Jokirantaan ideoidaan 2011 -ravintolakatua

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ruokaohjelmisto perustui pitkälti yhden miehen, ruokakirjailija Visa Nurmen, ideoihin. Kun hän yllättäen menehtyi, ohjelmiston kehittelykin pysähtyi:

– Olin mukana Visa Nurmen ja Markku Haapion kanssa suunnittelemassa kulttuuripääkaupunkivuoden ruokatapahtumia. Nyt olen vähän heivannut siinä mukana olemista, ravintoloitsija Antti Vahtera kertoo.

Suruaika vei intohimot hetkeksi pois asian parista. Nyt Vahtera toivoo, että Visa Nurmen ideoima perunafestivaali saisi sittenkin tuulta alleen.

– Varhaisperuna on hieno elementti. Näkisin, että lähiruokatuottajat voisivat yhdessä ravintoloitsijoiden kanssa rakentaa sen ympärille tapahtuman.

Myös pitsakeisari Dennis Rafkin pitää perunafestivaalia hyvänä ideana, jota ei saa unohtaa.

– Se kannattaisi järjestää vuonna 2011 juuri ennen juhannusta, kun uudet perunat tulevat. Perunan voisi lanseerata kuin uuden viinin. Meillähän on tässä ympärillä kaikki perunamaakunnat lähellä, Nauvo ja Rymättylä.

Visa Nurmen ideana oli rakentaa Perunafestivaali jokirantaan Silakkamarkkinoiden tapaan. Rafkinin mielestä jokirantaa pitäisi muutenkin hyödyntää.

–  Minusta ravintoloitsijoiden pitäisi rakentaa ravintolatilat kesäksi jokirantaan. Tehdä siitä Tukholman restauranggatanin tapainen ravintolakatu. Kun Turussa ollaan, ravintolakadulla voisi myydä Aurakeittoa, Auraleikettä, saaristolaispitsaa ja suolakalaa. Meillä on ympärillämme maailman kaunein saaristo, josta saa monenlaista herkkua.

– Ravintolakadulla voisi olla pelimannimusiikkia, diskoiltaa ja mikä nyt porukkaa piristää. Ei se riitä, että meillä on Down By The Laituri ja Ruisrock, pitää olla paljon muutakin.

Ravintoloihinomat 2011-menut

Ravintoloitsija Dennis Rafkin oli aikanaan rakentamassa Taiteiden yön ruokakatua. Myös ravintoitsija Ari Vienonen on elävöittänyt jokirantaa. Kulttuurijoki-tapahtuma sai alkunsa hänen ideastaan.

Vienosen mielestä Rafkinin idea ravintolakadusta on hyvä.

– Mutta mistä saamme ne potentiaaliset asiakkaat? Miksi turistit tulisivat Turkuun?

– Yritysmaailmalla ei ole riittävää tietoa siitä, onko vuoden ohjelmisto riittävän vetovoimainen. Kulttuuripääkaupunkivuoden markkinoinnin pitäisi olla jo näyttävästi käynnissä, hän sanoo.

Vienosta harmittaa, että esimerkiksi Kulttuurijoki-tapahtuman kohtalosta ei ole mitään tietoa.

– Jokirannan elävöittäminen kannattaa. Joki on kaupunkimme sielu.

Antti Vahtera kaipaa kulttuuripääkaupunkivuoteen katutapahtumien lisäksi myös satsausta gourmet-puolelle.

–  Me olemme ujo, juro kansa. Ranskalaiset, italialaiset ja ruotsalaiset ovat ylpeitä osaamisestaan ja ruoastaan. Kulttuuripääkaupunkivuosi antaa meille mahdollisuuden tuoda omaa osaamistamme rinta rottingilla esille.

Vahtera uskoo, että ulkomaiset turistit ihastuisivat kalaherkkuihin, muikun ja mateen mätiin, sieniin ja marjoihin.

– Silakka on varma juttu, kuten myös suomalaiset marjat: herukat, karpalot ja hillat. Meillä on loistavat vuodenajat, joita voi tuoda esille ruoassa.

Vahteran mielestä ravintolat voisivat rakentaa 2011-menun, joka olisi joka ravintolassa erilainen.

– Menussa pitäisi näkyä ravintolan sielu ja keittiö. Esimerkiksi suomalainen kotiruoka on hyvää tarjottavaa, esimerkiksi lihapullat. No, verilettuja ja mämmiä en tarjoaisi ulkomaisille vieraille, hän naurahtaa.

Kokeneet konkarit vetovastuuseen

Dennis Rafkin uskoo, että vetäjä kulttuuripääkaupunkivuoden ruokaohjelmistolle kyllä löytyy.

– Olen valmis mukaan. Vetäjinä voisi olla muutama tuttu konkari, kuten Antti Vahtera ja Markku Heikkilä, hän haastaa.

– Nyt pitää vain järjestää ideariihi ja saada ravintoloitsijat mukaan. Meidänkin pitää tehdä jotain, eikä vain odottaa, että joku muu tekee. Kun meillä kerran on tällainen etu kuin kulttuuripääkaupunkivuosi 2011.

Vahtera korostaa, että vuotta 2011 pitäisi hyödyntää niin, että tapahtumat loisivat ruokakulttuurille Turussa niin vankan pohjan, että siitä olisi hyötyä myös tulevina vuosina.