Hirvensalon kappeli mallina moskeijalle

Turun Islamilainen Yhdyskunta suunnittelee Helsingintien varteen kulttuurikeskusta, jossa olisi myös moskeija. Hanke on vasta alkutekijöissään. Kuwaitin valtio on ilmaissut mielenkiintonsa rahoitukseen, mutta varainkeruu on vasta lähtenyt liikkeelle.

Hankkeen vastustajat sen sijaan ovat pitäneet kiirettä: kirjastoissa on jo kerätty nimiä moskeijan rakentamista vastaan. Moskeija herättää pelkoja etenkin kahden asian suhteen: miten se istuisi turkulaiseen katukuvaan ja alkaisivatko rukouskutsut kaikua Turussa. Islamilaisen Yhdyskunnan varapuheenjohtaja Ahmedani Mohamed ymmärtää ennakkoluulot, mutta sanoo että ne ovat turhia:

– Keskukseen tulisi toki moskeija, mutta sinne voisi tulla myös ravintola, sosiaalitiloja, liikuntatiloja, luentosali sekä muita koulutustiloja. Toiveemme olisi saada rakennukseen myös avoimena olevat näyttelytilat. Tarkkaa neliömäärää on tässä vaiheessa vaikea arvioida.

– Meillä on kaksi esimerkkiä hengellisestä modernista rakennuksesta, jotka ovat mielestämme onnistuneet erittäin kauniilla tavalla. Yksi on Pyhän Henrikin taidekappeli Hirvensalossa ja toinen Saksan Penzbergissä sijaitseva moskeija.

Molemmat rakennukset edustavat modernia rakentamista ja saksalainen moskeijakin muistuttaa esimerkiksi Hirvensalon evankelis-luterilaista seurakuntakeskusta.

– Ei keskus voisi tietenkään olla suora kopio näistä rakennuksista. Rakennuksen tulisi ottaa huomioon muun muassa alueen kaavoituksen vaatimukset, Ahmedani Mohamed toteaa.

Rukouskutsujavain sisällä

Ahmedani Mohamed muistuttaa, että Turussa on harjoitettu islamia jo 1900-luvun alusta lähtien ja Yhdyskunnan moskeijakin on toiminut Yliopistonkadulla jo 90-luvun alusta asti.

– Meille riittää varsin hyvin, että rukouskutsu kuulutetaan jatkossakin rakennuksen sisällä. Tämä on yleinen käytäntö ympäri Eurooppaa.

Turun kaupunginvaltuutettu Roda Hassan (vihr.) on seurannut tiiviisti kulttuurikeskuksen suunnittelua ja uskoo, että se parantaisi oleellisesti nykytilannetta:

– Kulttuurikeskuksessa olisi avoimet ovet, kaikki kiinnostuneet olisivat tervetulleita. Siitä tulisi paikka, josta kaikki turkulaiset saisivat tietoa islamista.

Hän uskoo myös, että kulttuurikeskus parantaisi maahanmuuttajien kotoutumista.

– Esimerkiksi meillä Somaliassa lasten kasvatukseen osallistuvat vanhempien lisäksi myös sukulaiset sekä uskonnollinen yhteisö aina imaamia myöden. Täällä perheet ovat kovin yksin. Moskeijasta perheet voisivat saada tukea lasten kasvatukseen. Jos vanhemmat eivät saa esimerkiksi nuorta uskomaan järkipuhetta, imaamilla on enemmän auktoriteettia.

Turkuhalliajo tarvittu

Turussa on noin 4000-6000 muslimia ja heistä noin tuhat käy aktiivisesti Yliopistonkadun moskeijassa. Yhdyskunnan varapuheenjohtaja Ahmedani Mohamed kertoo, että tilat alkavat loppua kesken, siksi uusi rakennushanke on tärkeä.

– Ramadanin lopun Eid-rukousta varten vuokrasimme osan Turkuhallia ja pyhiinvaelluksen jälkeen pidettävän Eid-rukouksen järjestimme Impivaaran jalkapallohallissa, jotta kaikki mahtuisivat yhteen tilaan. Toimintaa on tällä hetkellä vaikea koordinoida, kun yhteisö on hajautunut tilapuutteen takia.

Mohamed korostaa, että kulttuurikeskus edustaisi keskitien hengellisyyttä ja toimisi vuoropuhelussa muslimien ja kristittyjen välillä.

– Yliopistonkadun pieni moskeijamme on ollut avoinna kaikille ihmisille ja olemme vuosien varrella ottaneet vastaan tuhansia vierailijoita.

–  Emme halua kategorisoida tätä hanketta millekään tietylle islamin alasuuntaukselle vaan toivoisimme keskuksen tuovan ihmiset yhteen yhteistyön ja rauhallisen dialogin tunnelmissa.