Turun museoilla loistava vuosi – museopalvelujohtaja kertoo kaksi syytä hyviin kävijämääriin

Museopalvelujohtaja Olli Immonen

Janne Koivisto

Turun kaupungin museoilla on ollut erinomainen vuosi.

Museoissa kävi 1.1.–30.9.2017 yhteensä 386 000 kävijää, joka on 109 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Kasvu on peräisin suurimmaksi osaksi Wäinö Aaltosen museosta (WAM) ja Kuralan kylämäestä. WAM kasvatti kävijämääräänsä 61 000:lla ja Kuralan kylämäki 30 000:lla.

Vain kahden museon kävijämäärä on laskenut ja sekin hyvin vähän.

Turun museopalvelujohtaja Olli Immonen kertoo, että museot elävät koko Suomessa hyvää kautta.

– Vaikka puhutaan paljon digitalisaation tulemisesta, kävijämäärät ovat nousseet Suomessa hyvin. Osittain se johtuu siitä, että näyttelyjen sisältöihin panostetaan entistä enemmän. Toinen syy on kansallinen museokortti, joka on nostanut museoiden näkyvyyttä ja tuonut lisää kävijöitä.

Museokortti on tuonut Immosen mukaan lisää kävijöitä etenkin Turun keskustan museoihin. WAM:ssa jo yli 20 prosenttia kävijöistä tulee sisään museokortilla.

– Se on luonut positiivista käyntikulttuuria, että voidaan poiketa museoon vaikkapa ruokatunnilla ja tulla sitten uudestaan. Erityisesti tämä koskee taidemuseoita.

Vaikka museot eivät saa museokorttikävijästä listahintaa, toiminta on Immosen mukaan Turun kaupungin museoille kannattavaa.

– Turun museokeskuksen museoille lopputulema on ollut positiivinen.

Näyttelyiden sisältöihin on panostettu myös Turussa.

– Olemme käyneet museoita läpi kohde kerrallaan ja järjestelmällisesti parantaneet asiakaskokemusta. Täytyy lähteä asiakkaan kokemuksesta. Kilpailu vapaa-ajasta on kuitenkin kovaa. Emme voi pysytellä siinä vanhassa, miten on aina tehty asioita. Totta kai pohja on näissä hienoissa historiallisissa sisällöissä. Turun linna on luonut Turulle brändiä 1200-luvulta asti.

Sisältöihin panostaminen näkyy esimerkiksi WAM:ssa, joka viettää 50-vuotisjuhliaan.

– Lähdimme suunnittelemaan juhlavuoden tavoitteet kunnianhimoisesti. Aloitimme hyvin yleisöä kiinnostaneella Wäinö Aaltosen juhlanäyttelyllä. Samalla siellä oli Touko Laaksosen pienempi näyttely. Ne toivat hieman erilaisia yleisöjä.

– Otimme juhlavuoden kunniaksi pienen taloudellisen riskin ja toimme Turkuun nousevan kansainvälinen nimen, Jacob Hashimoton, näyttelyn. Se osoittautui todella suosituksi.

Kuralan kylämäen konsepti mietittiin kokonaan uusiksi. Pääsylipuista luovuttiin ja yhteistyötä laajennettiin yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa. Lapsiperheet ja myös maahanmuuttajat löysivät museon.

– Se on paitsi museo myös virkistysalue. Se on aivan erilainen museokonsepti kuin missään Suomessa.

Ensi kesänä on luvassa Apteekkimuseon uudistaminen. Immonen kertoo, että kahvila- ja museotoimintaa nidontaan vahvemmin yhteen ja Apteekkimuseoon avataan museokauppa.

Seuraavaksi museokeskus alkaa miettiä Luostarinmäen käsityömuseon tulevaisuutta. Mietinnän pohjaksi on jo tehty asiakastutkimusta.

Olli Immonen

syntynyt Lappeenrannassa

filosofian lisensiaatti, opiskeli Helsingin yliopistossa taidehistoriaa

työskenteli Lappeenrannassa museotoimenjohtajana

siirtyi vuonna 2010 Turun museopalvelujohtajaksi

asuu Turun keskustassa

perheessä vaimo ja kaksi lasta

harrastaa lukemista ja flaneerausta eli maleksimista Aurajokivarressa

Written by:

Janne Koivisto

Ota yhteyttä