Kommentit
Voi että voi ärsyttää kun ihmiset - vielä toimittajat! - kirjoittavat "Thaimaaseen". Nämä varmaan menevät lastensakin kanssa Puuhamaaseen...
Joo... menee ne... ne suorittaa menemistä perheensä toimesta käsin kesäloman puitteissa... vaikka se on kyllä niille melkoinen haaste:-)))
Ärsyttääkö sekin, kun 300.000 suomenruåtsalaista ajaa:
Hankooseen ???
Kestätkö sen?
Eiköhä ton ny just ja just kestä... mut sitä ku mennään mökillä "puuceeceen" ei kestä, ei sit nii millään:-)))
Ennen vanhaan suomenkielessä h -äännettä käytettiin paljon enemmän kuin nykyään. Sanottiin:
Espoohon, Vantaahan, Hankohon, Turkuhun, Tamperehen, Kuopiohon, Keuruhun jne.
Mutta jossakin vaiheessa h -äänne alkoi hävitä lounaisen Suomen murteista. Tämä piirre tuli mukaan Suomen yleiskieleen, kun se muodostui.
Seurauksena tuli epäselvyyksiä:
Mitä tarkoittaa: Espoon, Vantaan, Keuruun?
Mutta lounaissuomalaiset keksivät uudeen päätteen: aahan korvataan aaseen, eehen korvataan eeseen jne. Sanottiin siis Espooseen, Vantaaseen, Keuruuseen, Kuopioseen jne.
Mutta muutos ei ollut täydellinen: Vielä moni suomalainen sanoo maahan eikä maaseen.
Avioerohan tuosta syntyy normaalisti viiden vuoden sisällä. Kotiin jäävä löytää paremmin tavoitettavissa olevan ja pyöräyttää lisää jälkikasvua.
Komennusleskiä on ravintolat pullollaaan. Jotkut onnekkaamat komennuslesket ovat sattununeet löytämään työpaikaltaan miehelleen sijaisen. Se nyt ainakin on varmaa, ettei nuori nainen ja vanhempikin ole ilman miestä, kun mies on viikot poissa. Ei sen puoleen ei mieskään takuulla ole ilman komennuspaikkakunnallaan.
Miksi leikkiä onnellista avioliittoa ja kiusata itseään? Tuttavani on viikot komennuksella, kun hän tulee kotiin perjantaina, niin vaimo lähtee Ruotsiin sukuloimaan. Sitä avioliittoa pitää koossa: mitä naapurit ajattelevat ja yhteiset velat.
Ennen pystyi menemään matkalle mukaan, mutta nyt koirien takia erossa työmatkojen aikana? Erilaisia tärkeysjärjestyksiä ihmisillä, itse pitäisin yhdessäoloa tarkeämpänä kuin koiria.
Olen ollut reissutöissä yli30 vuotta eikä kertaakaan akka mukana,jos ei muutamia viikkoja kestä iliman akkaa niin kannattaa pysyä kotona.
Kyseisen jutun toisena osapuolena olevana, jos koirat on lähestuloon lehmän kokosia, niin trust me, kun sanon, että kotiin jääminen koirien kanssa on huomattavasti helpompaa ja hermoja säästävää...etenkin kun perheeseen kuuluu myös kaksi kissaa
Onneksi on sentään vielä olemassa uskollisiakin ihmisiä, jotka luottavat toisiinsa.
Tottakai yksinäiset hetket on välillä rankkojakin, mutta kyllä ne kestääkin kun tietää, että toinen on olemassa ja tulossa.
Yhteiset hetket ja harrastukset on hieno asia.
Kokonaan yksin on todella ikävää, mutta etäsuhteen saa kyllä toisilleen sopivat ihmiset toimimaan, molemmista on kokemusta ..siitä yksinäisyydestäkin.
Aina on mukava lähteä, mutta vielä mukavampi on tulla kotia. Tällainen työ pitää parisuhteen tuoreena. Välillä kun on pois ei kyllästy toisen naamaan. Toisaalta saa myös koetella suhdetta ja sen rajoja uskollisuuden ja luottamuksen puolella. Itse 12 vuotta komennusta tehneenä ja toisessa suhteessa voin sanoa oppineeni läksyni ja haluan olla uskollinen kotona olevalle naiselle. En murehdi toista osapuolta vaan tulevaisuus näyttää miten käy. On vielä niitäkin, jotka voi elää parisuhteessa luottaen toiseen 100%.
Työn iloa kaikille...
Pahinta on komennusmiehen paluu. Kun komennukset loppuvat kokonaan, parisuhde joutuu todella koetukselle.
Meidän perheessa reissuhommissa kulkee molemmat sukupuolet, eikä todellakaan ole 20 vuoden aikana tullut mitään ongelmia/epäselvyyksiä.
Lapsetkin on saatu hoidettua mainiosti, kulkeneet mukana tai toisen kanssa kotona tai lastenhoitajan kanssa.
Perhe on onnellinen ja nauttii yhteisistä ajoista täysillä. Teemme myös kaikkemme, jotta sitä yhteistä aikaa järjestyy milloin minnekin paikkakunnalle tai maahan.
Kieltämättä voi olla vaikeaa, jos toisen elämä on kodin ja koirien talutushihna välillä ja toisen ympäri maailmaa.
Reissutyöt on arkea ja



















