Kun lapsi kertoo kiusaamisesta, älä tee tätä virhettä

Vanhemmat voivat vaikuttaa vain vähän siihen, mitä koulussa tapahtuu. Vastuu kiusaamisen lopettamisessa on koululla, MLL:n palvelevan Lasten ja nuorten puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki muistuttaa.

Mailand Communications

Älä välitä, kyllä se menee ohi.

Vastasitko näin lapselle, joka kertoi, että häntä kiusataan koulussa? Jos, voi olla, että tahtomattasi pahensit lapsen oloa, et parantanut sitä.

– Lapset tuntevat monesti häpeää kiusatuksi tulemista ja siitä, etteivät kuulu joukkoon. Jos aikuinen vähättelee tätä häpeää kokemusta tai yrittää lohduttaa sitä pois, lapsi saattaa kokea, että kiusaaminen ja siitä seuraava paha olo ovat hänen syytään, MLL:n palvelevan puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.

Siksi lapsen kertomus kannattaa aina ottaa vakavasti.

– Tärkeintä on, että aikuinen sanoo lapselle, että tätä kohtaan on tehty väärin ja että asiaan puututaan. Jo se auttaa lasta.

Vastuu kiusaamisen lopettamisessa on koululla.”

Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä. Kiusaaminen on otettava puheeksi lapsen opettajan kanssa heti, kun lapsi asiasta kertoo.

– Vanhemmat voivat vaikuttaa vain vähän siihen, mitä koulussa tapahtuu. Vastuu kiusaamisen lopettamisessa on koululla.

–  Siksi jokaisella koululla on oltava eväät ratkoa asiaa ja oma suunnitelma siitä, miten kiusaamistapauksia lähdetään purkamaan, Pajamäki muistuttaa.

Usein avuksi tarvitaan myös ammattilaisia.

–  Esimerkiksi kiusaamisasioista auttavaan puhelimeen soittavista lapsista ja nuorista valtaosaa on kiusattu vuosia. Silloin kiusaamiseen puuttuminen voi viedä aikaa, koska se on jatkunut niin pitkään.

Myös asian käsittelyä koulussa kannattaa seurata. Paras tapa on kysyä asiaa lapselta itseltään.

–  Jos opettaja ja rehtori sanovat, että asiaan on puututtu, mutta lapsi kokee, että mikään ei ole muuttunut, lapsen kokemusta on kuultava.

Mutta mistä vanhempi voi tietää, kiusataanko lasta koulussa? Pajamäen mukaan lapsen tai nuoren käytös yleensä muuttuu kiusaamisen myötä.

– Jos lapsi muuttuu hiljaiseksi, ärtyisäksi tai vetäytyy jatkuvasti syrjään, eikä halua kertoa koulupäivistään tai kertomuksissa on toistuvasti aukkoja, on todennäköisesti, että kaikki ei ole kunnossa.

Lapsen kanssa kannattaa myös olla sitkeä:

– Lapsi voi salata kiusaamisen hyvinkin pitkään. Siksi ensimmäistä ja toista ”mulla on kaikki hyvin” -lausuntoa voi hyvinkin seurata se kolmas, jossa lapsi myöntää, että kaikki ei olekaan hyvin.

Lapsi tietää itse parhaiten, onko mikään muuttunut.”

Sitkeyttä tarvitaan myös siksi, että kiusaaminen ei aina ole fyysistä – vaikka sen aiheuttamat vammat ovat yhtä vakavia.

– Esimerkiksi vuosia jatkuva sulkeminen pois luokkayhteisöstä ja täydellinen sivuuttaminen voivat satuttaa lasta aivan yhtä paljon, Pajamäki muistuttaa.

– Tämä näkyy myös soittajissa. Moni nuori aikuinen, jota on kiusattu kenties koko peruskoulun ajan, kokee, että kiusaamisesta on jäänyt sosiaalisia pelkoja ja epäluottamusta muita ihmisiä kohtaan. Nämä tunteet nousevat pintaan vielä vuosienkin päästä, jos kiusaamiseen ei ole koskaan puututtu.

Mutta entäs jos oma lapsi onkin se, joka kiusaa?

Kysymys on Pajamäen mukaan hyvä.

– Yleinen käsityshän on, että lapsi, jolla on kotona kaikki hyvin, ei kiusaa toista.

–  Silti tällainenkin lapsi voi olla mukana kiusaamistilanteissa varsinkin silloin, jos kiusaamiseen osallistuu koko ryhmä, ei vain yksi tai kaksi oppilasta.

– Tähän käytökseen vanhemmat voivat puuttua puhumalla lapsen kanssa siitä, miltä kiusatusta tuntuu ja millaisia seurauksia kiusaamisesta on. Lapsi ei tätä välttämättä ole ajatellut.

Entä jos oma lapseni kiusaakin muita?”

Osa kiusaajista sen sijaan purkaa kiusaamisella omaa pahaa oloaan.

Tällöin kiusaaminen voi saada jopa hyvin sadistisia piirteitä.

– Tällaisella lapsella on harvoin kaikki hyvin kotonakaan. Siksi ei voi olettaa, että vain vanhemmat ratkaisevat asiat. Avuksi tarvitaan ammattilaisia ja tiivistä yhteistyötä koulun kanssa, Pajamäki sanoo.

On myös hyvä muistaa, että kiusatuksi eivät välttämättä joudu vain tietyntyyppiset lapset.

– Lasta voidaan kiusata, vaikka hän olisikin sosiaalisista taidoiltaan taitava. Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi. Jos ryhmä koulussa on turvaton, ei kukaan ole turvassa.

Onko sinulla kokemuksia koulukiusaamisesta? Miten tilanne ratkesi? Kerro aiheesta tässä.

Lasten ja nuorten puhelin ja netti

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111.

Numeroon voi soittaa maksutta koko maassa joka päivä.

Normaalit päivystysajat ovat maanantaista perjantaihin kello 14–20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20.

Kesällä eli 18.8. saakka puhelin päivystää joka päivä kello 14–17.

Puhelimeen vastaavat aikuiset päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia.

Päivystäjiin voi ottaa yhteyttä myös verkossa www.lastenjanuortennetti.net

Apua ja neuvoja vanhemmille

MLL:n vanhempainnetti auttaa ja neuvoo verkossa maksutta vanhempia myös koulukiusaamisen käsittelyssä.

Palvelun osoite on www.mll.fi/vanhempainnetti

Written by:

Silja Tenhunen

Ota yhteyttä