Huono sisäilma kouluissa jo järkyttävän yleistä

Useampikin Turun koulu on kärsinyt erilaisista sisäilmaongelmista. Tsykissä ongelmana on ollut liian kylmä sisäilma.

Tomi Kangasniemi

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n teettämä tuore tutkimus kertoo karua kieltä koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista.

– Jopa kahdessa kolmasosassa kouluista, päiväkodeista ja oppilaitoksista ilmoitetaan esiintyvän sisäilmaongelmia. Pelkästään kosteusvaurioiden vuoksi korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja on noin 2000, toteaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

OAJ:n tutkimukseen vastasi 529 rehtoria, päiväkodin johtajaa ja työsuojeluvaltuutettua 155 kunnasta. Selvitys osoitti sisäilmaongelmien laajuuden ohella myös vakavia puutteita seurannassa ja päätöksenteossa.

Esimerkiksi terveydenhuollon tarkastukset toteutuivat vain osassa oppilaitoksista, ja henkilöstön oireilu jäi usein selvittämättä. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotukset toteutuivat heikosti, ja korjaustoimet olivat usein puutteellisia.

Turussa ongelmat tiedostetaan, mutta kaupungin kasvatus- ja opetustoimen työsuojeluvaltuutettu Mika Raitio pitää Turun tilannetta verrattain hyvänä.

– Yli sata miljoonaa euroa on käytetty kiinteistöjen korjaamiseen, mutta 2–3 kiinteistöä täytyisi saada vielä kuntoon. Ongelma on enää marginaalinen, mutta edelleen joudumme tietysti tekemään töitä.

Raition mukaan opettajia siirretään sisäilmaoireilun vuoksi vuosittain muutamia joko työpisteestä tai työpaikasta toiseen. Turussa on kouluja yli 50, joten siirrot onnistuvat yleensä verrattain hyvin.

– Luokanopettajilla siirrot ovat helpoimpia, mutta esimerkiksi koulusihteerien osalta taas vaikeampia.

Raitio arvelee, että jopa 95 prosentissa tapauksista päästään onnelliseen lopputulemaan. Aina tilanne ei tietenkään ratkea näin helposti. Siirrosta huolimatta sama henkilö voi oireilla, jolloin ongelmanratkaisu on vaikeaa.

– Näissä asioissa edetään vielä usein yritys-erehdys-periaatteella, Raitio muistuttaa.

Turussa on liikkunut myös huhua, että mikäli uusilla opettajilla ilmaantuisi työsuhteen alkaessa sisäilmaoireilua, heidän työsuhdettaan ei enää jatkettaisi koeajan jälkeen. Mika Raitio kertoo kuulevansa epäilystä nyt ensimmäistä kertaa.

– Aika outo päätelmä, eikä kukaan ole minuun ottanut tällaisesta yhteyttä. Jos työt eivät jatku, syyt taitavat olla kyllä muualla kuin kiinteistöasioissa, Raitio epäilee

Huhu on uusi myöskin OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen puheenjohtajalle Tomi Törröselle.

– En ole tällaisesta kuullut. Koeajallahan työsuhde voidaan tietysti purkaa ilman mitään perustetta, eli työantajan ei tarvitse kertoa oikeaa syytä purkuun. Voidaan vain todeta, ettei henkilö ollut sopiva tehtävään.

Törrönen arvelee kuitenkin, että työnantaja ajautuisi aika vaikeaan asemaan, mikäli se alkaisi näin toimimaan.

– Itse toimin nyt luokassa, jonka työsuojeluvaltuutettu asetti aikanaan käyttökieltoon. Vika korjattiin, eikä nyt ole ollut oireilua. Ongelmana näissä tapauksissa on, että usein ne päästetään aika pahoiksi ennen puuttumista. Opettajalle voi silloin olla jo helpompi vaihtaa vain itse työpaikkaa.

Yli 80 prosentissa riittämätön ilmanvaihto

OAJ:n koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten sisäilmatutkimuksessa havaittiin, että peräti 82 prosentissa on riittämätön ilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöistä kärsi 62 prosenttia ja kosteusvaurioita tai vesivahinkoja oli 55 prosentissa rakennuksista.

Viimeisen kahden vuoden aikana opettajista neljä prosenttia oli jouduttu siirtämään toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamista terveyshaitoista johtuen.

Rehtoreiden ja johtajien mukaan sisäilmaongelmasta tiedotettiin riittävän ajoissa joka toisessa tapauksessa ja työsuojeluvaltuutettujen mukaan kahdessa kolmesta tapauksesta.

Ylempi johto tai tilojen omistaja oli estänyt tiedottamisen 6–9 prosentissa tapauksia.

Written by:

Tomi Kangasniemi

Ota yhteyttä