koska tämmöiset määrät eivät enää pysty tuulettumaan kunnolla. Kaikki ihmiset eivät edes halua asua kuumissa pätseissä ja tällä määräyksellä aiheutetaan turhaa tuskaa kun kesäisin lämpötila nousee viileälläkin säällä 30 asteeseen sisätiloissa. Jos tämmöiseen taloon laittaa ilmastoinnin, aiheuttaa se kosteuden kondensoitumista seiniin jolloin hometalo on valmis.

Energiatodistukset ovat myös turhia koska jokainen ihminen kuluttaa eri määrän sähköä asuessaan eikä sitä voida teoreettisilla laskelmilla lainkaan huomioida. Energiatodistuksia tehtaileville firmoille nämä ovat todellinen lottopotti kun niistä voidaan veloittaa helposti 150-1000 euroa ja energiatodistus ei ole voimassa kuin määräjajan jonka jälkeen se pitää uusia. Tämmöisiä sairaita määräyksiä valtionhallinnossa tehdään joilla aiheutetaa ihmisille harmia ja ongelmia.

Pelleilyyn kyll... (ei varmistettu)

"Energiatodistukset ovat myös turhia koska jokainen ihminen kuluttaa eri määrän sähköä asuessaan eikä sitä voida teoreettisilla laskelmilla lainkaan huomioida. "

Vuodesta 2013 alkaen energiatodistus lasketaankin aina laskennallisesti jolloin käyttäjän tottumukset eivät siinä näy.

sd (ei varmistettu)

Talot pyritään rakentamaan ainakin 50 v kestäviksi. Messutaloista monet ovat osoittautuneet susiksi muutamassa vuosikymmenessä. Muistetaanpa vaikka 1980-luvun alussa Hgin messujen räystäättömät talot ja Kuopion messujen energiatalot, jotka olivat niin vaikeahoitoisia, että siirtyivät suoraan sähköön ym. ratkaisuihin.

Itse tykönäni harmittelen, että kunnat kaavoittavat messualueille turhan säästeliäästi kerrostaloja. Meitä on muutama miljoona, jotka emme halua asua maantasossa emmekä pientaloissa, emme etenkään vanhoina. Olisipa joillakin messuilla kerrostalo, jossa asunnot olisi varustettu kaikilla herkuilla, ja vieressä kerrostalo, joka olisi pelkistetty ja pinnat ja kalusteet jäisivät asunnonostajan kontolle. Ja niiden hintavertailu.

Nyt tuntuu, että grynderit ymppäävät pieniin asuntoihin kaikkea koristeellista ja niistä kymmenkertaisen hinnan. Esimerkkinä vaikkapa sauna. Meitä on varmaan ainakin miljoona, joille sauna ei merkitse mitään emmekä sellaista kotiimme halua. Koti on koti, ja sauna ja pyykkihuone voivat olla talon yhteistiloissa. Vuosittaisen saunantarpeen voi hoitaa muutamalla kylpylä- ja uimahallireissulla.

asiaihminen (ei varmistettu)

Asiaihminen, hyvä, että joku ajattelee samalla tavalla, kuin itsekin.
Todellakin kerrostalon tulisi voida ostaa "riisuttuna" mallina ja saisi itse laittaa sellaiset kalusteet, kuin haluaa ja asennuksenkin saisi halvemmalla, kun tehtäisiin kimppa sopimuksella.
Enkä käsitä tätä kerrostalo asuntojen sauna vimmaa ollenkaan. Mitä ihmettä joka asunnossa täytyy olla sauna? Kun talon yhteisissä tiloissa voisi olla, vaikka useampikin sauna, jonka jokainen voi tilata omalle vuorolleen, vaikka joka päivälle. Eikä tulisi saunahöyryt asuntoon, jäisi asunto asumista varten.
Ja vielä, kun ajatellaan mitä energian kulutusta nämä joka "kopperon" saunat ovat.
Joka huone-, isto lämmittää saunaansa suunnilleen samaan aikaan, miten sähköpiuhatkaan kestävät? Käy vielä niin, että joidenkin saunat lämpiävät ja vievät sähkövoimat, niin toisen pullat uunissa ei paistu, toinen ei saa valoa tarpeeksi juuri silloin, vaikka tarvitsisi ehdottomasti kirkkaan valon. Sauna vie turhaan neliöitäkin asunnosta, mieluimmin kalustaisin sen saunankin kohdan, vaikka lukunurkkaukseksi.

