Elokuvafestivaaleilla ihmetellään Suomi-länkkäreitä

Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston sekä Yleisradion tv-arkiston järjestämä Suomalaisen elokuvan festivaali pidetään Logomossa 10.–14. huhtikuuta.

Festivaalin tämänkertainen päävieras on ohjaaja Veikko Aaltonen. Häneltä esitetään kuusi elokuvaa viidessä näytöksessä, joissa ohjaaja on myös paikalla.

Varhaisimman esimerkin tarjoaa lyhytelokuva Matkalla (1980), jonka kanssa esitetään kotirintamadraama 1943 elokuu (1990). Aaltosen pitkä esikoiselokuva Tilinteko (1987) on rikoselokuva, jossa on näkyvillä myös westernin piirteitä. Tuhlaajapoika (1992), Isä meidän (1993) ja Rakkaudella, Maire (1999) muodostavat epävirallisen psykologisten jännityselokuvien trilogian.

Modernin elokuvan mestarilta Maunu Kurkvaaralta esitetään harvoin nähty, sananvapausteemaan tarttuva elokuva Kielletty kirja (1965). Elokuvaan johdattelee viime vuonna valmistunut Eero Tammen Kurkvaarasta tekemä ohjaajamuotokuva.

Kansallisen audiovisuaalisen arkiston uusia restaurointeja on mukana kaksi. Suomi-Filmin perinteistä arvofilmatisointien linjaa edustava Pohjalaisia (1925) näytetään Kari Mäkirannan kokoonpanon musiikkisäestyksellä. Valentin Vaalan ja Theodor Tugain (myöhemmin Teuvo Tulio) varhaiseen äänielokuvaan Laveata tietä (1931) on vihdoin saatu liitetyksi alkuperäinen musiikkiääniraita.

Kari Uusitalo on ollut paitsi lukuisien kotimaista elokuvaa käsittelevien kirjojen tekijä ja Suomen kansallisfilmografian päätoimittaja myös Suomalaisen elokuvan festivaalin taustahahmo ja vakiovieras.

Suomalaisen elokuvan festivaali onnittelee 80 vuotta täyttävää Uusitaloa hänen itsensä valitsemalla ja esittelemällä sarjalla. Mukana on niin Uusitalon suosikkielokuvia kuin myös hänen omia ohjauksiaan ja elokuvia, joiden tekemiseen hän on osallistunut.

Uutta suomalais-kansainvälistä elokuvaa esittelee Paola Suhosen Teksasissa kuvattu road movie 7 Heaven Love Ways (2012). Suhonen, kansainvälisesti tunnettu muodin huippunimi, vierailee perjantaina festivaalilla kertomassa elokuvastaan.

Suomalaisen elokuvan festivaalin näyttelijätähti on Pirkko Mannola, joka ehti mukaan piristämään suomalaisen studioelokuvan viimeistä korkeatuotantovaihetta 1950- ja 60-lukujen taitteessa.

Mannola oli ennen muuta laulava näyttelijä, kuten vaikkapa festivaalilla esitettävä kuljeskelukomedia Tyttö ja hattu (1961) muistuttaa. Mannola vierailee festivaalilla avauspäivänä.

Festivaalin tämänvuotinen genreteema keskittyy koomisen kiinnostavaan suomalaiseen westerniin. Niin pohjoisamerikkalainen laji kuin western lähtökohdiltaan onkin, sen maailmanlaajuinen suosio synnytti omaa tuotantoa eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.

Aarne Tarkaksen Villi Pohjola -trilogia (elokuvat 1955, 1963 ja 1963) sekoittaa lännenkuvastoon pohjoista eksotiikkaa ja mytologiaa maustaen keitoksen mitä kirjavimmilla genreaineksilla. Spede Pasasen tuotannoissa Speedy Gonzales – noin 7 veljeksen poika (1970) ja Hirttämättömät (1971) parodinen aines on vielä olennaisempi. Speden lännenmaailman rakennuspalikoita napataan elokuva- ja televisio-westerneistä ja tarpeen tullen vähän muualtakin.

Western-sarjassa on mukana myös paikallinen harvinaisuus, indie-teatterissa esitettävä Turun Kylä-TV:lle tehty Kultajuna Fort Montanaan (1985). Perjantaina 11.4. järjestettävässä länkkäriseminaarissa tutkaillaan suomalaisten viehtymystä lännenkulttuuriin.

www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi