Kahden Paasion tuliaisia maailmalta

Ex-kansanedustaja, ministeri Pertti Paasiolla on aina kamera mukanaan. Valtavankokoinen järjestelmäjärkäle tai pieni digipokkari on kulkenut laukussa tai taskussa kaikki mahdolliset matkat maailmalla, kongressit, kokoukset ja muut menot. Jopa silloin kun Paasio toimi ulkoasiainministerinä 1990-luvun taitteessa.

- Olen kuvannut esimerkiksi kokouksissa ihmisiä heidän tietämättään, Paasio hymähtää.

Hänen veljensä, Turun kauppakorkeakoulun professori Antti Paasio on aivan yhtä innokas kuvaaja. Hän kertoo, miten jo kouluaikana kantoi kameraa mukanaan oppitunneilla.

– Opettajia se ärsytti, mutta kyllä nyt luokkakokouksissa olen saanut heiltäkin kiitosta, hän naurahtaa.

Paasion veljekset hurahtivat kuvaukseen 1960-luvulla. Heidän isänsä, Rafael Paasio, oli mukana Kekkosen valtuuskunnassa valtiovierailulla Neuvostoliitossa ja toi pojilleen sieltä tuliaisina kameran ja viisi objektiivia.

– Sen jälkeen harrastimme kotona kylpyhuoneterrorismia. Kukaan ei päässyt tuntikausiin kylpyhuoneeseen, kun ovi oli lukossa ja me sen lukitun oven takana kehittämässä kuvia, Pertti Paasio kertoo.

– Kuvat ovat kuin syksyn omenia, sato alkaa olla jo liian runsas, Antti Paasio toteaa. Vuosien varrella hänen omiin kokoelmiinsa on kertynyt otoksia noin 100 000. Heidän ensimmäistä yhteistä valokuvanäyttelyään varten hän kävi niistä läpi noin 40 000 kuvaa. Veljen urakka ei ollut yhtään kevyempi:

– Käytin kuvien selaamiseen kolme viikkoa, Pertti sanoo.

Kuvia viideltämantereelta

Kun on kyse poliitikkosuvun miehistä, valokuvanäyttelyltä odottaisi katsausta Suomen lähihistoriaan. Paasioitten näyttely kertoo kuitenkin aivan muusta. Kuvia on viideltä eri mantereelta, eri puolilta maapalloa ja ne kertovat ihan tavallisten ihmisten elämästä.

Lissabonin esikaupungissa kauppias seisoskelee putiikkinsa ovella. Nepalilainen kerjäläispoika nauraa tarttuvasti. Marrakeshin värjääjien basaarikujalla on väri-iloa. Kairossa käydään kauppaa kameleista ja tylsän talouskonferenssin päivällisellä nähdään korealaisnaisten huikeaa tanssia diskovaloissa.

- Linssin takana, usein edessäkin, on ollut ihminen, Paasiot toteavat.

Heidän kuvissaan näkyy köyhyyttä, mutta vielä enemmän onnellisuutta ja iloa. Sellaisen maailman he haluavat esitellä turkulaisyleisölle. Onnellisuus ei ole sittenkään kiinni rahasta, vaikka politiikan ja talouden lonkerot ulottuvat kaikkien meidän elämään. Sitä symboloi esimerkiksi Pertti Paasion kuva portugalilaisesta torikauppiaasta, joka kaupittelee vihanneksiaan vaalimainosten edessä.

Digiaika on mahtavaa

Pertti ja Antti Paasio kertovat ihailleensa aina Caj Bremerin kuvia. Bremer vaikutti suuresti myös heidän kuvaamiseensa. Se näkyy selkeästi Paasioitten vuosien takaisissa henkilökuvissa.

Sen jälkeen veljekset ovat lähteneet omille teilleen. Pertti Paasio on pysytellyt traditionaalisessa kuvakerronnassa, Antti Paasio on lähtenyt myös kaikenlaisiin kokeiluihin, hän leikkii kuvissaan väreillä, varjoilla ja valoilla.

Antti Paasio pitää digiaikaa hurmaavana. Se antaa kuvaajalle valtavan määrän mahdollisuuksia.

– Onhan kuvankäsittelyä tehty ennenkin, se tehtiin vain pimiössä, valotettiin ja himmennettiin.

Pertti Paasio ihailee vanhojen kuvien terävyyttä. Vasta nyt digikuvat alkavat yltää samalle tasolle. Kuvaaminen lähtee tekniikasta:

– Pikseleitä voi olla kuinka paljon tahansa, mutta jos objektiivina on pullonpohja, pikselit eivät auta.

Digiajasta on kuitenkin ollut Paasioille paljon hyötyä, sillä ilman uusinta tekniikkaa esimerkiksi nyt esillä olevaa valokuvanäyttelyä ei olisi syntynyt.

– Diat, kuvat ja negatiivit olisivat jääneet laatikoihin. Nyt olemme voineet skannata ja siirtää niitä koneelle ja tulostaa, miehet toteavat tyytyväisenä.

Ehkä tätä valokuvanäyttelyä seuraa toinenkin, ja sen aiheena voisi politiikan kasvot.

Viisi vuosikymmentä, kaksi katsetta. Antti ja Pertti Paasion valokuvanäyttely Turun työväenopistolla 8.10. asti.