Turkuun aiotaan perustaa vapaa koulu

Turun vapaa koulu -yhdistyksellä on jo päivähoitotoimintaa ja tilaa uudelle päiväkodille etsitään parhaillaan.

Teija Uitto

<p>Turkuun puuhataan Suomen ensimmäistä vapaata koulua, joita Euroopassa toimii jo noin sata.</p>


Joukko turkulaisia aktiivisia vanhempia alkoi muutama vuosi sitten sosiaalisessa mediassa pohtia, voisiko Turussakin toimia vapaa koulu.

– Näitä vapaita kouluja on Euroopassa jo noin sata. Idea ei siis ole mitenkään uusi, Turun vapaa koulu yhdistyksen puheenjohtaja Iida Korpela ja varapuheenjohtaja Milja Heinonen kertovat.

Muutaman vanhemman käynnistämä Facebook-ryhmä alkoi kasvaa ja nyt ollaan jo niin pitkällä, että Turussa on toiminut keväästä 2012 alkaen vapaan koulun -idealla toimiva päivähoito.

– Käytännössä päivähoitoa ovat järjestäneet perhepäivähoitajat, jotka pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Haluamme kuitenkin perustaa päiväkodin. Etsimme toimintaamme tiloja keskustan läheltä, Korpela sanoo.

Vielä suurempi haave on perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen vapaa koulu.

– Tämä on valtava hanke, joka vaatii paljon työtä ja eri alojen osaajia, mutta jos tarpeeksi moni ihminen haluaa nähdä tällaisen koulutoiminnan toteutuvan, keinot siihen löytyvät varmasti.

Milja Heinonen uskoo, että asiasta innostuneita ihmisiä varmasti löytyy. Myös peruskoulujen opetussuunnitelmaa ollaan kehittämässä osallistavampaan suuntaan.

– Meidän tarkoitus on hiukan nopeuttaa tätä kehitystä, hän hymyilee. Heinonen toivoo, että esimerkiksi tutkijat lähtisivät mukaan vapaa koulu -hankkeeseen, sillä koulun perustamisesta saa hyvää tutkimustietoa. Hän itse tekee kasvatustieteiden gradua oppilaiden osallisuudesta.

Vapaa koulu -hankkeen taustalla on opettajia, opiskelijoita, tutkijoita, psykologeja, filosofeja ja yksi hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkijakin. Yhdistyksen puheenjohtaja Iida Korpela on ammatiltaan opettaja ja näkee, että koulun on yksinkertaisesti pakko muuttua:

– Nykyinen koulumalli rakennettiin ajalla, kun ajateltiin teollisen ajan työvoiman tarvetta. Nyt työn käsite on muuttumassa. Yksilöiltä vaaditaan yhä enemmän itseohjautuvuutta, innovatiivisuutta ja kykyä yhteistyöhön. Koulun on vastattava näihin tarpeisiin.

Hän muistuttaa, ettei koulu ole oppimisympäristönä irrallinen saareke.

– Lapselle koko maailma on oppimisympäristö. Esimerkiksi puulajeja voidaan opetella kirjasta tai havainnoida niitä luonnossa.

Vapaa koulu mahdollistaa vaihtoehtoisen tavan oppimiseen. Lapsia ei sijoiteta iän mukaan ”luokille”, vaan jokainen edistyy omaa tahtiaan. Numeerinen arviointi otetaan käyttöön mahdollisimman myöhään. Vapaassa koulussa päätökset tehdään yhteisöllisesti ja lapsilla ja nuorilla on todellista valtaa.

Korpelan mielestä tärkeintä on tukea lapsen omaa oppimishalua.

– Sisäinen motivaatio tehostaa oppimista valtavasti. Kun lapsen kiinnostus herää, oppimisella ei ole rajoja.

Turun vapaa koulu -yhdistyksen tavoitteena on, että Turussa toimisi koulu jo vuonna 2015.

–  Yhteistyötahojen ja kiinnostuneiden perheiden lisäksi toivotamme hanketyöhön mukaan myös muut kiinnostuneet ihmiset, Korpela ja Heinonen toteavat.

Turun vapaa koulu -yhdistys järjestää keskustelutilaisuuksia, teemailtoja ja retkiä. Tietoa tapahtumista löytyy yhdistyksen Facebook-ryhmästä ja nettisivuilta.

Kommentit

Mitä näistä vapaasti kasvaneista lapsista tulee kun he ovat aikuisia. Ei työpaikoilla mennä ja tulla omaan tahtiin. Onhan jo nyt nähty mitä vapaa kasvatus saa aikaan!

ei vielä vanha, mutta kunnon kasvatuksen kanattaja

tässä puhutaan mielestäni erilaisesta vapaudesta ja samalla yksilön oman vastuun ottamisesta. vapaa kasvatus on tarkoittanut tähän asti vastuun ulkoistamista, lasta ei ohjata ottamaan omaa vastuuta. kts. juutuubista Tedx video School hacking, vaikuttaako vastuuttomalta nuorelta?