Ellinoora (ei varmistettu)

Saunasta olen samaa mieltä etteivät ne ole tarpeellisia kaikille. Kaikissa uusissa kerrostaloissa, yksiöt mukaan lukien, tuntuu nykyään olevan jonkinlainen sauna. Erillinen sauna nostaa turhaan asuntojen hintoja ja saunan sijaan moni kaipaisi kunnon kodinhoitohuonetta missä voisi hoitaa pyykinpesun, säilyttää siivoustarvikkeita ym. Uusissa kerrostaloissa sähköt on kyllä mitoitettu niin ettei sähkökatkoksia taloon tule vaikka kaikki olisivat samaan aikaan saunassa, mutta energian kokonaiskulutuksen kannalta parinkymmenen saunan lämmittäminen erikseen ei ole järkevää. En kiellä huoneistokohtaisia saunoja kerrostaloissa, mutta niiden pitäisi olla lisävarusteita, ei vakiokalustusta ja he jotka oikeasti saunaa tarvitsevat, voisivat semmoisen sitten saada. Ennen vanhaan peseydyttiin saunassa, nykyään ihmiset käyvät yleensä suihkussa.

Pelleilyyn kyll... (ei varmistettu)

Näistä saunoista minäkin sanoisin, ettei ole järkeä laittaa esim. vanhaan asuntoon saunaa, kun sitten on kylpyhuone niin ahdas, että suunnilleen vessan pöntön päällä sitten suihkutetaan. Mieluimmin tilava kylpyhuone, kuin kaksi koppia peräkkäin ja kumpikin ovat ahtaita.
Tilava kylpyhuone on tulevaisuutta, kun ihmiset vanhenevat he tarvitsevat suihkuhuoneeseensa tilaa pyörätuolien, rollaattorien ja suihkutuolien kanssa.
Muutenkin tilavassa kylpyhuoneessa on mukavampi käydä ja ilmakin pysyy parempana.

Minä vaan (ei varmistettu)

Vieläkin ihannoidaan tiiviitä ns. pullotaloja ja mainostetaan niitä esim. nollaenergiataloina.
Mutta ilmasto lämpenee ainakin 50 vuotta, koska fossiilinen energian korvaaminen vaatii valtavia investointeja. - Ilmaston lämpeneminen tuntuu erityisesti kaukana päiväntasaajasta, esim. Suomessa.
Kesähelteet vaativat aikamoista jäähdytystä pullotaloissa. Siihen kuluu energiaa. - Onko jäähdytyslaitteisto tarpeeksi tehokas vai pitääkö sitä parannella vanhoissa pullotaloissa muutaman vuosikymmenen päästä?

Ehtiikö hiilidioksidipitoisuu kasvaa liikaa, jos sähkökatkos kestää esim. 6 tuntia, jolloin pullotalon ilmastointi on poissa päältä?

ilmasto lämpenee (ei varmistettu)

"Taloteknisesti onnistuneita ratkaisuja on messualueella paljon"

just, tuo ehkä selviää seuraavan 20-40vuoden aikana.

Kuvista päätellen sisustuksen ovat yhtä sekamelskaa, lopullinen kammotus on tyynyt seinillä!

ei noinkaan! (ei varmistettu)

Suomen ilmastoon toisin kuin messuilla rakennettakoon harjakatto ja kunnon räystäät. Ja jos kahteen kerrokseen rakentaa niin hyvä on jo heti alkuun jättää johonkin hissin paikka. Tai sitten lähteä senioritaloon suunnilleen heti kun on 2-kerroksiseen hissittömään taloon ehtinyt kiintyä.

asiaihminen (ei varmistettu)

Kyllä hissitalo on tarpeen nuoremmillekin:
- Muuttotavarat on paljon helpompi siirtää hissin avulla kuin kantaa portaita pitkin.
- Ylipäätään raskaita kantamuksia (esim. uudet huonekalut) on helpompi kuljettaa hissin avulla kuin kantaa portaissa.

tavarasiirto (ei varmistettu)

Oikeassa olet. Ja vaikka lonkkaviat ja polvikulumat ovat pääasiassa ikäihmisten riesa, niin kyllä silloin tällöin nuoretkin könttäävät jalka kipsissä. Nousepas kipsijalkaisena 3-4-kerroksisen lamellitalon yläkerrokseen! Tai kanna vauvaa ja lasta eestaas ulkoiluttamista varten.

Paheksun syvästi, että valtion ja kuntien subventointi tai kysyntä ylipäätään pitää hissien hinnat korkeina, vaikka niitä nykyisin valmistetaan liukuhinnalta ja moduleina, jotka voi nostaa talon ulkoseinään. Maa on pullollaan hissittömiä pienkerrostaloja, mikä sekin pitää huonojenkin hissitalojen asuntojen hinnat korkeina.

asiaihminen (ei varmistettu)

hissivaraus on todella haastava ;), tutki minkä tahansa talovalmistajan pakettimallistoa niin huomaat sen. Kun kunta "pakottaa" kahteen kerrokseen (kun maa on loppu), niin vähintään hissivaraus pitää ottaa huomioon.

kuvista päätellen sisustukset on mallia mitä enemmän sitä paremmin ja päänsärky on varma.

järkeväästi (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun