Professori: Erityisluokkia perustettiin mukavuussyistä

Timo Saloviidan mukaan opettajat karsastavat nykyistä kolmiportaista tukimallia, sillä se teettää heillä työtä.

Tarja Vänskä-Kauhanen

Pitäisikö erityislapsi sijoittaa toiseen luokkaan vai ei? Mitä hyötyä tai haittaa siirrosta on?

Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita on esiintynyt julkisuudessa kaikille avoimen koulun kannattajana.

Hänen ihannemallissaan jokainen oppilas osallistuu tavallisen luokan opetukseen mahdollisesta vammastaan tai oppimisvaikeudestaan huolimatta.

Saloviita muistuttaa, että siirto erityisluokalle on Salamancan julistuksen vastainen. Julistus määrittelee inklusiivisen koulun paikaksi, joka hyväksyy kaikki lapset yleisopetuksen luokille. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikilla lapsilla on oikeus käydä samaa koulua, samalla luokalla.

– Julistus on jo lähes 20 vuotta vanha. Silti Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä on edelleen eniten oppilaita erityisluokalla.

Vielä muutama vuosi sitten oppilaita siirrettiin suomalaiskouluissa erityisluokalle ahkerasti.

– Suurimmissa kaupungeissa jopa kymmenen prosenttia oppilaista oli siirretty erityisopetuksen pariin, Timo Saloviita sanoo.

Hän näkee entisessä mallissa useampiakin heikkoja puolia.

– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pienluokassa oppilas oppii keskimäärin vähemmän kuin tavallisessa luokassa.

Totta kai jokainen haluaa luokalleen kuuliaiset ja tunnolliset lapset.”

Suuren erityisoppilasmäärän lisäksi ongelmana oli hänen mukaansa priorisointi.

– Usein äänekkäimmät opettajat saivat esityksensä läpi ja hiljaisempien opettajien tarpeet sivuutettiin.

Saloviita kertoo, että päätösvalta erityisopetukseen siirtämisestä oli luisunut vähitellen myös koulun ulkopuolelle. Opettajat hankkivat koulun ulkopuolelta lääkäreiltä ja psykologeilta todistuksia, joilla pyrittiin vaikuttamaan siirtoon tai nopeuttamaan sitä.

Pari vuotta sitten tehtiin uudistus, jonka tarkoituksena oli pysäyttää siirtomäärien kasvu. Uudistuksen kaksi keskeisintä asiaa oli, että oppilaiden tuki arvioitiin niin kutsutun kolmiportaisen mallin avulla ja että koulut eivät saaneet enää korotettua valtionapua erityisoppilaista.

Oppilaiden siirroissa on kyse opettajien viitseliäi-syydestä.”

Saloviidan arvion mukaan syynä siirtoihin ei kuitenkaan ole raha. Hän ei myöskään usko, että syy olisi pedagoginen tai kasvatuksellinen.

– Kyse on opettajien viitseliäisyydestä. Totta kai jokainen haluaa luokalleen kuuliaiset ja tunnolliset lapset. Jos luokalle tuleekin erityisoppilas, tämä vaatii opettajalta enemmän työtä. Helpompaa on siirtää erityistä tukea vaativa oppilas pois.

Opettajat ovat kokeneet Saloviidan mielestä nykyisen kolmiportaisen tukimallin byrokraattiseksi.

Mallin ideana on, että ensin annetaan yleistä tukea, sen jälkeen tehostettua ja lopulta erityistä tukea.

– Tämä vaatii seurantaa ja raportointia eli enemmän paperityötä.

Saloviita näkee uudistuksessa puolestaan paljon hyvää. Kolmiportaisen mallin käyttöönotto toi hänen mukaansa päätösvallan takaisin koululle. Moniportaisen arvioinnin ansiosta jokaista opettajaa kuullaan tasapuolisemmin siirtopäätöksiä tehtäessä.

Timo Saloviita

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan erityispedagogiikan professori

Kirjoittanut muun muassa kirjat Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. (1999), Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. (2006) ja Työrauha luokkaan. Löydä omat toimintamallisi. (2009)

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Haasteena inkluusiolle on tämä meidän oppilas"materiaali", kuten opettajat lapsia kutsuvat. Vaikka olisi miten taitava opettaja, kuluu suuri osa oppitunneista järjestyksenpitoon. Miten siinä voi pitää yllä monen tasoista opetusta? Myönnän kyllä,että opettajat ovat aika usein erityisen muutosvastarintaisia ja pitävät menneestä kaksin käsin kiinni, mutta kyllä luokkien levottomuus on yksi suurista oppimisen esteistä kaiken tasoisille.

Läheltä seurann... (ei varmistettu)

Mielestäni on epäasiallista syyttää opettajia viitseliäisyyden puutteesta. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on todella laaja kirjo ja vaatii opettajalta todella paljon osata vastata kaikkien haasteisiin ja osata antaa juuri sellaista tukea, jota lapsi oppiakseen tarvitsee. Ei kyse ole vain opettajan oikeuksista ja viitsimisistä vaan lapsen oikeudesta saada hänelle parhaiten sopivaa opetusta. Olen lukenut useita Saloviidan tekstejä ja hän ei koskaan puhu lapsen edusta saada hänelle sopivinta opetusta vaan niputtaa kaikki tukea tarvitsevat lapset samaan nippuun ikään kuin olisi päivän selvää, että kaikkia lapsia hyödyttäisi olla tavallisissa luokissa. Näin ei ole. Kaikki tukea tarvitsevat lapset varmasti hyötyvät "tavallisten" lasten seurasta ja päinvastoin, kunhan oppimisympäristö on oikeanlainen ja tällä hetkellä se ei ole sitä yleisopetuksen kouluissa.

Kyllä Suomessa este inkluusiolle on nimenomaan raha ja sen jälkeen vasta joidenkin opettajien muutosvastarinta ja erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuvat ennakkoluulot. Niin kauan kuin tavallisissa luokissa luokkakoot paukkuvat yli suositusten ja kouluja yhdistetään jatkuvasti suuremmiksi komplekseiksi, on monien tukea tarvitsevien lasten mahdotonta pärjätä tavallisissa luokissa. Nämä lapset eivät pysty oppimaan liian suurissa ryhmissä eikä heidän sijoittamisensa niihin palvele yhtään ketään (paitsi ehkä Saloviidalle siitä tulisi hyvä mieli). Nämä oppimiselle vaadittavat edellytykset tulisi ensin saattaa kuntoon ja vasta sen jälkeen vaatia kaikille lapsille yhteistä koulua.

Tukea tarvitsev... (ei varmistettu)

Kyllä tässä vielä tullaan huomaamaan, että nykyinen toimintamalli ei tule toimimaan. En ole ope, mutta olen läheltä nähnyt opettajien olevan ihan hukassa lasten kanssa, koska puolet tunnista menee erityislasten tukemiseen.
Liian isot ryhmät ja kaikentasoiset lapsukaiset yhdessä, ei onnistu millään.
Kukaan ei enää opi mitään ja opettajat ja muu henkilökunta ovat uupumisen rajoilla.

tuki ei onni (ei varmistettu)

vai olet nähnyt läheltä kuinka opettajat ovat hukassa,erityislasten takia..ja pah.
olen taas kuullut ns normiluokan lapsilta kuinka osa ajasta menee villeimpien lapsien kaitsemiseen..ja tuskimpa nämä erituistuen lapset kaikki ovat villejä...suosittelen lämpimästi tutustumista pienluokkaan lapset siellä aivan ihania ja rauhallisia.

tiivi (ei varmistettu)

niin. Kun osa ajasta menee villeimpien kaitsemiseen ja loput niitten erityistuettavien opettamiseen, niin milloin sitten ja kuka opettaa sitä muuta luokkaa, myös niitä rauhoitettuja villeimpiä? Pienessä ryhmässä kaikilla on parempi olla, varsinkin niillä erityistä tukea tarvitsevilla.

64556 (ei varmistettu)

Professori on hakoteillä, pienet luokat on paras mahdollinen varsinkin jos on oppimisvaikeuksia, mutta ihan kaikillekin oppilaille paras vaihtoehto.
Suurissa kouluissa ja suurissa luokissa ongelmat lisääntyy ja se on nähty.

metsä puilta (ei varmistettu)

Asiaa, tämä mies tietää mitä sanoo ja asian ymmärtäminen jääkin sitten lukijan tai kuulijan vastuulle.

Skolan (ei varmistettu)

No, tiedä tuon ymmärtämisestä kuin omalta kohdaltani - neljän lapsen isänä, jonkun verran koulujakin käyneenä - näkee selvästi, että tämä proffa on teoreetikko, joka ei taatusti ole itse ikinä opettanut eikä edes opetusta luokassa seurannut. Ei siis omaa minkäänlaista käytännön kokemusta luokan elämästä ja opetuksesta.
Tämä on näitä norsunluutorneistaan "viisauksiaan" jakavia pseudoasiantuntijoita, joilta puuttuu itsekritiikki täysin.
Sen verran on tässä nähty, että jotkut lapset eivät pärjää yli 20 oppilaan luokassa, mutta 10 oppilaan luokassa hyvinkin. Tällaisesta lapsesta tulee koulupudokas ja syrjäytynyt hyvin helposti, jos opettajalla ei ole aikaa ja taitoa sopeuttaa opetusta lapsen oppimistyyliin ja ohjata lasta henkilökohtaisesti.
Kaipa tässäkin on takana rahan säästö: pakataan lapset 30 oppilaan luokkiin ja lopetetaan kaikki erityisopetus eli palataan 1970-luvulle. Miten surkean lyhytnäköisiä ihmisiä meillä onkaan näin elintärkeän asian kuin koulun ja koulutuksen kimpussa!

Karjusen setä (ei varmistettu)

tuskinpa tietää. Onko mahtanut koskaan oikeasti koulussa töitä tehdäkään.

64556 (ei varmistettu)

Vaikea taitaa olla lukijan ja kuulijan ymmärtää.... Ilmeistähän on, ettei miesparka itsekään ymmärrä, mitä tolkuttaa. Käytännön kokemus koulutyöstä saattaisi muuttaa ajatuksia jo viikossa. Just tuollaisiin pöljyyksiin teoreetikko päätyy, kun ei mitään tajua itse asiasta ole.

Inkluusion kääntöpuoli kun on se, että luokan muut lapset jäävät vaille opettajan huomiota. Ne pari erityislasta kyllä tulee hoidettua, mutta sitten 15 'helpompaa' oppilasta saavat puuhailla itsekseen. Ei sekään ole kovin tasa-arvoista tai oikeudenmukaista: käytännössä koko kouluaika ilman opettajan tukea ja opastusta, pärjäile itseksesi.

Pienet ryhmät, ja riittäävästi avustajia..... Haaveeksi jää, ellei keskusjohtoisesti säädetä resurssoinnista. Persaukiset kunnat eivät kuitenkaan satsaa riittävästi, kaikesta säästetään.

Ville vaan (ei varmistettu)

Valitettavasti olen tasan eri mieltä. Olen ollut koulussa jossa ei ollut riittäviä resursseja eikä todellakaan mitään erityisluokkia, oli vain 30-33 oppilaan laumoja kaitsettavana. Valitettavasti osa oppilaista sai pilattua suurimman osan tunneista. Edes tähän aikaa (70-luvulla) opettajat eivät saaneet luokkia kuriin, muutaman villi ryhmään sopeutumaton oppilas piti tästä huolen. Opettajan aikaa kului tuhottomasti näiden muutaman oppilaan paimentamiseen ja muille sitä ei sitten juuri jäänytkään.

Oli se juhlaa päästä yläasteella toiseen kouluun, jossa oli eritysluokka ja rauha opiskella oli aivan toista luokaa. Toivon, että kaikkille opiskelusta kiinnostuneille tarjotaan siihen madollisuus.

Oppilas 70-luvulta (ei varmistettu)

Allekirjoitan Saloviidan näkemykset. On vaivalloista alkaa selvittämään, mistä luokan työrauhaongelmat johtuvat. Yhtä selvitysyritystä sain seurata aika läheltä aikoinaan, mutta joidenkin vanhempien ja ehkä opettajankin vastarinta sai aikaan sen, että yritykseksi jäi. Helpompi on pullauttaa joku ryhmästä pois. Kokemusta on esim. tilanteesta, jossa lukihäiriöistä koulukiusattua lasta yritetään väkisin siirtää erityisluokalle. Rauhattomuus, mikä liittyi oppimisvaikeuksiin, tulkittiin täysin väärin. Onneksi oma ope ymmärsi lopulta ja lapsi sai hyviäkin kokemuksia koulusta. Helpoin ratkaisu ei aina ole oikea ja paras. Kokemusta (sivusta seuranneena) on myös hyvistä tavoista eriyttää opetusta isossakin ja vaativassa ryhmässä. Opettaja oli erittäin taitava, ja moni olisi voinut ottaa oppia häneltä.

Mirja Suhonen

helpoin ratkaisu ei todellakaan ole se paras. Paras ratkaisu olisi lisätä koulujen tuntimäärää ja pienentää opetusryhmien kokoja. Porvoossa molempia huononnettiin ennen lomautuksia, joilla sitten vielä säästömokailut kruunattiin. Vieläkään ei ole tuntimääriä nostettu eikä luokkakokoja pienennetty.

64556 (ei varmistettu)

Luokkiin saadaan järjestys jos opettaja osaa. Osaamattomat voi lähettää muihin hommiin... siivoamaan tai sotkemaan... niin eivät mene ihmistaimet pilalle.

Tarkkailija

Tervetuloa vaan kokeilemaan. Järjestys ja työrauha eivät ole kiinni opettajan osaamisesta tai ammattitaidosta, jos luokka on täynnä tarkkaamattomia lapsia. Opettaja ei todellakaan ole se, joka niitä ihmistaimia pilaa.... vanhemmat voisivat viettää aikaa lastensa kanssa ja tv ja tietokoneet kasvattaa vähemmän.

Huhheijaa (ei varmistettu)

jotka osaa, tekee mitä vain //
jotka ei, ne ryhtyy opettamaan //
jotka ei osaa opettaa, alkaa kouluttaa opettajia
kuten tämäkin proffa

64556 (ei varmistettu)

Kannatan itse kaikille avointa koulua, kunhan resurssit ovat riittävät. Tällä hetkellä opetan liki kolmenkymmenen oppilaan alakoululuokkaa. Joukossa on maahanmuuttajia, erityisoppilaita, tehostetun tuen tarvitsijoita ja sitten ne loput. Resurssien vähyyden vuoksi niin maahanmuuttajien, erityisoppilaiden kuin tehostetunkin tuen oppilaiden ainoa tuki olen minä. Aika vähän siinä tukea saa kukaan, vähiten se ryhmä loput. Joskus huomaan päivän päätteeksi, etten edes muista olenko puhunut jollekin oppilaalle koko päivän aikana. Niin paljon hän sai aikuisen huomiota.
Ensi viikolla luokalleni tulee uusi oppilas.
Lisäresursseja ei ole luvassa vaan ensi vuodelta on jo leikattu myös se yksi avustaja tunti.

Noviisiopettaja... (ei varmistettu)

Joopa joo. Saloviita itse kertoo totuuden asiasta "keharit vaatii enemmän huomiota", mutta silti jankuttaa asiasta. Tapaisitpa erityisluokkalaisia niin ymmärrät miksi näitä ei voi laittaa normaaliluokille

opo (ei varmistettu)

kertoisitko opo .kuinka sinä kehtaat mainita lapsia kehareiksi..ja kerro mitä vikaa erityisen tuen omaavissa lapsissa on,odotan kommenttiasi mielenkiinnolla..

vai pelkäätkö että oma lapsesi saa jonkinlaisen tartunnan koulussa näiltä lapsilta.
jos niin suosittelen lämpimästi psykiatrista hoitoa.

belissima (ei varmistettu)

Se on herra Saloviidan helppo tutkijankammioisa esittää teesejään. Perimmäinen motiivi näille integraatio-ehdotuksille lienee tässäkin tapauksessa yksinkertaisesti raha,

