Piilota X Palauta

Professori: Erityisluokkia perustettiin mukavuussyistä

Viihde 120 Kommentoi

Pitäisikö erityislapsi sijoittaa toiseen luokkaan vai ei? Mitä hyötyä tai haittaa siirrosta on?

Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita on esiintynyt julkisuudessa kaikille avoimen koulun kannattajana.

Hänen ihannemallissaan jokainen oppilas osallistuu tavallisen luokan opetukseen mahdollisesta vammastaan tai oppimisvaikeudestaan huolimatta.

Saloviita muistuttaa, että siirto erityisluokalle on Salamancan julistuksen vastainen. Julistus määrittelee inklusiivisen koulun paikaksi, joka hyväksyy kaikki lapset yleisopetuksen luokille. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikilla lapsilla on oikeus käydä samaa koulua, samalla luokalla.

– Julistus on jo lähes 20 vuotta vanha. Silti Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä on edelleen eniten oppilaita erityisluokalla.

Vielä muutama vuosi sitten oppilaita siirrettiin suomalaiskouluissa erityisluokalle ahkerasti.

Timo Saloviita

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan erityispedagogiikan professori

Kirjoittanut muun muassa kirjat Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. (1999), Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. (2006) ja Työrauha luokkaan. Löydä omat toimintamallisi. (2009)

– Suurimmissa kaupungeissa jopa kymmenen prosenttia oppilaista oli siirretty erityisopetuksen pariin, Timo Saloviita sanoo.

Hän näkee entisessä mallissa useampiakin heikkoja puolia.

– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pienluokassa oppilas oppii keskimäärin vähemmän kuin tavallisessa luokassa.

Totta kai jokainen haluaa luokalleen kuuliaiset ja tunnolliset lapset.”

Suuren erityisoppilasmäärän lisäksi ongelmana oli hänen mukaansa priorisointi.

– Usein äänekkäimmät opettajat saivat esityksensä läpi ja hiljaisempien opettajien tarpeet sivuutettiin.

Saloviita kertoo, että päätösvalta erityisopetukseen siirtämisestä oli luisunut vähitellen myös koulun ulkopuolelle. Opettajat hankkivat koulun ulkopuolelta lääkäreiltä ja psykologeilta todistuksia, joilla pyrittiin vaikuttamaan siirtoon tai nopeuttamaan sitä.

Pari vuotta sitten tehtiin uudistus, jonka tarkoituksena oli pysäyttää siirtomäärien kasvu. Uudistuksen kaksi keskeisintä asiaa oli, että oppilaiden tuki arvioitiin niin kutsutun kolmiportaisen mallin avulla ja että koulut eivät saaneet enää korotettua valtionapua erityisoppilaista.

Oppilaiden siirroissa on kyse opettajien viitseliäi-syydestä.”

Saloviidan arvion mukaan syynä siirtoihin ei kuitenkaan ole raha. Hän ei myöskään usko, että syy olisi pedagoginen tai kasvatuksellinen.

– Kyse on opettajien viitseliäisyydestä. Totta kai jokainen haluaa luokalleen kuuliaiset ja tunnolliset lapset. Jos luokalle tuleekin erityisoppilas, tämä vaatii opettajalta enemmän työtä. Helpompaa on siirtää erityistä tukea vaativa oppilas pois.

Opettajat ovat kokeneet Saloviidan mielestä nykyisen kolmiportaisen tukimallin byrokraattiseksi.

Mallin ideana on, että ensin annetaan yleistä tukea, sen jälkeen tehostettua ja lopulta erityistä tukea.

– Tämä vaatii seurantaa ja raportointia eli enemmän paperityötä.

Saloviita näkee uudistuksessa puolestaan paljon hyvää. Kolmiportaisen mallin käyttöönotto toi hänen mukaansa päätösvallan takaisin koululle. Moniportaisen arvioinnin ansiosta jokaista opettajaa kuullaan tasapuolisemmin siirtopäätöksiä tehtäessä.

Saloviidan ehdotus: Yksi erityisopettaja kahden kouluavustajan tilalle?

Italiassa erityisoppilaat ovat opiskelleet normaaliluokissa jo 70-luvulta lähtien. Italialaiset opettajat eivät vastustaneet aikoinaan muutosta, sillä laki takaa heille lisää tukea erityisoppilaasta.

– Sen sijaan vanhemmat vastustivat aluksi muutosta. He pelkäsivät, että muut lapset eivät saisi riittävästi huomiota opettajalta. Vähitellen pelko kuitenkin haihtui, professori Timo Saloviita sanoo.

Suomessakin on yksittäistapauksia, jossa oppilaiden vanhemmat vastustivat down-lapsen siirtoa luokalle.

– Vanhemmat äänestivät suljetulla lippuäänestyksellä, otetaanko lapsi luokalle. Down-lapsen perhe voitti äänestyksen, ja hän sopeutui luokkaan hyvin.

Saloviita uskoo opetuksen sujuvan suomalaisissakin kouluissa ongelmitta, vaikka normalissa luokassa olisi erityisoppilaita.

– Erityisoppilaaksi on meillä siirretty lievienkin oppimisongelmien perusteella, joten en usko tällaisen oppilaan siirron perusopetuksen pariin aiheuttavan ongelmia.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan kouluavustajien käyttö heikensi opetuksen tasoa.
Suomessa kouluavustajien määrä kasvoi tasaisesti 2000-luvulla. Taloussyistä avustajia palkataan nyt vähemmän.

Saloviita ei ole huolissaan kouluavustajien vähenemisestä.

– Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan kouluavustajien käyttö heikensi opetuksen tasoa. Kun oppilaalla oli avustaja, he saivat opettajilta vähemmän huomiota. Itse näkisin, että kahden koulunkäyntiavustajan sijaan palkattaisiin erityisopettajan pätevyyden saanut opettaja.

120 kommenttia Kommentoi
Käyttäjän Heli Koivuniemi kuva
Heli Koivuniemi

Kommentit

4.3.2013 21:37

Haasteena inkluusiolle on tämä meidän oppilas"materiaali", kuten opettajat lapsia kutsuvat. Vaikka olisi miten taitava opettaja, kuluu suuri osa oppitunneista järjestyksenpitoon. Miten siinä voi pitää yllä monen tasoista opetusta? Myönnän kyllä,että opettajat ovat aika usein erityisen muutosvastarintaisia ja pitävät menneestä kaksin käsin kiinni, mutta kyllä luokkien levottomuus on yksi suurista oppimisen esteistä kaiken tasoisille.

4.3.2013 22:48

Mielestäni on epäasiallista syyttää opettajia viitseliäisyyden puutteesta. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on todella laaja kirjo ja vaatii opettajalta todella paljon osata vastata kaikkien haasteisiin ja osata antaa juuri sellaista tukea, jota lapsi oppiakseen tarvitsee. Ei kyse ole vain opettajan oikeuksista ja viitsimisistä vaan lapsen oikeudesta saada hänelle parhaiten sopivaa opetusta. Olen lukenut useita Saloviidan tekstejä ja hän ei koskaan puhu lapsen edusta saada hänelle sopivinta opetusta vaan niputtaa kaikki tukea tarvitsevat lapset samaan nippuun ikään kuin olisi päivän selvää, että kaikkia lapsia hyödyttäisi olla tavallisissa luokissa. Näin ei ole. Kaikki tukea tarvitsevat lapset varmasti hyötyvät "tavallisten" lasten seurasta ja päinvastoin, kunhan oppimisympäristö on oikeanlainen ja tällä hetkellä se ei ole sitä yleisopetuksen kouluissa.

Kyllä Suomessa este inkluusiolle on nimenomaan raha ja sen jälkeen vasta joidenkin opettajien muutosvastarinta ja erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuvat ennakkoluulot. Niin kauan kuin tavallisissa luokissa luokkakoot paukkuvat yli suositusten ja kouluja yhdistetään jatkuvasti suuremmiksi komplekseiksi, on monien tukea tarvitsevien lasten mahdotonta pärjätä tavallisissa luokissa. Nämä lapset eivät pysty oppimaan liian suurissa ryhmissä eikä heidän sijoittamisensa niihin palvele yhtään ketään (paitsi ehkä Saloviidalle siitä tulisi hyvä mieli). Nämä oppimiselle vaadittavat edellytykset tulisi ensin saattaa kuntoon ja vasta sen jälkeen vaatia kaikille lapsille yhteistä koulua.

4.3.2013 23:08

Kyllä tässä vielä tullaan huomaamaan, että nykyinen toimintamalli ei tule toimimaan. En ole ope, mutta olen läheltä nähnyt opettajien olevan ihan hukassa lasten kanssa, koska puolet tunnista menee erityislasten tukemiseen.
Liian isot ryhmät ja kaikentasoiset lapsukaiset yhdessä, ei onnistu millään.
Kukaan ei enää opi mitään ja opettajat ja muu henkilökunta ovat uupumisen rajoilla.

5.3.2013 18:21

vai olet nähnyt läheltä kuinka opettajat ovat hukassa,erityislasten takia..ja pah.
olen taas kuullut ns normiluokan lapsilta kuinka osa ajasta menee villeimpien lapsien kaitsemiseen..ja tuskimpa nämä erituistuen lapset kaikki ovat villejä...suosittelen lämpimästi tutustumista pienluokkaan lapset siellä aivan ihania ja rauhallisia.

11.3.2013 15:47

niin. Kun osa ajasta menee villeimpien kaitsemiseen ja loput niitten erityistuettavien opettamiseen, niin milloin sitten ja kuka opettaa sitä muuta luokkaa, myös niitä rauhoitettuja villeimpiä? Pienessä ryhmässä kaikilla on parempi olla, varsinkin niillä erityistä tukea tarvitsevilla.

5.3.2013 07:33

Professori on hakoteillä, pienet luokat on paras mahdollinen varsinkin jos on oppimisvaikeuksia, mutta ihan kaikillekin oppilaille paras vaihtoehto.
Suurissa kouluissa ja suurissa luokissa ongelmat lisääntyy ja se on nähty.

5.3.2013 08:28

Asiaa, tämä mies tietää mitä sanoo ja asian ymmärtäminen jääkin sitten lukijan tai kuulijan vastuulle.

8.3.2013 00:28

No, tiedä tuon ymmärtämisestä kuin omalta kohdaltani - neljän lapsen isänä, jonkun verran koulujakin käyneenä - näkee selvästi, että tämä proffa on teoreetikko, joka ei taatusti ole itse ikinä opettanut eikä edes opetusta luokassa seurannut. Ei siis omaa minkäänlaista käytännön kokemusta luokan elämästä ja opetuksesta.
Tämä on näitä norsunluutorneistaan "viisauksiaan" jakavia pseudoasiantuntijoita, joilta puuttuu itsekritiikki täysin.
Sen verran on tässä nähty, että jotkut lapset eivät pärjää yli 20 oppilaan luokassa, mutta 10 oppilaan luokassa hyvinkin. Tällaisesta lapsesta tulee koulupudokas ja syrjäytynyt hyvin helposti, jos opettajalla ei ole aikaa ja taitoa sopeuttaa opetusta lapsen oppimistyyliin ja ohjata lasta henkilökohtaisesti.
Kaipa tässäkin on takana rahan säästö: pakataan lapset 30 oppilaan luokkiin ja lopetetaan kaikki erityisopetus eli palataan 1970-luvulle. Miten surkean lyhytnäköisiä ihmisiä meillä onkaan näin elintärkeän asian kuin koulun ja koulutuksen kimpussa!

11.3.2013 15:49

tuskinpa tietää. Onko mahtanut koskaan oikeasti koulussa töitä tehdäkään.

5.3.2013 09:01

Vaikea taitaa olla lukijan ja kuulijan ymmärtää.... Ilmeistähän on, ettei miesparka itsekään ymmärrä, mitä tolkuttaa. Käytännön kokemus koulutyöstä saattaisi muuttaa ajatuksia jo viikossa. Just tuollaisiin pöljyyksiin teoreetikko päätyy, kun ei mitään tajua itse asiasta ole.

