Makeistehdas Leaf ei ole kokonaan kadonnut Turusta. Sen ruokasali elää täyttä elämää, siellä tuoksuu lihakeitto ja pippurihärkä.
Nukketeatterin ammattilainen Kitta Sara on rakentanut myös ruokasalin aulaan kattauksen. Lautasilla ja laseissa tarjoillaan annoksia entisen Maarian pitäjän historiasta.
– Moniko tietää, että Maarian pitäjä on ulottunut Paattisten perukoilta Hirvensalon asti ja Vepsäkin on kuulunut Maariaan, Sara toteaa.
Maarian pitäjä liitettiin Turkuun pääosin vuonna 1944. Se on kuitenkin jättänyt pysyvät jälkensä asuinalueidemme historiaan. Maarian VPK toimii lähes keskellä Turkua, Raunistulan kentän laidalla.
– Siitä kiinnostukseni lähtikin, kun muutimme Maarian VPK:n lähistölle. Aloin miettiä, miksi ihmeessä se sijaitsee sellaisessa paikassa, Kitta Sara sanoo. Kun perhe sitten muutti Kärsämäkeen, taiteilija tajusi, kuinka laaja pitäjä Maaria on aikoinaan ollutkaan. Esimerkiksi Kärsämäen ja Raunistulan koulut ovat Maarian pitäjän rakentamia.
– Raunistulan kakarat eivät kelvanneet Turun kouluun, niinpä Maarian pitäjä rakensi oman koulun. Siellä se seisoo yhä, Sara kertoo.
Kärsämäen koulutalon ympäristöön rakennettiin vuonna 1928 opettajalle hieno puutarha. Puutarhaan suunniteltiin suorat rivit vihannespenkkejä ja istutettiin puita ja pensaita. Sara on yhdessä emeritus-ylipuutarhuri Arno Kasvin kanssa käynyt tutkimassa koulun puutarhaa ja he aikovat yhdessä ensi vuonna palauttaa siitä osan vanhaan muotoonsa.
Kansankynttilätja kruunupäät
Kitta Saran kattauksessa kaikella on merkityksensä. Haarukat symboloivat kruunupäitä, jotka vaikuttivat suuresti kansan elämään myös Maarian pitäjässä. Puoliksi palaneet kynttilät ovat ”kansankynttilöitä” eli piispoja.
Maarian kirkossa oli 1700-luvulla kirkkoherrana suuresti arvostettu tieteilijä Pehr (Pietari) Kalm. Kasvituntija ja tutkimusmatkailija toi ulkomailta paljon kasveja, joita hän istutti Kärsämäkeen ja Hirvensaloon. Sen seurauksena Kärsämäessä kasvaa yhä paljon sireenejä.
– Kalm piti tarkkaa kirjanpitoa säätiloista. Ne ovat mielenkiintoista luettavaa, miten esimerkiksi joulukuussa 1765 on vielä kylvetty ja Kalm itse istutti omenapuun tammikuun 9. päivänä 1769. On sitä leutoja talvia ollut ennenkin, Sara toteaa.
Kitta Sara halusi tallentaa Maarian pitäjän historiaa näyttelyyn, jotta turkulaiset voisivat tutustua kotiseutuunsa paremmin. Hän itseki7n yllättynyt monesta asiasta.
– En tiennyt esimerkiksi, että Maarian Kanervanummella on ollut aikoinaan valtava kasarmi, Turunmaan rykmentin harjoittelupaikka, tai että Kärsämäen pellolla on ollut tiilitehdas.
Jos lähiseudun historia kiinnostaa, Leafin ruokalan aulassa voi avata pergamenttikääröjä ja istuutua rauhassa lukemaan.
— Historia on yllättävän kiinnostavaa, Sara lupaa.
Historiallinen kattaus lounasravintola Naapurin aulassa, entisen Leafin ruokalassa, Kärsämäentie 35. Näyttely on avoinna vuoden loppuun arkisin kello 15:een asti.