Solodiiva (ei varmistettu)

Jotain rajaa inkluusioon! Luokkahuoneet on suurimmilta osin suunniteltu perinteisiä opetustilanteita varten. Jos luokassa on monenlaisia toimijoita aikuiset mukaan lukien, ovat tila- ja välinevaatimukset erilaisia kuin perinteisissä malleissa. Erityislapsi tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa. Samoin tarvitsevat ns. tavalliset lapset. Luokan kaikkien oppilaiden saama huomio ja haitat on otettava huomioon. Kouluavustaja voi olla luokassa oma-aloitteinen osaaja, mutta ei kuitenkaan opettajaa korvaava henkilö. Avustajien koulutus ei riitä erityislasten tarvitsemaan ohjaukseen. Ei muuten riitä tavallisen opettajankaan koulutus! Edelliset asiat pitäisi saada ajantasalle ennen kuin inkluusiota toteutetaan.

Sohvi2 (ei varmistettu)

Ei sitä professoriksi päästäkkään ilman puhelahjakkuutta eikä varsinkaan tässä tapauksessa.

Heikki O. (ei varmistettu)

Kouluavustajia ei ole olemassakaan, sori.
Ammattitutkinnon suorittaneet ovat koulunkäyntiavustajia tai nykyisin koulunkäynninohjaajia. Tämä ammattiryhmä saa kouluttajien/opettajien mukaan selvästi enemmän koulutusta erityislasten tukemiseen kuin opettajat. Koko koulutus keskittyy siihen... että on tietoa jälleen Sohvilla ja kumppaneilla. Eikä ohjaajan kuulukaan korvata opettajaa; hänet on koulutettu erityislasten tukemiseen, ei opetustyöhön.
Inkluusiosta en jaksa edes jankuttaa, asiassa on niin monta puolta, mutta tohon proffatason höpötykseen liittyvät voivat tulla kouluun tutustumaan käytäntöön. Kouluhan on julkinen laitos, tervetuloa!

Koulunkäynninoh... (ei varmistettu)

Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto on vuoden kurssi, jonka sisällöillä ei korvata luokanopettajan ammattitaitoa, puhumattakaan erityisluokanopettajasta. Koulun toiminnan on oltava muutakin kuin hoivaa ja säilyttämistä. Olen itse ollut mukana kouluttamassa koulunkäyntiavustajia, eikä opintojen sisällöt kyllä ainakaan iloisessa Itä-Suomessa päätä huimanneet...

lopettaja (ei varmistettu)

Taas olisi niin mukava, kun kommentit luettaisiin kunnolla. Ei ollut pienintäkään väitettä siitä, että kka:n koulutuksella opettajien ammattitaitoa korvattaisiin... :/
Täällä toisella puolella Suomea meidän ohjaajien koulutukseen satsataan, eli kouluttajina vankan ammattitaidon osaajia erityispuolelta --> aina ei mee nallekarkit tasan.

koulunkäynninohjaaja (ei varmistettu)

paljonlaisesti avustajan tai ohjaajan koulutukseen saa satsata, että sillä saadaan sama hyöty kuin olisi opettajasta erityisopettajasta puhumattakaan

varattu (ei varmistettu)

Eikö pullamössösukupolvi oikeasti ymmärrä, ja näe, mihin tuollainen hyysääminen johtaa. Yhtä kersaa varten tarvitaan 2-4 aikuista. Ei siinä ole enää mitään tolkkua!!!

Tarkkailija

Eipä ole nykyresursseilla antaa 2-4 aikuista lasta kohden. Eikä nykylapsia myöskään hyysätä, opettajalla on antaa niin vähän aikaa/oppilas, että jokaisen kullanmurusen on opittava itsenäiseksi ja oma-alotteiseksi.