Inkluusion kääntöpuoli kun on se, että luokan muut lapset jäävät vaille opettajan huomiota. Ne pari erityislasta kyllä tulee hoidettua, mutta sitten 15 'helpompaa' oppilasta saavat puuhailla itsekseen. Ei sekään ole kovin tasa-arvoista tai oikeudenmukaista: käytännössä koko kouluaika ilman opettajan tukea ja opastusta, pärjäile itseksesi.

Pienet ryhmät, ja riittäävästi avustajia..... Haaveeksi jää, ellei keskusjohtoisesti säädetä resurssoinnista. Persaukiset kunnat eivät kuitenkaan satsaa riittävästi, kaikesta säästetään.

5.3.2013 10:28

Valitettavasti olen tasan eri mieltä. Olen ollut koulussa jossa ei ollut riittäviä resursseja eikä todellakaan mitään erityisluokkia, oli vain 30-33 oppilaan laumoja kaitsettavana. Valitettavasti osa oppilaista sai pilattua suurimman osan tunneista. Edes tähän aikaa (70-luvulla) opettajat eivät saaneet luokkia kuriin, muutaman villi ryhmään sopeutumaton oppilas piti tästä huolen. Opettajan aikaa kului tuhottomasti näiden muutaman oppilaan paimentamiseen ja muille sitä ei sitten juuri jäänytkään.

Oli se juhlaa päästä yläasteella toiseen kouluun, jossa oli eritysluokka ja rauha opiskella oli aivan toista luokaa. Toivon, että kaikkille opiskelusta kiinnostuneille tarjotaan siihen madollisuus.

5.3.2013 10:42

Allekirjoitan Saloviidan näkemykset. On vaivalloista alkaa selvittämään, mistä luokan työrauhaongelmat johtuvat. Yhtä selvitysyritystä sain seurata aika läheltä aikoinaan, mutta joidenkin vanhempien ja ehkä opettajankin vastarinta sai aikaan sen, että yritykseksi jäi. Helpompi on pullauttaa joku ryhmästä pois. Kokemusta on esim. tilanteesta, jossa lukihäiriöistä koulukiusattua lasta yritetään väkisin siirtää erityisluokalle. Rauhattomuus, mikä liittyi oppimisvaikeuksiin, tulkittiin täysin väärin. Onneksi oma ope ymmärsi lopulta ja lapsi sai hyviäkin kokemuksia koulusta. Helpoin ratkaisu ei aina ole oikea ja paras. Kokemusta (sivusta seuranneena) on myös hyvistä tavoista eriyttää opetusta isossakin ja vaativassa ryhmässä. Opettaja oli erittäin taitava, ja moni olisi voinut ottaa oppia häneltä.

11.3.2013 15:58

helpoin ratkaisu ei todellakaan ole se paras. Paras ratkaisu olisi lisätä koulujen tuntimäärää ja pienentää opetusryhmien kokoja. Porvoossa molempia huononnettiin ennen lomautuksia, joilla sitten vielä säästömokailut kruunattiin. Vieläkään ei ole tuntimääriä nostettu eikä luokkakokoja pienennetty.

5.3.2013 10:49

Luokkiin saadaan järjestys jos opettaja osaa. Osaamattomat voi lähettää muihin hommiin... siivoamaan tai sotkemaan... niin eivät mene ihmistaimet pilalle.

7.3.2013 19:36

Tervetuloa vaan kokeilemaan. Järjestys ja työrauha eivät ole kiinni opettajan osaamisesta tai ammattitaidosta, jos luokka on täynnä tarkkaamattomia lapsia. Opettaja ei todellakaan ole se, joka niitä ihmistaimia pilaa.... vanhemmat voisivat viettää aikaa lastensa kanssa ja tv ja tietokoneet kasvattaa vähemmän.

11.3.2013 15:54

jotka osaa, tekee mitä vain //
jotka ei, ne ryhtyy opettamaan //
jotka ei osaa opettaa, alkaa kouluttaa opettajia
kuten tämäkin proffa

5.3.2013 11:09

No joo. Kun teoria ja todellisuus eivät kohtaa......
http://www.youtube.com/watch?v=e2I3UVb7KmE

5.3.2013 11:10

Kannatan itse kaikille avointa koulua, kunhan resurssit ovat riittävät. Tällä hetkellä opetan liki kolmenkymmenen oppilaan alakoululuokkaa. Joukossa on maahanmuuttajia, erityisoppilaita, tehostetun tuen tarvitsijoita ja sitten ne loput. Resurssien vähyyden vuoksi niin maahanmuuttajien, erityisoppilaiden kuin tehostetunkin tuen oppilaiden ainoa tuki olen minä. Aika vähän siinä tukea saa kukaan, vähiten se ryhmä loput. Joskus huomaan päivän päätteeksi, etten edes muista olenko puhunut jollekin oppilaalle koko päivän aikana. Niin paljon hän sai aikuisen huomiota.
Ensi viikolla luokalleni tulee uusi oppilas.
Lisäresursseja ei ole luvassa vaan ensi vuodelta on jo leikattu myös se yksi avustaja tunti.

5.3.2013 12:15

Joopa joo. Saloviita itse kertoo totuuden asiasta "keharit vaatii enemmän huomiota", mutta silti jankuttaa asiasta. Tapaisitpa erityisluokkalaisia niin ymmärrät miksi näitä ei voi laittaa normaaliluokille

5.3.2013 18:34

kertoisitko opo .kuinka sinä kehtaat mainita lapsia kehareiksi..ja kerro mitä vikaa erityisen tuen omaavissa lapsissa on,odotan kommenttiasi mielenkiinnolla..

vai pelkäätkö että oma lapsesi saa jonkinlaisen tartunnan koulussa näiltä lapsilta.
jos niin suosittelen lämpimästi psykiatrista hoitoa.

5.3.2013 13:17

Se on herra Saloviidan helppo tutkijankammioisa esittää teesejään. Perimmäinen motiivi näille integraatio-ehdotuksille lienee tässäkin tapauksessa yksinkertaisesti raha,

5.3.2013 13:41

Jotain rajaa inkluusioon! Luokkahuoneet on suurimmilta osin suunniteltu perinteisiä opetustilanteita varten. Jos luokassa on monenlaisia toimijoita aikuiset mukaan lukien, ovat tila- ja välinevaatimukset erilaisia kuin perinteisissä malleissa. Erityislapsi tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa. Samoin tarvitsevat ns. tavalliset lapset. Luokan kaikkien oppilaiden saama huomio ja haitat on otettava huomioon. Kouluavustaja voi olla luokassa oma-aloitteinen osaaja, mutta ei kuitenkaan opettajaa korvaava henkilö. Avustajien koulutus ei riitä erityislasten tarvitsemaan ohjaukseen. Ei muuten riitä tavallisen opettajankaan koulutus! Edelliset asiat pitäisi saada ajantasalle ennen kuin inkluusiota toteutetaan.

5.3.2013 15:30

Ei sitä professoriksi päästäkkään ilman puhelahjakkuutta eikä varsinkaan tässä tapauksessa.

5.3.2013 20:56

Kouluavustajia ei ole olemassakaan, sori.
Ammattitutkinnon suorittaneet ovat koulunkäyntiavustajia tai nykyisin koulunkäynninohjaajia. Tämä ammattiryhmä saa kouluttajien/opettajien mukaan selvästi enemmän koulutusta erityislasten tukemiseen kuin opettajat. Koko koulutus keskittyy siihen... että on tietoa jälleen Sohvilla ja kumppaneilla. Eikä ohjaajan kuulukaan korvata opettajaa; hänet on koulutettu erityislasten tukemiseen, ei opetustyöhön.
Inkluusiosta en jaksa edes jankuttaa, asiassa on niin monta puolta, mutta tohon proffatason höpötykseen liittyvät voivat tulla kouluun tutustumaan käytäntöön. Kouluhan on julkinen laitos, tervetuloa!

12.3.2013 18:37

Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto on vuoden kurssi, jonka sisällöillä ei korvata luokanopettajan ammattitaitoa, puhumattakaan erityisluokanopettajasta. Koulun toiminnan on oltava muutakin kuin hoivaa ja säilyttämistä. Olen itse ollut mukana kouluttamassa koulunkäyntiavustajia, eikä opintojen sisällöt kyllä ainakaan iloisessa Itä-Suomessa päätä huimanneet...

12.3.2013 22:19

Taas olisi niin mukava, kun kommentit luettaisiin kunnolla. Ei ollut pienintäkään väitettä siitä, että kka:n koulutuksella opettajien ammattitaitoa korvattaisiin... :/
Täällä toisella puolella Suomea meidän ohjaajien koulutukseen satsataan, eli kouluttajina vankan ammattitaidon osaajia erityispuolelta --> aina ei mee nallekarkit tasan.

15.3.2013 10:24

paljonlaisesti avustajan tai ohjaajan koulutukseen saa satsata, että sillä saadaan sama hyöty kuin olisi opettajasta erityisopettajasta puhumattakaan

5.3.2013 21:03

Eikö pullamössösukupolvi oikeasti ymmärrä, ja näe, mihin tuollainen hyysääminen johtaa. Yhtä kersaa varten tarvitaan 2-4 aikuista. Ei siinä ole enää mitään tolkkua!!!

7.3.2013 19:46

Eipä ole nykyresursseilla antaa 2-4 aikuista lasta kohden. Eikä nykylapsia myöskään hyysätä, opettajalla on antaa niin vähän aikaa/oppilas, että jokaisen kullanmurusen on opittava itsenäiseksi ja oma-alotteiseksi.

5.3.2013 21:23

Kyllä tästäkin keskustelusta huomaa, että ihmiset ei oikeasti tiedä millasta on meno kouluissa nykyään.
Lapset ovat rauhattomia ja ryhmät liian isoja. Kyllä siinä opettajan ja avustajien on oltava todella tarkkoina koko ajan, ettei mitään satu.
Oli lapsi sitten erityistuen piirissä tai ei, tukea silti tarvitsee. Miten ne resurssit jaetaan, se onkin toinen juttu.

5.3.2013 22:55

Koen näin,oli kuinka rakas lapsi ja hänellä on todella vaikeita kehityshäiriöitä--esim. autismi--asberger--psyyken ongelmat--vaikea kehitysvamma--lievä kehitysvamma--esim. down-syndrooma--kyllä heillä on oikeus tulla hyväksytyksi ja saada seuraa tovereistaan--katsokaa ohjelmaa ERILAISET KAVERIT---ei heitä saa "vieroittaa" ystävistään--väitän että sinä Timo Saloviita olet kaukana todellisuudesta.

8.3.2013 22:49

Erityislapsen äitinä olen emerituksen kanssa täysin samaa mieltä. Erityistä tukea tarvitseva lapsi kuuluu pienryhmään, jossa kaikilla on HOJKS, eli henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Ryhmää opettaa erityisopettaja, luokassa yksi avustaja.

18.3.2013 01:13

meillä onneksi viellä paremmin,lapset jaettu kahteen ryhmään joista kaksituntia päivässä ollaan vain pääkkäin kaikki jolloin on liikuntaa,kuvaamataitoa tms tms,jolloin ei niin henk kohtasta opetusta tarvi,ja loppuna 2h on 10 oppilasta,kaksi opettajaa ja neljä avustajaa.hyöty asua pienemmässä kunnassa

5.3.2013 23:09

Professori on irtautunut todellisuudesta! Mistä niitä lisäresursseja otettaisiin? Mistä saataisiin lisää päteviä erityisopettajia, kun nytkin on heistä pula? Miten voi professori väittää että ylisuureen luokkaan tunkeminen on erityistä tukea tarvitsevan lapsen OIKEUS? Olen erityistä tukea tarvitsevan oppilaan äiti, ja onnellinen siitä, että lapseni sai oikeuden opiskella pienessä ryhmässä. Hän oppi asiat omaan tahtiinsa, ja hyvät koulunkäyntiavustajat olivat aivan oleellisen tärkeitä tukijoita. Nyt hän on hyvin pärjäävä amislainen, ja olen tälle yhteiskunnalle todella kiitollinen, että lapseni sai oikeanlaisen tuen oikealla ajalla = mahdollisuuden opiskella pienessä ryhmässä! Kiitos yhteiskunta!