Petri Huitti

Miten vapaa päiväkoti toimii ja minkälaisia tuloksia, graduja ym?
Vapaakoulu tuskin tarkoittaa vapaata kasvatusta.
Onko lukukausimaksu? Pääsykoe? Minkälainen opetussuunnitelma?
Miten oppilaat saadaan motivoitua, mikä varmaan oleellisin vaikutus oppimiseen?
Ajatuksena edistyksellinen mutta käytäntöön soveltaminen on haasteellista.

Anonyymi

Turun vapaan koulun päivähoidossa on koulukokous, jossa asioista sovitaan yhdessä sen sijaan, että aikuiset yksin määräisivät. Lapset osallistuvat niihin päätöksiin, jotka heitä kiinnostavat. Tärkeintä on kuitenkin keskusteleva kulttuuri kaikessa toiminnassa.
Vapauteen liittyy aina vastuu ja välittäminen. Aikuisella on tietysti vastuu turvallisen oppimisympäristön luomisesta lapsille.
Päovähoidon rahoitus toimii samoin kuin muussakn yksityisessä päivähoidossa.
Lukukausimaksuja Suomessa ei edes saa kerätä, emmekä haluaisikaan. Koulutoiminnan alkuvuosien taloudellinen tuki kootaan sieltä mistä saadaan, se prosessi on vasta alkutekijöissään.
Pääsykokeita ei ole, oppimissuunnitelma laaditaan yksilöllisesti. Suomalainen opetussuunnitelma kuitenkin koskee kaikkia suomalaisia oppivelvollisia koulusta riippumatta.
Vapaiden ja demokraattisten koulujen kokemuksen perusteella lasten motivaatiossa ei ole ongelmia, kun he saavat seurata sitä turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä vastuullisten aikuisten kanssa.
Nettisivuillamme on paljon lisää tietoa hankkeestamme.

Turun vapaa koulu

Siitä, miten asiat koulussa nyt ovat, ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, miten ne olisivat ihan toisenlaisessa koulussa. Ne johtopäätökset on tehtävä olemassaolevien "toisenlaisten" koulujen kokemusten perusteella. Ne kokemukset taas ovat hyvin rohkaisevia.

Kuka tahansa hiukankaan kasvatustieteisiin perehtynyt tietää, etteivät Pakko ja Tehokas oppiminen kulje yhdessä.
Noissa vapaissa kouluissa on paljonkin sääntöjä, mutta olennaista on että säännöt ovat yhdessä sovittuja ja siksi mielekkäitä.

Reiska

Oikeaan suuntaan, mutta toivottavasti sentään kultaisella keskitiellä? Motiivit ratkaisevat onnistumisen, onko muutoshalu enemmän hyviin vai huonoihin kokemuksiin painottuvaa? Tämä ratkaisee sen miten malli toimii käytännössä. Entä onko malli sosiaalisesti kestävää kehitystä vai perinteistä vaihtoehtotoimintaa? Tämä ratkaisee sen onko tästä kuolusta suunnannäyttäjäksi vai onko kyseessä yksi uudenlainen marginaali-instituutio. Nämä asiat kannattaisi punnita tarkkaan lähtötilanteessa sillä myöhemmin niitä on hankala muuttaa.

MJK14

"– Lapselle koko maailma on oppimisympäristö. Esimerkiksi puulajeja voidaan opetella kirjasta tai havainnoida niitä luonnossa."
Outo esimerkki, kyllähän nyt luontoretkejä ja konkreettista kasvien tunnistusta ollaan tehty iät ja ajat. Mutta teki sen millä tavalla tahansa, ei se kovin korkean tason oppimista ole. Ja miksi lukemalla oppiminen olisi lähtökohtaisesti jotenkin huono tapa oppia? Kirjoitetun tiedon omaksuminen ja tuottaminen on kaikista koulussa opittavista taidoista kuitenkin niitä oleellisimpia, ja minkä varaan sivilisaatiomme on rakennettu.

Onnea projektiin. Toivottavasti saatte joukkoonne opettajia, jotka näkevät perinteisen koulun ongelmien lisäksi myös demokraattisen koulun ongelmat, koska ongelmaton sekään ei ole.

bugger

Kiitos myös näistä kommenteista, MJK14 ja Bugger.

