Ei pakkoruotsille!

Suurin osa puolueista on yhä pakkoruotsin kannalla. Vastavirrassa kulkevat Keskusta ja Perussuomalaiset, joiden mukaan kielten opetuksessa pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja. Niinpä kanta pakkoruotsiin on kielteinen myös puolueiden turkulaisilla edustajilla.

– Soinimaisesti voisin vastata, että kaikki pakkohan on pahasta. Pakolla ei saada mitään positiivista aikaiseksi. Ja sanon tämän suhtautumatta mitenkään antipaattisesti ruotsin kieleen, ruotsalaisiin tai suomenruotsalaisiin, kaupunginvaltuutettu Jarmo Laivoranta (kesk.) linjaa.

Samoilla linjoilla on perussuomalaisten valtuutettu Maria Lohela.

– Perussuomalaiset kannattavat kieltenopiskelua lämpimästi. Kielitaito avaa ovia paitsi kotimaassa myös ulkomailla. Kannatamme valinnanvapautta siten, että opiskeltavat pääkielet koulussa ovat suomi ja englanti, minkä lisäksi oppilas voi valita yhden tai useampia muita kieliä.

Laivoranta olisi valmiimpi vielä suurempaan vapauteen kielten opiskelussa.

– Periaatteessa kaiken opiskelun pitäisi olla vapaaehtoista. Tosin opetussuunnitelmassa tiettyä kielitasoa edellytetään tietyissä tutkinnoissa.

Onko kaksikielisyyslaille enää perusteita?

Tällä hetkellä ruotsin kielen opiskelu perustuu kaksikielisyyslakiin, jonka mukaan ruotsinkielisille on kyettävä tarjoamaan palvelut ruotsiksi. Sekä Laivoranta että Lohela kyseenalaistavat lain periaatteet.

- Jos puhutaan tasa-arvosta, meillä alkaa olla eri kansalaisuuksia. Nyt toisilla on etuoikeuksia ja toisilla taas ei ole, muotoilee Laivoranta epäkohtaa.

Lohelan mielestä kaksikielisyyslaista luopuminen ei ole ensisijaisen tärkeää, mutta sitä pitäisi tarkastella uudelleen.

– Asiaa pitää tarkastella nykyisistä lähtökohdista, eikä niistä, joiden perusteella kaksikielisyydestä on aikanaan säädetty ja päätetty. Tärkeintä on valinnanvapauden lisääminen.

Venäjän opiskeluun lisää mahdollisuuksia

Pakkoruotsin vastustajat ovat tuoneet esiin etenkin venäjän kielen kasvavan merkityksen Itä-Suomessa.

Pitäisikö sen opiskelulle antaa siis nyt mahdollisuus pakkoruotsin sijaan?

– Kun puhutaan opiskelusta, tärkeämpää on se, miksi opiskellaan kuin mitä opiskellaan. Jos alueella on paljon ruotsinkielisiä, niin kannattaa opiskella sitä. Venäjänkielisellä alueella on sama juttu, Laivoranta tuumii.

Lohela olisi myös valmis kokeilemaan uutta käytäntöä.

– Kielten opiskelun valinnanmahdollisuuksien lisääminen Itä-Suomessa antaisi konkreettista tietoa siitä, millaisia valintoja oppilaat olisivat motivoituneita tekemään ja millainen merkitys alueellisilla eroavaisuuksilla olisi juuri kielten opiskeluun. Kokeiluluonteisella tavalla olisi hyvä mennä eteenpäin, Lohela linjaa.