Huhheijaa (ei varmistettu)

Kyllä tästäkin keskustelusta huomaa, että ihmiset ei oikeasti tiedä millasta on meno kouluissa nykyään.
Lapset ovat rauhattomia ja ryhmät liian isoja. Kyllä siinä opettajan ja avustajien on oltava todella tarkkoina koko ajan, ettei mitään satu.
Oli lapsi sitten erityistuen piirissä tai ei, tukea silti tarvitsee. Miten ne resurssit jaetaan, se onkin toinen juttu.

almost avustaja (ei varmistettu)

Koen näin,oli kuinka rakas lapsi ja hänellä on todella vaikeita kehityshäiriöitä--esim. autismi--asberger--psyyken ongelmat--vaikea kehitysvamma--lievä kehitysvamma--esim. down-syndrooma--kyllä heillä on oikeus tulla hyväksytyksi ja saada seuraa tovereistaan--katsokaa ohjelmaa ERILAISET KAVERIT---ei heitä saa "vieroittaa" ystävistään--väitän että sinä Timo Saloviita olet kaukana todellisuudesta.

Emeritus rehtori (ei varmistettu)

Erityislapsen äitinä olen emerituksen kanssa täysin samaa mieltä. Erityistä tukea tarvitseva lapsi kuuluu pienryhmään, jossa kaikilla on HOJKS, eli henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Ryhmää opettaa erityisopettaja, luokassa yksi avustaja.

Erityisäiti (ei varmistettu)

meillä onneksi viellä paremmin,lapset jaettu kahteen ryhmään joista kaksituntia päivässä ollaan vain pääkkäin kaikki jolloin on liikuntaa,kuvaamataitoa tms tms,jolloin ei niin henk kohtasta opetusta tarvi,ja loppuna 2h on 10 oppilasta,kaksi opettajaa ja neljä avustajaa.hyöty asua pienemmässä kunnassa

mami (ei varmistettu)

Professori on irtautunut todellisuudesta! Mistä niitä lisäresursseja otettaisiin? Mistä saataisiin lisää päteviä erityisopettajia, kun nytkin on heistä pula? Miten voi professori väittää että ylisuureen luokkaan tunkeminen on erityistä tukea tarvitsevan lapsen OIKEUS? Olen erityistä tukea tarvitsevan oppilaan äiti, ja onnellinen siitä, että lapseni sai oikeuden opiskella pienessä ryhmässä. Hän oppi asiat omaan tahtiinsa, ja hyvät koulunkäyntiavustajat olivat aivan oleellisen tärkeitä tukijoita. Nyt hän on hyvin pärjäävä amislainen, ja olen tälle yhteiskunnalle todella kiitollinen, että lapseni sai oikeanlaisen tuen oikealla ajalla = mahdollisuuden opiskella pienessä ryhmässä! Kiitos yhteiskunta!

Erityislapsen äiti (ei varmistettu)

Näin on --Kiitos äiti--kyllä nyt tarvitaan useampien äitien--isien mielipitietä-...
Kaikkea hyvää eritysille oppilaille ja politiikoille.

Emeritus rehtori (ei varmistettu)

Lapsen koulussa on alakoulun puolella erityisluokkalla olevat (käyttäytymishäiriöisten erityisluokat) ovat lähes 100% poikia. Sanomattakin on selvää että sinne en omaa tyttöäni halunnut mistään hinnasta laittaa vaikka tarhasta vahvasti suosittelivat. Ja hyvin on mennyt tavallisella luokallakin.

käyttäytymishäi... (ei varmistettu)

Tämä on tätä Saloviidan "minä tiedän kaiken paremmin, koska olen professori" -norsunluutornistaan huutelua. Helppo vaatia muilta erityislasten jalustalle nostoa, kun kirjoittelee juttujaan yksinäisessä kammiossaan VAIN ERITYISOPPILAIDEN OIKEUKSISTA - unohtaen ne kaikkien muiden 25 oppilaan oikeudet.

Järkevääkin puhetta on jutun viimeisessä kappaleessa.

Luokanopemies (ei varmistettu)

Erinomaisen osuva kommentti!!! Ei koululuokka ole muutamaa vajakkia varten. Siellä on kaikkien saatava lain edellyttämää opetusta ja mahdollisuus myös oppia.

