Pärjääkö lapsi pelkällä vegaaniruoalla? – "Ei tämä ole vain ruokaa koskeva valinta"

Anniina Ljokkoi opastaa lapsiperheitä vegaanielämään uudella kirjallaan Vegaanimuksu. Hänen mukaansa ruokavalion vitamiineihin ja monipuolisuuteen on syytä kiinnittää huomiota.

Triin Maasik

Anniina Ljokkoi opastaa lapsiperheitä vegaanielämään uudella kirjallaan Vegaanimuksu. Hänen mukaansa ruokavalion vitamiineihin ja monipuolisuuteen on syytä kiinnittää huomiota.

Triin Maasik

Yhä useammassa lapsiperheessä suositaan täysin kasvispohjaista ruokaa ja vegaanista elämäntapaa.

Tallinnassa asuvan suomalaisen kääntäjän, opettajan ja kirjailijan Anniina Ljokkoin uusi kirja Vegaanimuksut on kotimainen tietokirja, joka opastaa lapsiperheiden vegaaniseen arkeen.

Ljokkoin mukaan kaikkein tärkeintä lapsen vegaaniruokavaliossa on huolehtia vitamiinien saannista.

– Tiettyjä vitamiineja sanotaan ”vegaanivitamiineiksi”, vaikka ihan kaikki niitä tarvitsevat. Suurimman osan ravintoaineista saa ruuasta vähän vahingossakin, mutta vegaanin täytyy huolehtia muita tarkemmin B12-vitamiinin, D-vitamiinin ja jodin saannista. D-vitamiinia täytyy ottaa lisänä lähes kaikkien, B12-vitamiinia taas annetaan eläimille ja sekasyöjät saavat sitä kautta vitamiininsa. Jodista on alettu vasta viime aikoina puhua.

Toinen tärkeä seikka on mahdollisimman monipuolinen ruokavalio.

Kuten kaikki lapset, myös vegaanimuksut voivat joskus nirsoilla tai olla valikoivia ruokansa suhteen, mutta Ljokkoilla on siihenkin vinkkejä.

– Oveluus on avain. Erilaisiin pihveihin ja lettuihin on helppo piilottaa erilaisia hyviä ruoka-aineita, kuten pähkinöitä. Oma lapseni ei pitkään suostunut syömään linssejä tai papuja, vaan olisi halunnut vain makaronia ja perunaa. Löysin linsseistä valmistettuja makaroneja, jotka upposivat hyvin.

– Myös erilaisia muotoja kannattaa kokeilla: lapseni innostui syömään kurkkuviipaleita, sillä ne olivat ensin auringon, sitten haukkaamisen jälkeen kuun muotoisia, Ljokkoi opastaa.

Anniina Ljokkoin mielestä yhteiskunnan suhtautuminen vegaanilapsiin ja -perheisiin on murroksessa.

– Kahden vuoden sisällä on tullut iso muutos. Itse asun Tallinnassa ja kokemusta on lähinnä Tallinnan päiväkodeista. Suomessa riippuu kaupungista ja päiväkodista, miten asiaan suhtaudutaan.

Suomessa suurin muutos oli kansallisten ravitsemussuositusten muuttuminen: vuonna 2016 niissä todettiin, että vegaaniruokavalio sopii kaikille.

– Se velvoittaa myös ruoan tarjoajia ottamaan selvää vegaaniruokavaliosta – aiemmin vegaanit olivat vähän altavastaajia. Jostain syystä Tampere ja Turku ovat ykkösiä tässä asiassa, niissä kaupungeissa on yleisenä käytäntönä, että vegaaniruokaa on tarjolla päiväkodeissa ja kouluissa.

Suomalaisvegaanit pitävät usein Tallinnaa vegaanin unelmapaikkana hyvän ravintolavalikoiman ja tarjonnan ansioista.

Anniina Ljokkoin mukaan Virossa suhtautuminen vegaaneihin on kahtalainen.

– Täällä on kymmenen kokonaan vegaanista ravintolaa ja kahvilaa, mikä on paljon näin pienessä maassa. Tarjonta myös kaupoissa on hyvää, mutta toisaalta viranomaisten suhtautuminen on Suomeen nähden todella jäljessä. Täällä vegaaniruokavaliota pidetään jopa vaarallisena, hän sanoo.

Ljokkoi korostaa, että veganismi ei ole vain ruokaan liittyvä valinta. Vegaanius vaikuttaa myös vaatteisiin ja esimerkiksi lastenohjelmiin, leluihin ja kirjoihin.

– Vaikkapa lastenohjelmassa käytetään usein eläinhahmoja ja niissä saattaa olla vaikka possu, joka syö lihapullia. Se on niin tavanomaista, että harva edes huomaa siinä mitään ongelmaa, mutta vegaani katsoo maailmaa vähän erilaisten lasien läpi.

– Minulla on haave, että jossain vaiheessa markkinoille tulisi vaihtoehtoja vaatteissa ja leluissa – myös valtavirtaleluissa ja lasten suosikkihahmoissa, hän kertoo.

Vegaanilapsi alkaa pikku hiljaa itse pohtia ja ymmärtää vegaanista elämäntapaa ja sen arvopohjaa.

– Kaksivuotias tietää, että vegaanit eivät syö kalaa tai lihaa, mutta ei sen kummemmin pohdi, mitä siihen liittyy. 3- tai 4-vuotias käsittelee asiaa eläinten kautta, että eläimet ovat kivoja ja niitä ei syödä. Viisivuotias ymmärtää jo, että on laajemmistakin asioista kyse, on saattanut esimerkiksi kuulla ilmastonmuutoksesta, vaikkei vielä täysin tajua mikä se on. Kouluikäinen osaa jo analysoida asiaa syvemmin, Ljokkoi pohtii.

Written by:

Ota yhteyttä