Kultaisesta keskitiestä:
Aikusten henkinen kypsyys, ammattitaito ja halu kohdata lapsi on mielestäni keskeinen tekijä missä hyvänsä koulumuodossa, ja sitä ei olekaan ihan helppo pukea valmiiksi malliksi, jota seurata sellaisenaan. Erään ystäväni sanoin: kyse on eniten aikuisten asenteesta eikä yksittäisestä toimintamallista. Mikään toimintamalli äärimmäisyyksiin vietynä ja kaavamaisesti seurattuna ei tuota parasta lopputulosta, vaan aina tarvitaan tilannekohtaista harkintaa.

Mainitsemianne kysymyksiä on toki mietittykin hankkeessamme.
Demokraattinen tai vapaa koulu ei tietenkään ole ongelmaton, kuten ei mikään koulumuoto. Olemme kyllä perehtyneet myös tämän koulumallin ongelmiin, vaikka niitä ei ollut mahdollista käsitellä näin lyhyessä lehtijutussa. Yhdestä näkökulmasta voisi sanoa, että pitää valita se vaihtoehto, jota pitää ongelmattomimpana.

Samon puulajiesimerkki nyt vain oli yksi asia, joka tuli poimituksi pitkästä haastattelusta koottuun lyhyeen lehtijuttuun. Lukemalla opiskelu ei tietenkään ole huono tapa oppia, mutta ongelmallista on, jos aikuisten valitsemalla tavalla perinteisessä luokkahuoneessa tapahtuva opiskelu on lähes ainoa tapa, jolla opiskellaan.

Kiitos onnentoivotuksista hankkeellemme. Ja tervetuloa mukaan toimintaamme, vaikkapa kritisoimaan sitä ja siten auttamaan meitä rakentamaan hanketta paremmaksi.

Iida Korpela

Turkulaisen koulukysymykseen on vastannut tähän mennessä 951 lukijaa, joista peräti 76 prosenttia pitää nykyistä peruskoulua vanhanaikaisena. Tuomio on sen verran rankka, että aiheesta kannattaa jatkaa keskustelua. Mitkä asiat tekevät nykykoulusta vanhanaikaisen? Kokoamme kommentteja seuraavan lehtiartikkelin taustaksi.

Turkulaisen toimitus

Nyt puhutaan asiaa näin se pitää olla tää nyky maailma menny kouluissa aivan mahottomas jokaisen lapsen nuoren pitäs mennä samaa muottia ei saa mennä omaa tahtia vaaditaan liikaa ja stressi laitetaan jo eskari ikäselle sinun pitää siihen ikään mennessä osata sitä ja tätä ei hyvä ei ollenkaan olen ehdottomasti vapaan koulun kannalla lapsi sais mennä omaa tahtiaan.

minnie

-Ei vielä vanha- kirjoitti: "Mitä näistä vapaasti kasvaneista lapsista tulee kun he ovat aikuisia. Ei työpaikoilla mennä ja tulla omaan tahtiin. Onhan jo nyt nähty mitä vapaa kasvatus saa aikaan!"

Lukaisepa teksti huolella:
"Lapsia ei sijoiteta iän mukaan ”luokille”, vaan jokainen edistyy omaa tahtiaan."

Eihän se tarkoita, että lapset tulevat kouluun silloin kuin haluavat. Edistytäänhän työpaikoillakin oman osaamisen mukaan. Jotkut siirtyvät eri osastoihin toiveensa ja taitojensa mukaan ja osa ylenee, kun taas jotkut työntekijöistä tekevät koko elämänsä yhtä tehtävää. Vapaus edetä ja kehittyä on siis työpaikoillakin. Ei työpaikoillakaan mitään kehitystä tapahdu, jos uutta ei uskalleta testata ja kehittää sitä kokemusten mukaan.
Onhan koulun metodit muuttuneet viidenkymmenen vuoden aikana hurjasti. Ei ole mitään syytä pysähtyä passiivisesti yhteen malliin.

Ei turkulainen

Vaikuttaa uudelta Steiner-koululta. Tämä "jokainen edistyy omaan tahtiin" herättää kysymyksiä. Entä jos käy niin kuin eräälle steiner-koululaiselle, että 10 vuotiaana ei osaa vielä kunnolla lukea. En nyt näe mitään pahaa perinteisessä peruskoulussakaan. Luokkakoot ovat liian suuria ja nykynuoria vaivaa viihtymättömyys koulussa. Kun olin itse lapsi, minua ei opetettu kulkemaan kouluun viihtymään vaan oppimaan myös niitä ikävystyttäviä asioita. Ja eipä tuo androposofinen hengentiedekään ole peruskoulua onnistunut syrjäyttämään. Jää katsottavaksi, onko tämä joku friikkien juttu monien joukossa.

Anonyymi