Kasvatettu kuha ei laske kuhan kilohintaa

Kasvatettua kuhaa nähdään pian ravintoloiden kala-annoksissa ja elintarvikekauppojen kalatiskeillä. Kasvatuksen haasteena on, että kuha on kannibaali, joka syö pienemmät lajitoverinsa. Suurimmat yksilöt erotetaan tästä syytä ajoissa kasvatusaltaasta pois.

Heli Koivuniemi

Petri Simosen valmistama annos kasvatetusta kuhasta ja kanttarelleista. Oikealla särkeä ruohosipulimunakokkelin kanssa.

Heli Koivuniemi

Kalatukku E. Eriksson kertoi äskettäin tuovansa kasvatetun kuhan markkinoille. Kokonaistuotannon määräksi on arvioitu noin 150 000 kiloa.

Jatkossa kasvatettua kuhaa on myynnissä ravintoloiden ruokalistoilla ja elintarvikekauppojen kalatiskeillä.

Uudistus ei toimitusjohtaja Mika Jääskeläisen mukaan laske kuitenkaan kuhan hintaa. Kuhan hiilipyrstönjäljen on arvioitu olevan kuitenkin kuusinkertaisesti pienempi kuin lihan.

Hän vakuuttaa, ettei kasvatettu kuha ole uhka villikuhalle.

WWF on luokitellut kasvatetun kuhan vihreälle listalleen nimenomaan kasvatuslaitoksen ympäristöystävällisen kiertovesitekniikan ansiosta.

Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen on tyytyväinen uudesta tuotantolaitoksesta, mutta harmittelee, että WWF:n listojen takia osa vihreän listan saaliista ei käy kaupaksi, ja jotkut kalastajat ovat joutuneet lopettamaan elinkeinonsa.

– Siian kysyntä loppui lähes kokonaan, vaikka punaisella listalla oli vain villi vaellussiika. Kun kalastajat lopettavat, jää kalastamatta nekin kalat, jotka ovat vihreällä listalla, Partanen kertoo.

Mutta mitä sanovat asiakkaat?

Ravintola Lasipalatsin toimitusjohtaja Joonas Keskinen ja keittiöpäällikkö Petri Simonen kertovat ravintoloiden olevan tyytyväisiä, sillä kasvatetulle kuhalle on kysyntää.

– Kuhan saanti ympäri vuoden paranee, jolloin se uskalletaan ottaa ravintoloiden listoille. Fileiden koot eivät myöskään vaihtele äärilaidasta toiseen.

Liian suurista fileistä nimittäin jää kymmenien grammojen hukkapaloja, joille on keksittävä muuta käyttöä, kuten kuhafärssiä ja friteerattuja pyöryköitä.

– Arvokkaasta kalasta on käytettävä jokainen gramma.

Simosen mukaan kuha on kiitollinen kala, sillä se ei kärsi pakastamisesta – päinvastoin.

Kuha-tatti-pinaattipasta

(3-4:lle)

noin 300 g kuhafileetä

1,5–2 dl pakastettuja tai noin 30 g kuivattuja herkku- tai muita vaaleita tatteja

150 g pakastepinaattia

2 salotti- tai 1 keltasipuli

2–3 valkosipulinkynttä

3 rkl rypsi- tai oliiviöljyä

2–3 rkl sitruunamehua

noin 1 dl pastan keitinlientä

0,5–1 tl suolaa

mustapippuria myllystä

300–400 g nauha- tai kierrepastaa

Jos käytät kuivattuja tatteja, liota niitä haaleassa vedessä ainakin puoli tuntia. Purista kevyesti liotusliemi pois ja paloittele sienet. Käytä liotusliemi kastikkeeseen. Silppua sipulit, kuumenna öljy paistokasarissa tai wokissa ja lisää joukkoon sipulit, Kuullota hetki. Lisää jäiset tai liotetut paloitellut tatit kuumaan pannuun. Paista hetken aikaa. Lisää sulanut pinaatti.

Leikkaa kuhasta kahdella viillolla pystyruotorivi pois ja leikkaa fileet poikittain parin cm:n suikaleiksi. Ripottele suikaleille vähän suolaa ja lisää paistokasariin. Kääntele varovasti ja mausta. Kaada joukkoon vähän pastan keitinlientä tai sienien liotuslientä kastikkeeksi. Kalapalojen kypsyminen kestää vain pari minuuttia.

Kaada kypsä valutettu pasta paistokasariin tai kaada pasta ensin lämmitettyyn isoon kulhoon ja sekoita kastike varovasti joukkoon. Muista laittaa pasta kiehumaan ajoissa, sillä kastike kypsyy nopeasti. Halutessasi voit tarjota lisänä raastettua parmesaania tai muuta vahvaa juustoa.

Resepti: Pro Kala ry

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä

#turkulainen