5.3.2013 23:52

Näin on --Kiitos äiti--kyllä nyt tarvitaan useampien äitien--isien mielipitietä-...
Kaikkea hyvää eritysille oppilaille ja politiikoille.

6.3.2013 01:06

Lapsen koulussa on alakoulun puolella erityisluokkalla olevat (käyttäytymishäiriöisten erityisluokat) ovat lähes 100% poikia. Sanomattakin on selvää että sinne en omaa tyttöäni halunnut mistään hinnasta laittaa vaikka tarhasta vahvasti suosittelivat. Ja hyvin on mennyt tavallisella luokallakin.

6.3.2013 01:18

Tämä on tätä Saloviidan "minä tiedän kaiken paremmin, koska olen professori" -norsunluutornistaan huutelua. Helppo vaatia muilta erityislasten jalustalle nostoa, kun kirjoittelee juttujaan yksinäisessä kammiossaan VAIN ERITYISOPPILAIDEN OIKEUKSISTA - unohtaen ne kaikkien muiden 25 oppilaan oikeudet.

Järkevääkin puhetta on jutun viimeisessä kappaleessa.

6.3.2013 07:11

Erinomaisen osuva kommentti!!! Ei koululuokka ole muutamaa vajakkia varten. Siellä on kaikkien saatava lain edellyttämää opetusta ja mahdollisuus myös oppia.

6.3.2013 08:12

Katsoppas itse Tarkkis on taas bipolaarisen oireyhtymän agressiivis-maanisvaiheessa. Tarkkiksen ollessa nuori (n. 100 vuotta sitten) kuritusvalikoima taisi olla laajempi, jolloin lapset hiljennettiin väkivalloin. Traumat näkyy tarkiksen kirjoitustyylistä - vieläkin.

6.3.2013 06:23

Tämä kaveri ei ole luokkahuoneeseen astunut muutamaan kymmeneen vuoteen.

6.3.2013 07:01

Timo Saloviita--miten käytäntöön--ole hyvä tee tutkimus---mistä rahat--- mitä
olen aina ihmetellut näitä tutkimuksia--ohjaaja ohjaa--proffa ei tiedä käytännöstä mitään.

6.3.2013 08:04

Ei tuo Usko Eevertti Luttisen näköinen kaveri voi olla väärässä?

6.3.2013 08:09

Tästäkin keskustelusta olisi moninkertainen hyöty, jos kirjoittajat kirjoittaisivat omilla nimillään. Turhat heitot, yksinkertaistykset ja asenteet todennäköisesti siivoutuisivat kommenteista pois. Ihminen kun on sellainen. Puskista huutelemalla on helppo olla rohkea, viisas ja kärjekäskin.

6.3.2013 08:14

Nimimerkillä kirjoittaminen on mahdollisuus minkä palstan ylläpito mahdollistaa. Hyvä niin. Omalla nimellään eivät likikään kaikki voi "esiintyä". Esimerkiksi kelvannee virassa oleva opettaja.

6.3.2013 09:53

Kahdeksantuntiset työpäivät eivät ole riittäneet tuollaisen inkluusioluokan vetämiseen. Päivät ovat olleet raskaita, ja iltapäivät ovat kuluneet palavereissa, vanhempien tapaamisissa, oppilashuoltoryhmissä ja erityisesti mielettömässä paperityössä. Olen tehnyt työtä sydänverellä ja jaksamisen äärirajoilla. Pienellä luokanopettajan palkalla. Ei voi mennä näin.

6.3.2013 17:13

Opettajan palkka ei vastaa työn määrää. Se ei ole mikään unelma-ammatti tänäpäivänä.
Jotain pitäis tehdä ja äkkiä. Ja itse en ole opettaja.

6.3.2013 17:49

Aloitetaan siitä, että opettaja joka ei saa järjestystä opettamassaan luokassa/luokissa irtisanotaan kyvyttömänä tekemään työtään.

10.3.2013 15:55

Vau, tehdäänkin niin. Jätetään jäljelle kouluihin vain ne karismaattiset superopet, jotka saavat kaikki lapset tähtisilminä rauhallisesti oppimaan. Ja paljonkohan meillä olisi sen jälkeen opettajia jäljellä? Jos sellaisia ihmehenkilöitä edes on olemassa, on heille tarjolla parempipalkkaisiakin hommia.

Koulussa näkyvät yhteiskunnan ongelmat, eipä ole sen kummemmin opettajilla kuin muillakaan meistä sellaista taikasauvaa, jolla kaikki ongelmat saataisiin ratkaistua.

12.3.2013 18:50

Jos rikolliset tekee rikoksia on poliisit irtisanottava? Tai jos potilas kuolee, niin lääkäri saa potkut?

Olen erityisluokanopettaja ja luokallani on mm. vakavista tunne-elämän häiriöistä ja mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia. Vointi oppilailla vaihtelee huomattavasti ja aika moni oppilaistani odottaa sairaalapaikkaa. Ja kyllä, työrauhahäiriöitäkin ajoittain esiintyy, minuntoiminnastani huolimatta. Jos sinä tarkkailija haluat minut irtisanoa, niin ole hyvä vain. Toivottavasti tulet itse hoitamaan homman, sillä pätevistä, koulutetuista erityisluokanopettajista on kova pula. Tosin oppilaideni puolesta toivon, että sinulla on koulutus suoritettuna.

6.3.2013 12:58

Saloviita jäi muutama vuos sitten kiinni tieteellisestä vilpistä: perusteli erityisluokkavastaisuuttaan tutkimuksilla, joita ei ollut olemassakaan....

6.3.2013 18:06

Saloviita ei tuo esiin lapsen ja vanhempien näkökulmaa. Omalla lapsellani on
Asperger-syndrooma, johon kuuluu mm. voimakas reagointi aistiärsykkeisiin. Kun tällainen lapsi on hälinässsä ja hyörinässä, kuulee kolahduksia, puheensorinaa, tuntee lapsien paljouden ahdistavana jne, jne, on hänen oppimistuloksensa yhtä tyhjän kanssa.
Tällaisen lapsen rauhattomuus ja ylireagoinnit eivät edistä muidenkaan lasten oppimista. Itselleni ja lapselleni oli suuri helpotus ja pelastus, kun hän PÄÄSI erityisluokalle, jossa oli pieni ryhmäkoko ja asiansa osaavat opettajat.

Mitä tilastoa tällä Saloviidan mallilla yritetään kaunistella? Yritetäänkö tällaiset lapset jauhaa koulun tasapäistämisgeneraattorin läpi vain siksi, että lakaistaan maton alle se tosiasia, että toisenlaisiakin lapsia on olemassa ja he tarvitsevat tukea.
Lapseni sai peruskoulusta sellaisen koulukammon, että minkäänlaiset jatko-opinnot tulleet kyseeseen. Taitamattomat opettajat käsittelivät ja suhtautuivat
lapseeni tavalla, joka traumatisoi hänet vihaamaan koulua.
Siteeraan erästä liikunnanopettajaa: "v..ut sulla mitään ole" . Että näin...

Näitä aivopieruja tulee milloin mistäkin -nyt Saloviidalta. Kehoitankin häntä perehtymään elämään ja tosiasioihin ihan oikeasti.
On tainnut nousta Saloviidalla PISA päähän.

11.3.2013 16:09

olen ihan samaa mieltä! Omalla lapsella on vaikeuksia keskittyä isossa meluisassa ryhmässä ja vähän muutakin vaivaa. Pienluokka rules!

6.3.2013 18:32

Nykypäivän oppimiskäsitys perustuu ns. konstruktiiviseen oppimisen käsitykseen, jossa otetaan huomioon optimaaliset oppimistavat, tiedon haun ja käsittelyn omaehtoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan yksilölliset oppimisen tavoitteet eivät toteudu ns. normi perusopetusryhmässä ilman voimakkaita tukitoimia. Pienryhmäopetus on erityistä tukea tarvitsevalle paras oppimisympäristö. Ryhmästä käsin suoritetana integraatiota ns. tavallisiin luokkiin esim. taito ja taideaineiden osalta. Pienryhmissäkin opiskelevat tarvitsevat riittävää, moniammatillista tukea. Pienryhmien ja erityisopetuksen purkaminen tarkoittaa suuren joukon oikeuksien polkemista.

8.3.2013 00:26

Juuri niin, pienryhmässä silloin kun se on paras, mutta mahdollisuus normaaliluokalle aineissa, jossa se on mahdollista. Erityisesti, jos oppilaalla on henkilökohtainen avustaja vaikeavammaisuutensa vuoksi, normiluokassa esim käsityö tai kuvis tunnilla avustaja on erityislapsen tukena ja näin opettaja ei kuormitu, eikä toiset lapset menetä mitään - päinvastoin - kaikki lapset saavat tehdä yhdessä. Syntyy elinikäisiä ystävyyksiä. Ei pidä mennä joko tai malliin vaan yhdistelemällä löytyy paras ratkaisu. Haluan myös muistuttaa, että kaikki erityisoppilaat eivät ole häiriköitä, näissä kommenteissa oli kyllä todella halveksivaa kieltä erityisistä lapsista; erityisoppilas-nimikkeen alle sopii todella monenlainen kirjo lapsukaisia. Omani ei koskaan ole häirinnyt ketään toisia oppilaita - tämän ovat kertoneet ns terveet lapset - eikä normiluokan opettajat koskaan antaneet huonoa palautetta integraatiotunneista. Meidän kokemukset olivat pelkästään hyviä!!!!!!

6.3.2013 19:50

Itse jouduin 90-luvun alussa ensimmäisellä luokalla väkivaltaisen ja rauhattoman käytöksen takia erityisluokalle (tai siis tarkkikselle).
Voin sanoa että se oli parempi vaihtoehto, sain opiskella rauhassa omaan tahtiin.
Tarpeeksi pieni ryhmä ja opettaja piti hyvää kuria.
En olisi pärjännyt normaaliluokalla, se huomattiin kun yritettiin 7 luokalla normaali luokkaan.
2 kuukautta ja takaisin tarkkikselle ja taas numerot säily hyvinä.
Ei ollut jaksojen vaihtelua eikä luokasta luokkaan ramppaamista.
Joillekuille se erityisluokka on vain parempi ratkaisu, en itse olisi selvinnyt koulusta kunnolla läpi ilman sitä.

6.3.2013 22:40

Eli suurin ongelma on ylisuuret ryhmät, ei niinkään lasten oppimisvaikeudet.

6.3.2013 22:53

Koulu ja opetus siellä on mikä on ja siihen on lapsukaisen tyytyminen näinäkin kireinä aikoina eli turha alkaa kansalaisten valittamaan pienistä asioista, kyllä Luttinen tietää vaikka onkin hieman hänellä vinkkarit rutussa näemmä:)

7.3.2013 00:28

37 vuotta yleisopetuksesssa opettaneena voin vakuuttaa, että yhtä totuutta erityistä tukea vaativien lasten opettamisessa ja siinä onnistumisessa ei ole. Nytkin on niin, että mikäli tällainen lapsi on yleisopetusryhmässä, ryhmän koko on max 20. Erityistä tukea tarvitsevat niin monenlaiset lapset ja se erityinen tuki ei aina tule luokanopettajalta/aineenopettajalta, jolla ei ole minkäänlaista erityisopettajan koulutusta.
Kuten me varmasti kaikki tiedämme, totuus on, että kaikki oppivat kaiken - kaikilla vaan ei elinaika riitä tähän. Lapsella on aina oma arvonsa ja sitä kasvattajien niin kotona kuin koulussakin pitää muistaa kunnioittaa.