Tarkkailija

Katsoppas itse Tarkkis on taas bipolaarisen oireyhtymän agressiivis-maanisvaiheessa. Tarkkiksen ollessa nuori (n. 100 vuotta sitten) kuritusvalikoima taisi olla laajempi, jolloin lapset hiljennettiin väkivalloin. Traumat näkyy tarkiksen kirjoitustyylistä - vieläkin.

Terminaalihoitoon (ei varmistettu)

Tämä kaveri ei ole luokkahuoneeseen astunut muutamaan kymmeneen vuoteen.

Erkki (ei varmistettu)

Timo Saloviita--miten käytäntöön--ole hyvä tee tutkimus---mistä rahat--- mitä
olen aina ihmetellut näitä tutkimuksia--ohjaaja ohjaa--proffa ei tiedä käytännöstä mitään.

Emeritus rehtori (ei varmistettu)

Tästäkin keskustelusta olisi moninkertainen hyöty, jos kirjoittajat kirjoittaisivat omilla nimillään. Turhat heitot, yksinkertaistykset ja asenteet todennäköisesti siivoutuisivat kommenteista pois. Ihminen kun on sellainen. Puskista huutelemalla on helppo olla rohkea, viisas ja kärjekäskin.

Reijo Liinamaa

Nimimerkillä kirjoittaminen on mahdollisuus minkä palstan ylläpito mahdollistaa. Hyvä niin. Omalla nimellään eivät likikään kaikki voi "esiintyä". Esimerkiksi kelvannee virassa oleva opettaja.

Tarkkailija

Kahdeksantuntiset työpäivät eivät ole riittäneet tuollaisen inkluusioluokan vetämiseen. Päivät ovat olleet raskaita, ja iltapäivät ovat kuluneet palavereissa, vanhempien tapaamisissa, oppilashuoltoryhmissä ja erityisesti mielettömässä paperityössä. Olen tehnyt työtä sydänverellä ja jaksamisen äärirajoilla. Pienellä luokanopettajan palkalla. Ei voi mennä näin.

Nyt sairauslomalla (ei varmistettu)

Opettajan palkka ei vastaa työn määrää. Se ei ole mikään unelma-ammatti tänäpäivänä.
Jotain pitäis tehdä ja äkkiä. Ja itse en ole opettaja.

T-yö-tön (ei varmistettu)

Aloitetaan siitä, että opettaja joka ei saa järjestystä opettamassaan luokassa/luokissa irtisanotaan kyvyttömänä tekemään työtään.

Tarkkailija

Vau, tehdäänkin niin. Jätetään jäljelle kouluihin vain ne karismaattiset superopet, jotka saavat kaikki lapset tähtisilminä rauhallisesti oppimaan. Ja paljonkohan meillä olisi sen jälkeen opettajia jäljellä? Jos sellaisia ihmehenkilöitä edes on olemassa, on heille tarjolla parempipalkkaisiakin hommia.

Koulussa näkyvät yhteiskunnan ongelmat, eipä ole sen kummemmin opettajilla kuin muillakaan meistä sellaista taikasauvaa, jolla kaikki ongelmat saataisiin ratkaistua.

Ope on ihminen ... (ei varmistettu)

Jos rikolliset tekee rikoksia on poliisit irtisanottava? Tai jos potilas kuolee, niin lääkäri saa potkut?

Olen erityisluokanopettaja ja luokallani on mm. vakavista tunne-elämän häiriöistä ja mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia. Vointi oppilailla vaihtelee huomattavasti ja aika moni oppilaistani odottaa sairaalapaikkaa. Ja kyllä, työrauhahäiriöitäkin ajoittain esiintyy, minuntoiminnastani huolimatta. Jos sinä tarkkailija haluat minut irtisanoa, niin ole hyvä vain. Toivottavasti tulet itse hoitamaan homman, sillä pätevistä, koulutetuista erityisluokanopettajista on kova pula. Tosin oppilaideni puolesta toivon, että sinulla on koulutus suoritettuna.

maaliskuu (ei varmistettu)

Saloviita jäi muutama vuos sitten kiinni tieteellisestä vilpistä: perusteli erityisluokkavastaisuuttaan tutkimuksilla, joita ei ollut olemassakaan....

tarkkalukija (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun

Klikkaa Turku-passi -yrityksiin