Anime ja manga kiinnostavat vielä harrastajia

Kari Tuoriniemi harrastaa itse animea ja mangaa lähinnä sarjoja katsellen ja sarjakuvia lukien.

Henriikka Eloluoto

– Jokainen löytää kyllä oman tapansa harrastaa. Voi tehdä vaikka pelkästään pukuja tai vain katsoa kotona yksin animea, Senpai ry:n puheenjohtaja Kari Tuoriniemi toteaa seuransa jäsenistöstä.

Tuoriniemi itse on ajautunut animen pariin yli kymmenen vuotta sitten. Kaikki alkoi isoveljen VHS-laatikon aarteista. Hopeanuolet sytyttivät kipinän, jonka sammumisesta ei näy merkkejä. Eikä ihme, sillä animella on paljon tarjottavaa hyvin erilaisillekin katsojille.

– Animea on ihan kaikille, aina scifistä rakkaustarinoihin, niin 5-vuotiaille kuin päälle parikymppisillekin, Tuoriniemi kertoo.

Japanista lähtöisin oleva animaatio, anime, eroaa tavallisen katsojan silmään ainakin piirtotyyliltään. Hahmojen silmät ovat esimerkiksi tavallista suurempia, jolloin hahmojen tunnetilojen kuvaaminen saa suuremmat mittakaavat. Tähän saakka animea on voinut katsella ainoastaan piirroselokuvamuodossa, mutta ensimmäinen 3D-animaatio on Tuoriniemen mukaan jo suunnitteilla.

Lähes kaikki anime-elokuvat pohjautuvat japanilaisiin sarjakuviin, mangoihin.

– Mangaa piirretään käsin. Sanana manga tarkoittaa sutaistua kuvaa, Tuoriniemi sanoo.

Tuoriniemen mukaan mangaa piirtävillä artisteilla on kaikilla omat tyylinsä ja kannattajansa. Yhdessä asiassa manga kuitenkin eroaa länsimaisesta sarjakuvasta.

– Mangaa luetaan aina väärinpäin, eli aloitetaan takakannesta.

Mangan tie animeksi on asiaa tuntemattoman korvaan erikoinen. Tuoriniemen mukaan Japanissa ilmestyy joka viikko kokonsa puolesta Keltaisiin sivuihin verrattava opus. Takasivulla saa äänestää kirjan mangoista parasta. Suosituimmista mangoista tehdään anime-elokuvia.

Tuoriniemi itse tutustui mangaan vasta animen jälkeen.

– Oikeastaan se oli silloin, kun sain internetin. Silloin tajusin, että on olemassa sarjakuviakin.

Tuolloin Lahdessa asunut Tuoriniemi liittyi pian paikalliseen anime- ja mangaseuraan. Kymmenen vuoden aikana hän ehti toimia yhdistyksen puheenjohtajanakin ennen muuttoaan Turkuun. Senpain puheenjohtajana Tuoriniemi on toiminut vuoden alusta.

– Alkuperäinen ideamme on ollut antaa harrastajille paikka, jossa harrastaa.

Tuoriniemen mukaan Senpain tapaamisten sisältö on varsin monimuotoinen. Tapaamisissa saatetaan keskustella sarjoista tai esimerkiksi järjestää lukupiiri mangasta. Välillä pelataan lautapelejä tai videopelejä, joiden tarjonta on laaja.

– Toimintamme menee sen mukaan, mitä jäsenet haluavat. On meillä ollut välillä cosplay-pajojakin.

Vuosittain yhdistyksen jäsenmäärä pyörii 50 jäsenen tienoilla. Tuoriniemen mukaan harrastajamäärien huippuvuodet ovat takana.

– Alussa jäseniä oli satoja. Kun toiminta alkoi vuonna 2000, oli harrastus niin korkealla kuin mahdollista. Nyt toiminta on tasoittunut.

Tuoriniemi rohkaisee ihmisiä tulemaan rohkeasti tutustumaan seuran toimintaan, mikäi anime ja manga kiinnostavat.

– Kuka tahansa on tervetullut mukaan, ei haittaa vaikka ei tietäisi valmiiksi mitään.

Senpain (ent. Turun Animeseura) anime- ja manganäyttely on esillä pääkirjaston nuortenosasto Stoorissa 27.3. saakka. Näyttely esittelee harrastuksen erilaisia muotoja.

Senpain avoimia tapaamisia järjestetään pääkirjastossa kevään ajan kerran kuussa. Mukana on seuran jäseniä ja heidän kanssaan pääsee esimerkiksi pelaamaan aihepiiriin sopivia lautapelejä. Seuraava tapaaminen on nuortenosasto Stoorissa 19.3. kello 17–19.