12.3.2013 18:56

Luokan maksimikoko on 20 ainoastaan siinä tapauksessa, että luokassa on erityisoppilas, jolla on 11-vuotinen oppivelvollisuus. Käytännössä tuon piiriin kuuluvat nykyisin vain vaikeasti dysfaattiset ja vammaiset (kuulo- , näkö- tai kehitysvamma) lapset. Muissa tapauksissa (esim. psyykkisesti sairaita lapsia integroitaessa) kokorajaa ei ole. Päinvastoin, monet kaupungit ovat asettaneet luokkakoolle pelkän minimin.

15.3.2013 10:31

en usko, että olet opettanut 37 vuotta. Tai jos olet, niin olet pitänyt silmät kiinni ja kädet korvilla. Muuten tietäisit, että tuo 20 oppilasta on yleisesti luokan minimikoko. Maksimi se on ainoastaan silloin, kun luokalla on oppilas, jolla on pidennety oppivelvollisuus. Eikä aina silloinkaan, kun kunta ei suostu minimiä noudattamaan.

7.3.2013 08:12

Hyvä kannanotto. Jokainen tapaus on ainutlaatuinen ja lapsella itsellään on oikeus tulla kuulluksi. Sen määrittelee jo lasten oikeuksien julistus ja lastensuojelulaki.

7.3.2013 09:49

Luokkakoot ovat liian suuret. Kun tavallinen nuori tippuu jollain tunnilla jo ala-asteella eli ei ymmärrä jotain asiaa, niin tilanne jumiutuu ja pikku hiljaa alkaa turhautuminen. Kun perusasia jäi oppimatta niin uudet asiat saattaa myös mennä harakoille. Sitten aletaan elämöidä ja seurustella vieruskaverin kanssa.

Olen käynyt erityisluokassa, jossa oli rauhallisempaa kuin normiluokalla. Esim lukihäiriöinen lapsi tai nuori saattaa oppia lähes kaiken vain kuuntelemalla. Kun luokassa on riittävästi häiriötä niin opetuksen kuuleminen jää pois ja tulee turhautuminen. Sitten on lisää häiriköitä tunnilla.

Kokemusta on omista ja lapsen vaikeuksista. Itse kävin parhaat koulut vasta aikuisena ja erittäin hyvillä arvosanoilla. Ne aineet, joita ei koulussa ymmärtänyt ovatkin olleet ihan helppoja. Olisin ehdottomasti hyötynyt pienemmästä luokasta.
Lapseni oli erityisluokalla ja on pärjännyt elämässään paremmin kuin moni normi ystävänsä. Itsetunto on kunnossa ja elämänhallinta ja -arvostaminen on hyvällä tolalla. Lukihäiriö aiheuttaa vaikeuksia vain paperihommissa.

7.3.2013 12:49

Eikö tätä "sekopäätä" saada "päiviltä"... tämä idiootti on ollut jo n. 1o vuotta puuhaamassa integrointuja luokkia.. mä vihaan tällaisiä äijiä!!!! http://www.perusopetus.fi/?p=285

7.3.2013 12:55

Meidän kohdalla pojan opetus eritysluokassa oli ainoa vaihtoehto tuolloin... Tosi tarina v. 1999 videot löytyy minun facebook tililtä.. pitäisi päästä katsomaan vaikka ei ole minun kaveri https://www.facebook.com/photo.php?v=429969317471&set=vb.735442471&type=3&theater

7.3.2013 22:23

Minusta tämä on niin väärin! Professori on hyvä ja tulee itse opettajanrooliin ja päättää vasta sitten, mitä pitää tehdä. Helppo se on pehmeältä tuolilta kertoa, mitä tehdä ja moittia opettajia. Tässä tapauksessa nämä erityislapset saavat kaiken avun ja tuen, nämä muut hiljasimmat ja aremmat/oppimisvaikeudesta kärsivät jäävät tällöin huomiotta ja joutuvat pärjäämään omillaan. Heidän tarpeisiin ei pystytä tällöin vastaamaan.

8.3.2013 00:39

Saloviita ei ole itse ollut päivääkään opettajana. Pitäisiköhän professoreillakin olla pakollisia työelämään tutustumisjaksoja?

8.3.2013 00:39

Kyllä Saloviita on siinä oikeassa, että ihanne pitäisi olla se, että kaikki lapset käyvät yhdessä koulua. Yhteiskunta on meidän kaikkien ja sinne kaikkien ihmisten yhteisöön meidän jokaisen tulisi kasvaa.
MUTTA SE EDELLYTTÄÄ RESURSSEJA ja toiminnan suunnittelua, NYT KÄRJISTÄN edellisiin kommentteihin liittyen: niin että arat, hiljaiset erityiset saavat tuen ja opetuksen ns terveiden villien äänekkäiden keskuudessa tai äänekkäät erityiset saavat tarvitsemansa tuen ja opetuksen ilman, että ns terveet arat, hiljaiset kärsivät. Tästähän täällä kirjoitetaan. Kuka kärsii ja kuka jää huomiotta ja....
Kukaan ei kärsi ja kukaan ei saa toiselle kuuluvaa, jos resurssit ovat oikeat, ryhmäkoot järkevät, eriyttämistä tarvittava määrä, tukea riittävästi, mutta yhdessä olemista ja kasvamista myös - ja tämä kaikki vielä niin, että vanhemmat tekevät aidosti opettajien kanssa yhteistyötä ja kasvatuslinjaukset ovat yhtenevät kotona ja koulussa.

8.3.2013 17:12

Olisihan se ihanne, jos kaikki kävisivät koulua yhdessä ja yhteiskunta on meidän kaikkien ihmisten yhteisö johon kaikkien tulisi kasvaa.
Ei erityisopetus ole mitään eristämistä muista eivätkä sitä saavat lapset ole vähäjärkisiä tai idiootteja, mutta erityispiirteidensä vuoksi eivät pärjää "ns. terveiden" (ristus!)luokassa, vaan tarvitsevat tukea ja ohjausta ja rauhallisen ympäristön oppiakseen=pienet ryhmät. Siis resursseja erityisopetukseen, eikä käytetä rahoja esim. joustavalaitaisiin jääkiekkokaukaloihin ym. turhuuksiin.
Kärjistäen: eihän Usain Bolt ja Leo-Pekka Tähti kilpaile samassa lähdössä. Matka ja maali ovat samat, mutta toinen tarvitsee suoritukseensa enemmän aikaa ja lisäresursseja...

9.3.2013 11:49

Juuri näin.

Ihmiset ovat erilaisia, erityisesti lapset koulua aloittaessaan, ja se on suvaittava, ja siihen on myös sopeuduttava - päinvastainen kun ei onnistu. Yksi koko peruskoulun kantavista ajatuksista oli tasapäistäminen, mikä on täysin järjenvastainen ajatus. Osa lapsista ei ole pärjännyt tavallisessa luokassa normaalitahdissa koskaan (aloitin kansakoulun 1969...) ja sitten on ollut apu-, tarkkailu- ja erityisluokkia juuri siksi, että ensinnäkin nämä lapset saavat yksilöllisempää opetusta ja toiseksi, että siinä tavallisessa luokassa olisi työrauha.

Mutta arvot tässä yhteiskunnassa ovat selällään - esimerkkinä juuri tuo lätkäkaukalojuttu - isot miehet menevät telomaan toisiaan verenhimo silmissä kiiluen "pelin" nimissä ja sitten pitää järjestää heille olosuhteet sellaisiksi, ettei tule ruumiita tai vihanneksia... isojen luokkakokojen ongelmat tiedetään, silti pieniä kouluja ja pienluokkia ollaan tappamassa, kun ei muka ole rahaa.

Koulujen ja päiväkotien homeongelmat jäävät toiseksi urheilupuistoille, jää- ja uimahalleille jne., joihin rahaa löytyy kymmenin miljoonin - jatkanko? Suomen tulevaisuus ei ole harrastuksissa, vaan lasten kouluttamisessa.

9.3.2013 14:04

Inkluusio on ajatuksena kaunis, mutta käytäntöön paneminen hankalaa. On helppoa puhua opettajan ammattitaidosta. Osalla sitä on enemmän, toisilla vähän vähemmän. Ammattitaito kumpuaa kuitenkin koulutuksesta ja sitä kehitetään pitkin työuraa. Kuitenkaan opettajankoulutus ei vastaa millään tavalla inkluusion haasteisiin. Erityispedagogiikan opinnot ovat vapaaehtoisia, pahimmassa tapauksessa ne on lopetettu kokonaan. Suurin vale opettajankoulutuksessa on erityispedagogiikan "integrointi kaikkiin kursseihin". Ei tapahtu. Ei nyt, ei huomenna. Kuinka opettaja vastaa näihin haasteisiin ilman kunnon koulutusta? Ja mikä ihmeen kolmiportainen tuki? Jos en olisi siihen puolivahingossa tutustunut viime syksyn syventävällä kurssilla, koko käsite olisi edelleen täysin vieras. Vuoden päästä virkaa hakemaan, huhhuh...

On kaunis ajatus, että erityistä tukea tarvitsevia lapsia "ei eristetä" omiin ryhmiinsä. Entäs, jos joku tahtoo? Ihannemaailmassa kaikki ovat tasavertaisia ja tulevat toimeen keskenään. Reaalimaailmassa näin ei ole. Kaikki eivät tahdo olla luokassa "normaalien" lasten kanssa. Olisiko valinnaisuus pahasta? Jos lapsi tahtoo päästä muiden kanssa samaan luokkaan, se hänelle suotakoon. Ei kai ketään voida sinne kuitenkaan pakottaa? Ymmärrän toki, että inkluusio toteutuessaan toimisi loistavana suvaitsevaisuuskasvattajana. Ajatus on kauniin idealistinen ja olen valmis ja jopa halukas inkluusiota toteuttamaan. Ennen tätä suomalaisen koulun ja opettajankoulutuksen täytyy kuitenkin muuttua rajusti ja vastata ihan oikeasti nykypäivän ja tulevaisuuden koulun haasteisiin.

Resursseista en mainitse mitään. No, mainitsin jo...

9.3.2013 19:16

Saloviidan mukaan pitäisi ottaa oppia Italiasta. Siinäpä hyvä suunta onkin, otetaan samantien yleisemminkin oppia vaikka Etelä-Italiasta ja Sisiliasta. Aamupostissa ei toimittaja tajua perusasiaa, eli antaa muille näkökannoille mahdollisuutta kertoa mielipidettä. Koko sivun juttu vain yhdeltä kannalta ja mm. jätetään vaaralliset häiriköt käsittelemättä kokonaan.

10.3.2013 18:02

Työskentelen yläkoulussa aineenopettajana. Koulutukseltani olen myös pätevä erityisopettaja. Tasaiseen tahtiin olen työelämän ja opiskeluelämän varrella törmännyt Saloviidan ajatuksiin inklusiivisesta koulusta. Tämän artikkelin luettuani olen kuitenkin entistä pöyristyneempi.

Olettaako Saloviita todella, että kouluavustajien määrän vähentyessä resurssit riittäisivät pätevän erityisopettajan palkkaamiseen? Huono vitsi. Omassa työssäni koen kouluavustajien työpanoksen erittäin arvokkaana. Jos/kun kouluavustajien määrää vähennetään, kunta ei todellakaan palkkaa ekstraopettajia. Leikkaukset itsessään ovat ikuinen ihmetyksen aihe. Kunnanjohtajien ja muiden isojen pamppujen palkat ovat tähtitieteellisiä, mutta kouluavustajia on säästösyistä irtisanottava. Yhden kouluavustajan (pätevän sellaisen) palkka on noin 1400-1500 € bruttona.

Lisäksi haluaisin päästä näkemään tilanteen, jossa Saloviita itse selviytyisi yksin edes yhden työpäivän ajan isossa yläkoulun luokassa kaikkien 28 oppilaan kanssa. Oppilaista esimerkiksi 3 ovat erityisoppilaita, 4 tehostetun tuen oppilaita ja 21 niin sanottuja tavallisia oppilaita. Aikamoisia sirkustemppuja odottaisin näkeväni, jos Saloviita saisi toteutettua huippulaadukasta suomalaista perusopetusta. Katson, että Saloviita istuu norsunluutornissa. En voi käsittää, mihin hän perustaa oman näkemyksensä inklusiivisesta koulusta.

En pidä ollenkaan mahdottomana ajatusta siitä, että erityisoppilas opiskelee tavallisessa luokassa. Tapaukset pitäisi kuitenkin käsitellä aina yksilöllisesti oppilaan parasta ajatellen. Oppilas voi olla erityisoppilas yleensä kolmesta syystä: 1) vammaisuus/sairaudet, 2) käytösongelmat (kauniisti ilmaistuna), 3) oppimisongelmat. Yhden lapsen oireet voivat sijoittua useampaan luokitteluryhmään, mutta on paljon lapsia jotka ovat erityisoppilaita puhtaasti yhden luokitteluryhmän perusteella.

Seuraavien esimerkkien lapset ovat tyypillisiä esimerkkejä erityisoppilaista, jotka on sijoitettu tavalliseen yleisopetusluokkaan:

Esimerkkipoika Ville on erityisoppilas. Hänellä on haastava lukihäiriö ja ongelmia oppimisessa on valtavasti. Villellä on kuitenkin erinomaiset sosiaaliset taidot. Hän käyttäytyy tunneilla hyvin ja hänellä on paljon kavereita. Tavallisessa koululuokassa kaikkien lukuaineiden tunneilla Ville putoaa auttamattomasti kärryiltä heti ensimmäisten minuuttien aikana. Opettaja etenee aivan liian nopeasti. Ville ei ehdi lukea/tehdä tehtäviä annetussa ajassa tai ei ole pystynyt edes aloittamaan tehtäviä, koska on pudonnut kärryiltä jo tunnin alussa.

Samassa luokassa on erityisoppilas Leena. Leenalla on ADHD ja hyvin puutteelliset sosiaaliset taidot. Leena kuluttaa oppitunnin alusta 5-10 minuuttia siihen, että on päässyt opettajan useiden komennuskertojen jälkeen istumaan ja saanut otettua oppitunnin tavarat esille. Leena on esimerkiksi heittänyt reppunsa ensin luokan toiselle puolelle, kaatanut mennessään pari tuolia, huutanut että tänään vituttaa kaikki, ilmoittanut että läksyt on tekemättä, näyttänyt kieltä ja lällätellyt yleisesti kaikille ja kertonut vihaavansa kyseistä oppiainetta. Leenalla olisi edellytykset suoritua tehtävistä hyvin ja oppia sisältöjä, mutta koska opettajalla on 27 muuta oppilasta niin opettajan aika ei riitä Leenan tukemiseen kaikenaikaa. 45 minuutin oppitunnista minimissään puolet kuluu opettajalta Leenan takia hukkaan.

Kenen etu näissä kahdessa esimerkkitapauksessa on inklusiivinen koulu? Ei ainakaan lapsen, opettajan eikä muun luokan. Ainoa mahdollinen hyötyjä on kustannuksissa säästöjä tekevä kunta. Villelle paras ratkaisu olisi olla taito- ja taideaineet yleisopetuksen luokassa ja lukuaineet pienluokassa, jossa olisi muita oppimisvaikeuksia omaavia nuoria. Opetus saataisiin tällöin räätälöityä heille sopivaksi. Leenan kannalta (kuten myös Leenan muiden tämän hetkisten luokkatovereiden kannalta) sopivin ratkaisu olisi nykyinen ESY (entinen tarkkisluokka), eli luokka jossa on pieni määrä käytöshäiriöisiä oppilaita. Erityisopettajan lisäksi tällä luokalla pitäisi olla mahdollisimman monta kouluavustajaa.

Vammautuneet lapset, joilla on kognitiiviset kyvyt ovat samanlaiset kuin kenellä tahansa muulla lapsella, pitäisi aina sijoittaa tavalliselle luokalle yleisopetukseen. Koulu pitäisi valikoida siten, että esimerkiksi luokat ovat yhdessä tasossa. Näin liikunnallisesti vammaisella on helpompi liikkua paikasta toiseen.

Saloviita painottaa kaikissa kirjoituksissaan pätevien opettajien/erityisopettajien työpanosta. Pätevä opettajakin on kuitenkin vain yksi ihminen, eikä pysty tekemään ihmeitä - saati sirkustemppuja.

Huh tulipa kiukuspäissään ehkä vähän aggressiivinen kannanotto!

10.3.2013 22:52

Hyvä kannanotto!!
Näitä kannanottoja pitäisi myös niiden päättäjien lukea.
Itse olen valmistumassa pian kouluavustajaksi ja pelkäänpä jääväni ilman työtä, koska kunnat säästää..Kuitenkin tiedän, miten kovasti kouluissa kaivataan lisää avustajia. Eli tarvetta on.

11.3.2013 00:34

Itse toimin tällähetkellä hen.koht. avustajana.. Ilkka-lehdessä oli juttu 17.8.2012 http://helpponet.fi/janne_juttu1708.jpg

11.3.2013 09:31

Tiedän kokemuksesta, että nyt professori elää täysin haavemaailmassa! Tervetuloa katsomaan kasvattajien työtä. Jo espoolaisissa päiväkodeissa alkaa olla mahdotonta työskennellä kun tukea eivät saa kuin korkeintaan sairaalakuntoiset lapset.

Mielettömän raatamisen päälle saamme nyt laiskan leiman, kiitos professori.

11.3.2013 11:01

Suomesta on tullut 20 vuodessa heittellejättöyhteiskunta. Säästöt verhotaan kauniiseen "tieteelliseen" tarpeeseen. Vanhukset saavat olla itsenäisesti kotonaan lähes ilman apua. Mielenterveyspotilaat eivät edes halutessaan pääse hoitoon sairaalaan, koska ns. avohoito on kirjaviisaiden mukaan paljon parempi vaihtoehto. Erityislapset pyritään lähes väkisin sijoittamaan ns. normaaliluokkaan ja viettämään aikaa koulun "maskottina" ilman ihmisarvoa.
Kaiken tämän takana on raha ja kovat arvot, jotka markkinoidaan ilosanomana hyväuskoiselle kansalle.

11.3.2013 14:42

Koulunkäynninohjaaja kutsumusammatissaan kirjoitti:
"Kouluavustajia ei ole olemassakaan, sori.
Ammattitutkinnon suorittaneet ovat koulunkäyntiavustajia tai nykyisin koulunkäynninohjaajia. Tämä ammattiryhmä saa kouluttajien/opettajien mukaan selvästi enemmän koulutusta erityislasten tukemiseen kuin opettajat." Perustuuko erityislasten tukemiseen tähtäävän koulutuksen vertailu johonkin tutkimukseen vai mutu-tuntumaan? Tiivis ja monenlaisia ajatuksia herättävä tietoisku ammattinimikkeistä kuitenkin ! Taitaisipa opettajien ammattikunnassakin vallita aikamoinen nimike-viidakko, jos virallisia nimikkeitä käytettäisiin!

11.3.2013 19:05

Olihan tuolla yksi hyväkin ajatus: palkataan kouluihin mieluummin erityisopettajia kuin avustajia.

11.3.2013 20:55

Eipä ole ollenkaan sama asia. Koulussa tarvitaan nimenomaan lisää aikuisia. Opetusta on varmasti tälläkin hetkellä riittävästi, mutta läsnäolevia aikuisia ei. Avustajia ehdottomasti kaivataan lisää, mutta valitettavasti heitä vain vähennetään kouluista koko ajan, mikä on varsin ikävää.

13.3.2013 11:41

tuolla ajattelutavalla terveydenhuollon ongelmat ratkaistaan, kunhan palkataan tarpeeksi perushoitajia lääkäreitten asemasta. Ei se niin mene koulussakaan! Opettajia sinne ensisijaisesti tarvitaan, eikä avustajia.

14.3.2013 19:04

Oletan, että kirjoittajalla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Olen päivittäin yksin 25 tenavan kanssa. En kaipaa toista opettajaa, vaan nimenomaan avustajaresurssia. Opettajanvirkoja on tietty määrä, ei niitä voi noin vain lisätä. Opetuksen taso ja määrä on turvattu, mutta aikuisresurssia ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi eikä tämä ole vain yhden luokan tai koulun tilanne.

15.3.2013 10:50

@Liitutaulu: väärin oletettu, henkilökohtaista kokemusta koulutettuna ja kelpoisena luokanopettajana on reilut 20 vuotta. Suurin luokkani on ollut 34 oppilasta ja suurin yhdysluokka 27 oppilasta. Kelpaavatko nämä tiedot referensseiksi?

Opettajan virkoja kuntaan perustetaan tarpeen mukaan, kuten kuntaan perustetaan muitakin virkoja vaikka lappuliisoille. Yleensä opettajien virkoja on hyllyllä, eli perustettujan virkoja ei vain ole täytetty. Uusia virkoja ei siis kovinkaan usein tarvitse perustaa. Hyllylle virat päätyvät esimerkiksi, kun valtuusto leikkaa koulujen rahoitusta niin paljon, että joudutaan pienentämään koulujen tuntimääriä. Porvoossa näin tehtiin jo kauan sitten. Kun tuntimäärä ei riitä kaikille opettajille, jätetään joku määräaikainen paikka täyttämättä ja jaetaan kolmen luokan oppilaat kahdelle opettajalle.

Jos oletan, että luokallasi on kaksi samankokoista rinnakkaisluokkaa, on oppilasmäärä yhteensä 75. Kun otetaan yksi opettaja lisää ja jaetaan oppilaat neljään luokkaan, tulee yhdelle luokalle noin 19 oppilasta ja kaikki oppilaat hyötyvät. Jos sama palkkaraha käytetään avustajien palkkaamiseen, heitä saadaan kaksi. Silloin 25 oppilasta jää ilman toisen aikuisen tukea.

On erikoista, että et kaipaa toista opettajaa. Minä kaipasin ja kaipaan päivittäin. Hyväkään avustaja ei korvaa toista opettajaa.

11.3.2013 21:56

Jåå, eiköhän tämä keskustelu tästä aiheesta jo riittäne koska päätöstä suuntaan eikä toiseen kuitenkaan tule tapahtumaan vaan pikemminkin päinvastoin.

12.3.2013 00:32

Ongelman ratkaisu: Kiertokoulu ala-astelaisille.
Kiertokoulussa opettaja menee oppilaitten luokse opettamaan.
Koulurakennuksia ei tarvita, koska oppilaat ovat kyseisellä kylällä jonkun talon tiloissa oppitunnilla.
Oppitunnilla voi olla myös sen kylän muita asukkaita ( esim. mummot, vaarit, työttömät).
Kiertokoulun etuja: Oppilaille ei tule pitkiä koulumatkoja.
Oppilasryhmät ovat pieniä tai sopivankokoisia.
Mukana olevat vanhemmat antavat turvallisuuden tunteen lapsille.
Myös aikuiset oppivat uutta ja pysyvät virkeänä.
Kunta säästää kiinteistökuluissa.
Kunta säästää matkakulukorvauksissa.
Oppilaat voivat syödä lähiruokaa ja alueen emännille tulee sopivaa lisätyötä.
Virtuaalinen opetus lisänä, pitää yhteyden keskuskouluun.

12.3.2013 12:25

Timo Saloviita on paperipedagogi. Tehnyt tosi paljon hallaa. Ilmeisesti kuitenkin kuvittelee tekevansa hyvaa.

13.3.2013 00:04

Suurinta vahinkoa tekevät hyvää tarkoittavat hölmöt.

13.3.2013 00:02

Kun jotain asiaa säädetään ideologisista syistä, niin mennään pahasti metsään. Inkluusio on varmasti häiriköille ihan mahtava asia, mutta entäs ne luokan tavalliset ja asialliset oppilaat, jotka ehkä haluaisivat saada normaalia opetusta. Sen sijaan että luokkahuoneesta tulee häirikön elämyspuisto.

13.3.2013 12:11

Mistäs syistä professorin virkoja perustetaan?

13.3.2013 13:26

Minkä verran koulun pitäisi kasvattaa, minkä verran opettaa? Molempia toki, mutta onko suhde mennyt päinvastoin. Kotona taitanee nyky-yhteiskunnassamme vanhemmilla olla entistä vähemmän aidosti aikaa lapsilleen. Työmaailma, internet, facebookit ja "muut yhteisöt", harrastukset jne. vievät kaiken ajan. Elämä on yhtä tietotulvaa ja suorittamista, kiire sen kuin vain kasvaa ihan huomaamatta. Ihmekös siinä sitten koulussakin on järjestyshäiriöitä, jos esimerkiksi kotona ei tunneta enää aina perusrajojakaan, eteenkään ei aidosti kuunnella, olla läsnä ja ymmärretä lasta. Ts. kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, kuten tutkimustulokset ovat osoittaneet, suoriudumme koulumaailmasta hyvin, mutta emme viihdy siellä. Ei se ole siis vain koulun ongelma! Jatkuvaan yksilökeskeiseen suorittamiseen ja arviointiin perustuvassa yhteiskunnassamme eivät kaikki pysy mukana. Onko kyse a) rahasta ja lyhytnäköisestä kustannusajattelusta -> kyllä liiankin paljon, b) onko meistä tullut suorittajia ja kiireen alaisia -> kyllä valitettavasti c) onko kyse välittämisestä -> pitäisi olla ja d) onko kyse tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta -> toivottavasti tulevaisuudessa!

13.3.2013 20:09

Erityislapsia on erilaisia, kuten edellä on moneen kertaan todettu. On aivan eri asia puhua esim. lukihäiriöisen, lieväasteisen asperger-lapsen tai kuulolaitetta käyttävän lapsen sijoittamisesta tavalliseen luokkaan kuin häiriökäytöksisen, itsetuhoisen tai väkivaltaisen oppilaan yleisopetuksen luokkaan sijoittamisesta. Entä jos luokkaan sattuu oppilaita muutamalla eri diagnoosilla ja lisäksi on vielä ne muut oppilaat? Oman kokemukseni mukaan opettaja ja luokka-avustaja ovat melko yksin. Asiantuntijat tekevät tutkimuksia yksittäisille oppilaille ja toteavat, että kyllä oppilas pärjää tavallisessa luokassa. Kenelläkään ei kuitenkaan ole työvälineitä puuttua luokkaan kokonaisuutena, vaikka sokeakin näkee, että oppiminen käy kaikille mahdottomaksi; jokainen erityisen ja tehostetun tuen oppilas kun tarvitsisi viereensä oman aikuisen istumaan, jokainen eri syystä! Lisäksi tavalliset oppilaat kokevat pelottavana luokkakaverin, joka paiskoo tavaroita ja potkii opettajaa tai vaan itkee tai kirkuu suureen ääneen ilman näkyvää syytä. Kyllä erityisluokkia tarvitaan! Ihan näiden arvokkaiden erityisten oppilaidenkin omaksi parhaaksi!

13.3.2013 20:34

Olen itse yläkoulussa aineenopettaja ja lisäksi pätevöitynyt erityisopettajaksi - myös Saloviidan luennolla olen istunut, enkä voinut välttyä ajatukselta, että villi yläkoululuokka söisi Saloviidan elävältä alta aikayksikön. Luennolta jäi mieleen myös tympeä, ylemmyydentuntoinen asenne opettajia kohtaan. Pohdin, miksei professori ole omaksunut sitä yksinkertaista periaatetta, että yleensä kunnioittava suhde oppilaasen / opiskelijaan luo myös hedelmällistä maaperää sanomalle. Uskon useimpien nuorten kanssa työskentelevien olevan tässä samaa mieltä kanssani. Samoin Saloviidan vierailuluennolta jäi mieleen niin huono valmistautuminen, ettei hän ollut perehtynyt edes siihen, kenelle oli tullut puhumaan. Saloviidan cv:ssä ei mainita minkäänlaista kokemusta koulutyöstä.

Edes se, että on pätevötynyt aineenopettajakoulutuksen jälkeen lisäkoulutuksella erityisopettajaksi, ei läheskään aina anna työkaluja kaikkien haasteiden kohtaamiseen. En esimerkiksi todella tiedä, miten 45 minuutin oppitunnilla pystyt käymään akateemisesti suhteellisen haastavan asian läpi huomioiden luokan (tämä on siis todellinen kokoonpano) kaksi käytöshäiriöistä, viisi muuten vain puheliasta ja huonosti keskittyvää, neljä maahanmuuttajaa, joista kaksi lähes kielitaidotonta, ja yhden vaikeasti lukihäiriöisen. Minun olisi pystyttävä huomioimaan myös ne muutamat tavalliset, ja jopa lukioon tähtäävät vittujen, saatanoiden, moponviritys- ja ryyppyreissutarinoiden sinkoillessa ilmassa. Olen ehkä vain laiska ja mukavuudenhaluinen, kun koen tilanteen vaikeaksi? Muistelen, että erityispedagogiikan käyttäytymisen haasteita läpikäytäessä ehdotettiin ajattelemaan päälleen ikävältä puheelta suojaava läpinäkyvä haarniska... hmmm... vielä jää vähän haastetta. Erityispedagogiikka antoi kyllä paljon työkaluja tunnistaa ongelmia ja ymmärtää niiden taustoja, mutta läheskään kaikkeen en kokenut saavani kovin konkreettisia työkaluja.

Inkluusiopuheessa unohdetaan että "kaikki" sisältävät todellakin kaikki: on olemassa aidosti persoonallisuushäiriöisiä lapsia, joiden ainoa nautinto näyttää olevan mielipahan tuottaminen toisille. Silloin hänen osallisuudestaan normaaliuteen maksavat toiset - esimerkiksi hänen rääkkäämänsä muut oppilaat - kovaa hintaa. Joukkoon "kaikki" kuuluvat myös kehitysvammaiset, jotka eivät hallitse suolensa toimintaa tai seksuaalisia impulssejaan (esim. julkista masturbointia). Kun puhumme täydestä inkluusiosta, puhumme myös näiden nuorten ja lasten mukanaolosta tunneilla. Saavuttaako vaikeasti kehitysvammainen parhaiten ihmisarvon, kun hän saa olla mukana matematiikan tunnilla, jossa ratkotaan vaikeita yhtälöitä?

Esitän yllä ääriesimerkkejä. On olemassa myös hyviä kokemuksia siitä, että erilainen oppilas on mukana ja on saanut hyväksyntää ja erilaisuuden ymmärtämistä mukanaan - ja ehkä myös lisäresurssin esim. avustajan muodossa luokkaan. Silti kaikissa tapauksissa osallisuus normaaliudesta ei luo lapselle tunnetta kuulumisesta tai samanvertaisuudesta. Oppilas kyllä aistii olevansa ei-toivottu mukana ryhmätyössä, koska ei osaa, vaikka kukaan ei mitään suoraan sanokaan. Äärimmäisen hienovaraisiin viesteihin on opettajankin vaikea puuttua. Siksi sokea idealismi osallisuudesta ei aivan aina toimi.

Toimiessani erityisopettajana juttelin pienryhmässä olevien oppilaiden kanssa siitä, miltä heistä siellä tuntui olla. He totesivat olevansa mielellään pienessä ryhmässä, koska oppivat paremmin ja tunsivat opetuksen olevan tarkalleen heidän haasteensa kohtavaa. Onko siis ehkä ajateltava, että heidät oli aivopesty hyväksymään diskriminaatio?

14.3.2013 14:34

Kuinka monta vuotta professori on toiminut opetustehtävissä ala- tai yläkoulussa ja nähnyt käytännössä, mitä arki luokkahuoneissa on? On erittäin epäkohteliasta syyttää opettajia viitseliäisyyden puutteesta. Opettajan tehtävä olisi opettaa. Konditionaali siksi, että perustehtävä jää useinkin kasvattamisen alle. Kasvatus taas olisi vanhempien tehtävä. Nyt käytöshäiriöisiä, maahanmuuttajia, oppimishäiriöisiä ja kehitysvammaisia oltaisiin sijoittamassa samaan ryhmään ja samalla unohdetaan, että opettaja ei ole poliisi, psykiatri, sosiaalityöntekijä eikä oppilaiden isä eikä äiti. Erityisryhmillä on omat tarpeensa,jotka on otettava huomioon nykyistä tehokkaammin. Suuressa, integroidussa opetusryhmässä kukaan ei opi kykyjään vastaavalla tavalla.

14.3.2013 20:02

Jokainen joka täällä jakelee neuvoja ja viisauksia voisi kysyä oman lapsen opettajalta saako tulla oppitunneille pariksi päiväksi.

16.4.2013 20:01

Tervemenoa vaan, koulu on avoin laitos ja opetus julkista eli siitä vaan oppitunteja seuraamaan. Eipä ole liiemmälti vanhempia näkynyt...

14.3.2013 20:27

Osui silmiini Uuden Suomen artikkeli joka hiukan sivuaa tätäkin aihetta. Lukeepa tuota miten päin tahansa, monelle lapselle peruskoulu on ollut varsin ikävä kokemus vuosikymmenien mittaan.

Lainaus tuosta jutusta:
"Puolet tutkimukseen vastanneista nuorista ei koe saaneensa kavereita peruskoulusta. Syrjäytymiseen linkittyy aika voimakkaasti oppimisvaikeudet.
– Monella nuorella oppimisvaikeudet johtuvat synnynnäisistä häiriöistä, joita ei ole koulussa havaittu tai niihin ei ainakaan ole pystytty antamaan apua, Alanen sanoo.
Oppimisvaikeudet johtavat hänen mukaansa usein koulukiusaamiseen."

Minun mielestäni jo tämä riittää kumoamaan Saloviidan höpinät ja osoittamaan, että hän ei tiedä mistä puhuu. Kummallista vaan, että edes tuolla epäpätevyydellä ei herralle näytetä ovea, voisi vaikka ruveta kalliiksi konsulentiksi...

Niin joo ja Nupulle: koulu on julkinen paikka ja kyllä oman lapsen opetusta saa mennä seuraamaan, itse olen näin tehnytkin rehtorin ja luokanopettajan kutsusta. Päivätolkulla minulla ei aikaa ollut mutta tulipa käytyä. En nyt sitten ihan ymmärtänyt mitä kommenttisi tarkoitti tässä asiassa?

Lumikko edellä puhuu asiaa.

15.3.2013 13:28

Monesti häiriköinti alkaa joidenkuiden, koulussa tai sen ulkopuolella olevien ajatuksesta, että se ja se on jotenkin tommonen, ikäänkuin jokin semmonen tai tämmönen olisi jokin normi. Myös yleisellä tasolla olisi päästävä sopivan ja mukavan kokoisiin ryhmiin. Nykyisinhän uusissakin kouluissa on usein äärimmäisen ahdasta. Montakohan neliötä per henkilö, koneetkin kuluttavat happivarantoja. Eivätkä edes luonnonsuojelijat auta.

Ennen sentään luokissa oli järjestäjä, joka hoiti tuuletuksen ja näytti opelle läksyt ja kertoi poissaolijat. Se oli myös mitä parhainta yhteisöllisyyskasvatusta. Miksi ei enää, kun monet muut uusvanhat asiat ovat tulleet muotiin?

Kaikki oppivat jossain suhteessa samalla tavalla, jossain suhteessa eri tavalla. Kaikkien tulisi joskus saada olla suurryhmässä vaikka juhlasalissa. Ennen koko yhteisö kerääntyi kaiken muun ohella hiljentymistaitoja opettavaan ja yhteisöllistävään aamunvaukseen.

Kaikkien - ns erityisopettajien ja -oppilaidenkin - tulisi joskus saada kokea olevansa myös osa ns normaalia luokkaa ja kaikkien nykyisestä menestyksestä riippumatta tulisi myös automaattisesti saada joskus olla pienryhmissä ja joskus yksityisopetuksessa. Näin oppilaat oppivat hyväksymään oman ja toistensa erilaisuuden ja laajentamaan omia oppimis- ja kommunikaatiotaitojaan ketään leimaamatta ja eristämättä. Luulisi sen parantavan opettajien työllisyyttäkin.

Nykyisin kaikista opeistakin yritetään tehdä samanlaisia oppilaan ikäisen tyyppisiä ohjelmoituja robotinkorvikkeita. Entisaikojen korokkeelta ope sentään näki ja tuli nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisenaan yhdeksi aikuisen malliksi kaikenkokoisten ja näköisten oppilaidenkin itsetunnolle.

Eri tilassa tapahtuvalla erityisopetuksella on toki paikkansa samoin kuin monentyyppisillä erityisluokilla. Mutta kuitenkin: kaikki me olemme erilaisia mutta samanarvoisia ... Luokkatilat saisivat olla niin isoja, että vanhemmat mahtuisivat joskus ehtiessään seuraamaan lapsensa koulupäivää ja edistämään sen sosiaalisesti ja yksilöllisesti luovaa ilmapiiriä.

16.3.2013 11:15

Olen toiminut alakoulun opettajana sekä erityisluokalla (silloinen ESY eli
tunne-elämältään häiriintyneiden ja sosiaalisesti sopeutumattomien oppilaiden luokka) että yleisopetuksen luokassa useita vuosia. Nykyisessä YLEISOPETUKSEN luokassani on alle 20 oppilasta. Viisi heistä on erityisen tueen tarpeessa (HOJKS) ja kolme tehostetun tuen tarpeessa (HOPS), eli puolet luokasta on ns. erityisoppilaita. Yhdellä oppilaalla on henkilökohtainen avustaja. Fakta on vain se, että vaikka inkluusio on lähtökohtaisesti hieno ajatus, ei se ilman lisäresursseja ole oppilaiden etujen mukaista. Voisin seisoa vaikka päälläni luokassa, mutta aikani ei yksinkertaisesti riitä niiden ns. tavallisten tai puhumattakaan lahjakkaiden lasten huomioimiseen riittävästi. Kyllä luokassa oppimista tapahtuu, mutta monet joutuvat käymään suuren osan kouluajastaan tyhjäkäynnillä, kun en ehdi tarjoamaan heille riittävästi tarvitsemiaan haasteita.

Pienryhmiä on erilaisia. Parhaiten toimivat mielestäni oppimisvaikeuksista kärsivät pienryhmät, joissa rauhallinen oppimistahti sekä opettajien ja avustajien tuki yhdessä auttavat oppilaita hyviin oppimistuloksiin ja sitä kautta parempaan itsetuntoon. Sen sijaan luokissa, joissa on paljon käyttäytymis- ja tunne-elämän häiriöistä kärsiviä lapsia, ongelmat saattavat helposti kasaantua. Nekin oppilaat, joilla olisi orastava halu suoriutua aikaisempaa paremmin koulunkäynnistä, kohtaavat luokkatovereiden "koulu on ihan p... seestä" -asenteen ja sen jälkeen sosiaalinen paine tekee helposti tehtävänsä. Toki poikkeuksiakin on.

Inkluusio on hieno aate, mutta erityisluokkiakin tarvitaan... se on mielestäni se kuuluisa LAPSEN (ei mukavuudenhaluisten opettajien) etu!

16.3.2013 11:50

Totta, ei lahjakkaat ja hyvinmenestyvät saisi kärsiä siitä, että samalla luokalla on oppilaita, joilla on ongelmia oppimisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Tässäkin varmasti raha ratkaisee paljon.

16.3.2013 17:41

Tämäkin keskustelu osoittaa, että kouluissa on suuria ongelmia oppilaiden kanssa ja pahempaan vaan ollaan menossa. Maailmalla kohistaan miten hieno koulujärjestelmä meillä on. Onko?? Päättäjien pitää herätä tekemään sellaisia ratkaisuja, että tässä on jotakin järkeä. Joskus vaan on uskallettava tunnustaa, että tämä uusi ajatusmalli *kaikki yhdessä luokassa riippumatta lapsen tilanteesta* on osoittautunut virheeksi. Onneksi virheistä voi aina oppia ja tehdä uusia parempia päätöksiä.

17.3.2013 19:38

Kun poikani oli eskarissa oli ryhmässä noin 7/20 lapsista normaaleja. Oli aivan kamalaa. Heistä on nyt 3 pienluokalla, ja luokalla nyt 24 , kolmas luokka. Luokalla on myös avustaja. Poikani vihaa koulua ja meteliä ja sitä kun häiriköt saavat rangaistuksia mistä koko luokka kärsii. Ajatus integroida poikkeava oppila on hyvä, mutta kun luokalla on monta ylivilkasta siitä ei tule mitään, normaalit kärsivät.

17.3.2013 23:59

Kolmeportainen tukimalli on parasta mitä opetussuunnitelma on tuonut tulleessaan viime vuosina. Etenkin Turussa malli on viety käytäntöön ansioituneesti: yleisen tuen eri toimintamuodot ja ohjauksen eri osa-alueet hahmottuvat helposti ja tuen portaat muodostavat pedagogisen kokonaisuuden. Kahden ensimmäisen portaan askeljäljet perustelevat kolmannen portaan välttämättömyyden (erityinen tuki). Keskitetyn palvelun koulut (=erityiskoulut) muodostavat erityisosaamiskeskuksia, joiden tukimuotojen avulla koko ikäluokka saadaan peruskoulutettua.

Professori-ihmiselle tekisi hyvää jalkautua koulun arkeen ennen kuin alkaa repimään naama lehtien sivuilla. Sen sijaan, että kustannustehostettaisiin hallintokäytänteitä, höylätään joka vuosi hiukan pois koulujen käyttärahoista. Totta kai se näkyy opettajien liikkumakyvyssä ja kouluttautumisessa. Professori voi olla hiukan oikeassa, sillä ei työn ohella ole helppo ylläpitää kustannussäästöjen aikana osaamistaan. Toisaalta perusosaaminen on vahvaa ja tahto kova. Niillä mennään.

Voisi olla hyvä, jos tämä huuhkaja kävisi painiin omassa sarjassaan. Näin voisi jotain opettakuntaa hyödyttävää syntyäkin. Opettajien arvostelu ei tunnu kovin rakentavalta vaihtoehdolta. Me ollemme totetuttavan tason toimijoita ja yritämme saada tulosta aikaiseksi siinä toimintaympäristössä, joka meille annetaan. Ei liene uusi oivallus, että ohjaustulokset edellyttävät ratkaisuja kaikilla opetustoimen tasoilla. Jos ymmärrys puuttuu kuntahallinnolta ja opetustoimen johdolta, ei opettajan tarvitse yksin pelastaa Suomea syrjäytyneistä.

18.3.2013 01:09

mä en koe mitenkään päin että meidän pojan paikka olisi normaalissa ryhmässä,tarvii niin paljon yksittäisiä ohjeita että ymmärtää asian,ja vielä senkin jälkeen tarvii varmistaa että asia on ymmärretty oikein,miten n.20 oppilaan ryhmän opettaja pystyisi antaa esim tälle yhdelle joka tehtävässä oikeestaa henk.kohtasen tuen ja samalla opettaa niitä 19 muuta lasta

18.3.2013 12:46

Nyt kun olen sisäistänyt tätä juttua kommentteineen, huomaan kuinka moukkamaisesti professori puhuu opettajista. Olen pahoillani teidän puolestanne opettajat ja avustajat. Tsemppiä teille arvokkaassa työssänne!
Rohvessori sa haistaa pashan pääsiäisen kunniaksi.

19.3.2013 17:06

No.. tämä kyseinen proffa ei ole edes omassa yliopistossa mitenkään suosittu... ja yleensäkin mitä hän on tuonnut esille.. niin ei hän ole siihen saanut Jyväskylän yliopiston kannatusta... vuosia sitten kun otin yhteyttä silloiseen rehtoriin (Aino Sallinen).. niin hän ilmoitti, että silloinen dosentti Saloviita tehköön omana aikana mitä haluaa... joten olisi toivottavaa, että tämä ko. "törkyturpa" miettisi tarkemmin mitä tutkii ja hutkii!!!

20.3.2013 01:14

Erityisopetusta ja kohtelua ja tukea tarvitsevat lapset eivät todellakaan saa opiskella normaaliluokassa normaali lasten kustannuksella. Se vie voimavaroja opettajalta, oppilailta arvokasta opiskelu aikaa ja opiskelun teho heikkenee.
Ryhmä on just niin heikko kuin sen heikoin lenkki on....

20.3.2013 22:26

Hei, te kaikki inkluusion vastustajat. Palatkaamme hetki omiin kouluvuosiimme, 70- ja 80-luvulle tai 90-luvun alkuun. Eipä silloin ollut diagnooseja, eikä juuri erityisopettajia tai erityisluokkiakaan. Nykypäivänä noin joka kymmenellä lapsella on diagnoosi, jonka mukaan lapsi ei ole "normaali", lapsi on kyvytön oppimaan "normaalissa" luokassa ja tarvitsee monen mielestä erityisryhmän., jottei hän ole "normaalien" tiellä Miten on mahdollista, että oman sukupolvemme ihmiset olivat niin paljon fiksumpia kuin meidän lapsemme?Eli monen opettajan asenteessa todella on korjattavaa. MInulla on omakohtaisia, raskaita kokemuksia siitä, kuinka ns. keskivertolasta hitaammin lukemaan/kirjoittamaan oppinutta/oppivaa lasta halutaan siivota pois normiluokasta, mieluiten 20 km:n päähän erityiskouluun. En kiellä, etteikö opetustyö ole piirun verran vaikeampaa nyt kuin ennen, jolloin ei ollut ummikkomaahanmuuttajia ja yleinen elämisen rytmi oli rauhallisempi. Eettisesti kestävä ratkaisu ei kuitenkaan ole sulkea osa lapsista omiin kouluihinsa tai ainakin luokkiinsa. Mites luulette muiden lasten näihin "erityislapsiin" suhtautuvan? Miten luulette "erityisapsenne" työllistyvän, kun hän monessa tapauksessa hän käy erityiskoulun jälkeen erityisammattikoulun? Ruma totuus on se, että useimpien työnantajien mielestä näistä aikuistuneista nuorista ei työpaikalla ole muuta kuin haittaa. Tämä johtuu siitä, että moni keski-ikäinen työnantaja olettaa, että erityislapsi = älyllisesti kehitysvammainen (down-lapsi tai vastaavaa) Aiotteko elättää vielä aikuisenkin lapsenne? Professori voi olla utopisti, mutta se se vasta on utopiaa, jos oletatte, ettei "erityislapsi" kärsi tästä leimasta . Moni ihan muuten järkevä aikuinen perustelee lapsensa laittamista erityiskouluun, sillä että häntä kiusattaisiin tavallisessa koulussa. Hei haloo! Muistellaampa taas niitä omia kouluvuosia. Kiusanhenget löysivät aina jonkin uhrin, ja syy saattoi olla aivan naurettava tai vähäinen. Minua koulussa hyvin pärjännyttä esim. kiusattiin, koska olin tavattoman laiha ja ujo ja epävarma. Kiusaaminen on vallankäyttöä luokassa, johon pitää aina puuttua. Tarve kiusaamiseen lähtee kiusaajan luonteesta, jota pitää muokata.
Koulutukseen noin yleensä pitää panostaa enemmän , mutta olennaisempaa on jo olemassa olevien resurssien parempi koordinointi. Luokkakokoihin pitää ehdottomasti saada lakiin perustuvat maksimit. Kaikki hyötyvä pienemmistä ryhmistä (max. 20 oppilasta)ja ainakin haastavissa luokissa pitäisi olla enemmän kuin vain yksi aikuinen. Miksi ihmeessä ne erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat eivät voi olla ns. normikouluissa ja ns. normiluokissa opettamassa? Kiinteistökuluistakin säästettäisiin.Joskus opetuksen eriyttäminen voi olla ihan tarpeellistakin, mutta sen voi tehdä hienotunteisestikin ja joustavasti yhteisen koulun arjesssa, ei siten, että on ne "tavalliset" ja sitten ne "erityislapset", jotka vain ja ainoastaan ovat muiden lasten oppimisen tiellä. Myös todella lahjakkaiden/motivoituneiden lasten oppimista olisi hyvä tukea. Tämä olisi mahdollista, esim. "matikka- ja kielikerhoissa" alakoulussa tai järjestämällä lahjakkaille lapsille syventäviä kursseja (yläkoulut). Tämä ei tarkoita ylimmääräisten opettajien palkkaamista, sillä lähes joka koulussa on muutama opettaja, jolla on liian vähän tunteja, ja jotka ottaisivat mielellään lisätöitä vastaan.

21.3.2013 11:45

Erityislapsi ei kuulu normaaliluokkaan. Niin kovasti kuin nykyäään yritetään tehdä epänormaalista normaalia, se ei kuitenkaan käy alakoulussa, jossa on tarkoitus oppia tärkeät taidot elämään.
Koululuokassa ei opettajalla ole keinoja näihin häirikkölapsiin, ja otetaan luokka missä on muutama häirikkö, ja pari erityistä opetusta tarvitseva lapsi, opetus kärsii todella pahasti.
Kun kuuntelen omaa lastani, hän kertoo että luokassa on lähes aina kamala meteli, on kuulemma hankala keskittyä tärkeisiin asioihin ja ne kärsivät, miksi? Luokassa ei ole työrauhaa häiriköiden takia, joille opettaja ei voi mitään tehdä, siihen päälle JOS luokkaan ujutettaisiin vielä kehitysvammaisia tai muista kehityshäiriöistä kärsiviä lapsia, on totaalinen kaaos oppimisessa selvä.
Erityislapset eivät kuulu ns. normaali lasten luokkaan, ja häiriköillekin on ihan omat tarkkailuluokkansa, miksi ihmeessä hyvin pärjäävien lasten opetusta halutaan heikentää tuomalla luokkaan lapsia, jotka eivät kykene samaan opetustahtiin kuin muut.
Saan hiukan korjata opettajan väläystä; 70- luvullakin oli jo diagnooseja, ja silloinkin lapsia oli erityisluokissa, tämä suunta jatkui myös siitä eteenpäin.
Jos lapsi, joka ei pysy muiden tahdissa ala-asteella, hän harvoin pysyy sitä ylä-asteellakaan, ellei ole jo tippunut kokonaan kärryiltä, on karhunpalvelus pitää näitä lapsia normaaliluokassa.
Lukutaidottomuus lisääntyy, matemaattiset taidot surkastuu, mistä se kertoo? Kannattaa kuitenkin nähdä nyt metsä puilta eikä murehtia sitä, mitä erityislapsen mahdollinen tuleva työnantaja miettii, vaan keskitytään siihen että lapset oppisivat lapsina ne tiedot ja taidot joita he tarvitsevat elämässä.
Älkäämme jarrutako lahjakkaisen lasten oppimisen halua ja vaan kannustakaa sitä, yhteiskunta menee eteenpäin kun älykkyyttä vaalitaan.

23.3.2013 10:55

Miten on mahdollista, että tämä Saloviita saa levittää täysin järjetöntä ideologiaansa vuodesta toiseen?!

10.4.2013 18:41

Kaikki vaan samoihin luokkiin inkluusioperiaatteella ja opettajilta keinot pois. Potkut heikkohermoisille, puolustuskyvyttömille, ammattitaidottomille opettajille. Eläköön lasten itsemääräämisoikeus!

11.4.2013 08:40

"Mahdollisesta vammasta tai oppimishäiriöistä huolimatta".

Ehkä - tai riippuu vamman tai oppimishäiriön laadusta. Mutta entäpä ne lukuisat tunnehäiriöiset, jotka eivät yksinkertaisesti kykene olemaan isossa ryhmässä ja käymään koulua? Näitä lapsia on kasvava joukko - ja se joukko on aika pitelemätön. Vaikeasti tunnehäiriöisten lasten sijoittaminen tavallisiin koululuokkiin on kaikkien etuja vastaan, niiden lasten, jotka haluvat käydä normaalisti koulua ja oppia asioita sekä tunnehäiriöisten lasten itsensä...

11.4.2013 09:05

Minulla on erityislapsi,enkä missään nimessä halua häntä 22-26oppilaan luokaan! Tuo proffa ei yt tule ajatelleeksi että kaikki lapset eivät pysty sietämään sitä kaaosta,jonka saa aikaan hirveämäärä lapsia samassa paikassa(vaikka suruinosa lapsista olisikin niitä kuuliaisia,kilttejä hiljaisia),mutta on aika eriasia olla ryhmässä missä on 8lasta kuin 26! jokainen varmasti ymmärtää eron!

12.4.2013 12:38

Tuskimpa siihen kyläkouluaikaan on mahdollista palata että on yhdeksän (9) oppilasta niillä kaksi opettajaa ,talonmies ja keittäjä.Rahat ei riitä vaikka kuinka olis hyvä pieni kyläkoulu olemassa?

13.4.2013 22:42

Otetaan takasin kuusipäiväinen kouluviikko ja jaetaan oppilaiden nykyinen viikkotuntimäärä tasan siten että saadaan mahdollisimman paljon jakotunteja. Ryhmäkoko pienenisi kummasti eikä se kovasti haittaisi vaikka lauantaina ( ei tosin aina) kävisi koulua muutaman tunnin.

Entä sitten opet..... kokonaistyöaikaan. Siina se.

16.4.2013 12:14

Kun olisi pienemmät koulut ja koululuokat, niin opettaminen olisi opettajalle helpompaa, vaikka mukana olisi nk.erityislapsi.
Silloin voisi erityisluokat poistaa.

Mutta itsehän kuntalaiset ovat halunneet isoja kouluja ja keskittämistä,
seurauksista piittaamatta!

KYLÄKOULUT TAKAISIN (ja ruokalat joissa tehdään oikeeta ruokaa!!!)

17.4.2013 06:14

Tämä proffa on tehnyt oikean havainnon. Hyvinkään Martin erityiskouluun haalitaan puoliväkisin eli koulupsykologin toimesta jokaiselle luokkatasolle eritysoppilaita. Eihan se mikään koulu ole, jossa ei kaikilla luokilla ole oppilaita!
Tuloksena nippu eri ikäisiä lapsia, joille jokaiselle on oma ohjelma. Tämä ei todellakaan helpota ainakaan keskittymishäiriöisiä. Metodina on se, että koulussa on oltava niin kivaa, että sinne tullaan. Tämän koulun tavoitteeksi jää koulussa käynti, ei oppiminen. Eväät elämään saa sitten koulun jälkeen sossun luukulta.

5.8.2013 12:22

" Kyse on opettajien viitseliäisyydestä." Professori on hyvä ja tulee tutustumaan koulujen todellisuuteen ennen lausuntojen antamista. Otan tän henkilökohtaisena loukkauksena tekemääni työtä kohtaan, koska en kyllä helvetissä lähde hakemaan oppilasta erityisluokalle, ennen kuin olen tehnyt ihan kaiken minkä ikinä voin. Aina se vaan ei riitä, silloin hinnan maksavat kyseinen oppilas ja pahimmassa tapauksessa hänen luokkatoverinsakin.

6.8.2013 20:05

Timo Saloviita!!!!!!!!.. perskules... kun koulut alkaa niin tule heti tulee tämä "piru" mieleen.. Ikävää että suomessa on sananvapaus, mutta kun päästelee mitä sattuu professorin tittelin alaisuudessa niin se on "totta"... olen sen verran vittuuntunut tähän äijään.. että toivoisin välillä, että hän olisi kädetön.. suuton ja silmätön!!!!

6.8.2013 21:48

Ja täällä kukustunut koulunkayntiavustaja. Pienryhmästä. Mutta myös yläkoulun kielten tunneilta. Jos minä jäisin pois töistä, säästyisi 1700 euroa kuussa palkastani. Opettaja varmaan suoriutuu työstään ilman minuakin. Samoin oppilas. Olen siis turhaa pohjasakkaa, koska akateeminen koulutukseni ei riitä olemaan tukena koululaiselle. 3 vuotta ja kaksi ammattitutkintoa ei riitä. Muttei tarvitsekaan, koska kaikki lapset pärjäävät ja oppivat isoissa ryhmissä, opettaja opettaa ja oppilas oppii. Piste.

28.10.2013 20:43

Että pitikin eksyä lukemaan tämä! Tähän asti olen hienosti sitkutellut pienellä koulunkäynninohjaajan palkalla, kahden eri sos.ja terveysalan tutkinnon suorittaneena ja näistä opintolainoja pikkupalkastani lyhentäen. (yht. 8 vuotta opintoja+lukuisia koulutuksia ja työkokemusta useammasta paikasta). Eteenpäin ovat motivoineet työ jossa näkee työnsä tuloksen, työyhteisön hyvä henki ja kokemus siitä että työ jota teemme on arvokasta ja tarpeellista. Yhteistyö opettajien kanssa on ollut parhaimmillaan niin loistavaa että jo katseesta ymmärtää toista. Tällainen yhteispeli jossa aikuiset puhaltavat yhteen hiileen on kultaakin kalliimpaa lapsille joilla on vaikeuksia oppimisen kanssa. Olen niin järkyttynyt lukemastani että pistää miettimään että voiko todellakin olla näin että koulunkäynninohjaajalla ei ole arvoa, niin palkkauksessa kuin arvostuksessa ylipäätään? Pohtiiko kukaan koskaan mitä se ohjaaja siellä koulussa tekee, kuka on se aikuinen joka hoivaa ja huoltaa kun tulee tapaturma, lähtee kaveriksi ensiapuun ja on tukena ja turvana kunnes vanhempi tulee, lohduttaa kun tulee paha mieli,on hengessä mukana ilon hetkellä, selvittää ihmissuhdesotkuja kun tulee riita kaverin kanssa, auttaa kroonisten sairauksien hoidon kanssa, opettaa tapoja, antaa oppilaalle selkokielisiä ohjeita jos asia menee "yli hilseen" ja muu luokka porskuttaa eteenpäin, näyttää kädestä pitäen miten jokin asia tehdään, juttelee häiriköivän oppilaan kanssa jotta muu luokka saa työrauhan ja häiriköivä rauhoittuu ja pääsee kunniallisesti palaamaan jatkamaan koulutyötään, juttelee lapsen kanssa silloin kun lapsi kaipaa kuulijaa ja ymmärtäjää, joustaa sijaistamaan lennosta opettajia vaikka oma työpäivä olisi jo pulkassa, valmistelee tunteja ja opetusmateriaaleja, jne. jne. Kyllä nyt vetäistiin matto alta aika huolella jos todella opettajatkin ovat sitä mieltä ettei meitä tarvita!? Onneksi työyhteisössämme ainakaan näy tällainen kahdenkerroksen väki-mentaliteetti. Olen kuullut kyllä tällaisista kouluista joissa ohjaajat eivät edes ole tervetulleita opehuoneeseen ja se kuulostaa myös niin järkyttävältä! Surullista että arvomaailmat ovat näin kovettuneet.

6.11.2013 19:44

Olen sitä mieltä, että koulunkäyntiavustajat pitäisi saada kirjattua lakiin ja poistaa lailla erityisluokat ja muut eriyttämistoimet. En ole koskaan kuullut sellaisesta luokasta, jossa muut oppilaat eivät oppimisi mitään muutaman häirikön takia. Kyllä ne normaali kunnon oppilaat osaavat läksynsä tehdä kotona ja heidän vanhempansa nyky-yhteiskunnassa aika hyvin seuraavat lasten oppimista. Koulunkäyntiavustajia luokille riittävästi oppilasmäärään ja "ongelmatapauksiin" nähden olisi syrjäytymisen lopettamiseksi oikea konsti. Syrjäytymisen estäminen jo alaluokilta olisi kaikista tärkeintä mitä lasten hyväksi voidaan tehdä. Muut mielipiteet voivat katsoa omahyväiseen napaansa. Vahvemmat auttavat heikompia ja uhrautuvat heidän puolestaan. Mihin se periaate on unohtunut? Omahyväistä porukkaa.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.