Väitös Turun yliopistossa: Lasten äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikkaan apua kotitutkimuksista

Nora Erkkola-Anttinen.

Äkillistä välikorvatulehdusta epäiltäessä vanhempien suorittamista kotitutkimuksista voisi olla apua lapsen lääkärikäyntitarpeen arvioinnissa. Tulokset selviävät Turun yliopistossa tarkastettavasta lastentautiopin väitöskirjasta.

Nora Erkkola-Anttinen teki väitöstutkimuksensa osana MobiiliKorva- ja PikkuNorsu-tutkimuksia. MobiiliKorva-tutkimus osoitti, että lääkärit pystyivät toteamaan tai poissulkemaan oireisella lapsella äkillisen välikorvatulehduksen 87 prosentissa kaikista vanhempien älypuhelimeen kiinnitettävällä korvalampulla kuvaamista tärykalvovideoista.

PikkuNorsu-tutkimus puolestaan osoitti, että vanhemmat osaavat käyttää lapsen äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikassa käytettäviä perinteisiä apuvälineitä, tympanometria ja akustista reflektometria, välikorvaeritteen toteamiseksi yhtä luotettavasti kuin lääkärit.

Välikorvatulehdus on yleisimpiä alle 3-vuotiaiden lasten tulehdussairauksia. Suomessa välikorvatulehdus on viidenneksi yleisin perusterveydenhuollon lääkärikäynnin syy. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa oli 130 000 perusterveydenhuollon lääkärikäyntiä korvatulehduksen vuoksi.

– Pienten lasten vanhemmilla ei ole keinoja arvioida, onko ylähengitystieoireisella lapsella äkillinen välikorvatulehdus. Vanhemmat joutuvatkin viemään lapsen lääkäriin välikorvatulehdusta epäillessään. Toistuvat käynnit äkillisen välikorvatulehduksen epäilyn vuoksi kuormittavat sekä perheitä että terveydenhuoltoa, Turun yliopistossa väittelevä Nora Erkkola-Anttinen huomauttaa.

Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia vanhempien tekemiä älypuhelin-, tympanometri- ja akustinen reflektometritutkimuksia äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikassa.

Vanhemmat onnistuivat 98 prosentissa älypuhelimella ottamistaan ja lääkärille viestinä lähettämistään 1500 tärykalvovideoista. Laadultaan hyvistä videoista (67 %) lääkärit pystyivät poissulkemaan tai toteamaan äkillisen välikorvatulehduksen oireisella lapsella lähes kaikista (99 %) vanhempien ottamista tärykalvovideoista. MobiiliKorva-tutkimuksessa (v. 2015-2016) 6–35 kuukauden ikäisten lasten vanhemmat opetettiin tutkimaan lapsensa korvat älypuhelimeen kiinnitettävällä korvalampulla. Älypuhelinkorvalampulla on mahdollista tutkia tärykalvo näkökontrollissa.

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Pikkunorsu-tutkimushankkeessa (v. 2006–2009) saman ikäisten lasten vanhemmat opetettiin tutkimaan lapsensa korvat tympanometrilla tai reflektometrilla. Molemmat antavat objektiivista tietoa siitä, onko välikorvassa eritettä, mikä on yksi äkillisen välikorvatulehduksen diagnostisista kriteereistä. Kumpikaan laite ei mahdollista näkymää tärykalvolle, ja tutkimuksia on täydennettävä lääkärin otoskopiatutkimuksella.

– Vanhemmat havaitsivat ja poissulkivat tympanometrilla välikorvaeritteen yhtä luotettavasti kuin lääkärit.

Akustinen reflektometri osoittautui tutkimusmenetelmänä kehnoimmaksi, sillä vain laitteen ääriarvot (1 ja 5, asteikolla 1-5) osoittautuivat käyttökelpoisiksi välikorvaeritteen poissulkuun tai toteamiseen, mutta näitä arvoja saatiin mittaustulokseksi suhteellisen harvoin.

Tulevien tutkimusten tulisi selvittää vanhempien älypuhelimeen kiinnitettävällä korvalampulla tehtyjen kotitutkimusten kliinistä käyttökelpoisuutta sekä perusterveydenhuollon ja perheiden resurssien säästöä, kun vanhemmat voisivat tällä internetistä ostettavalla korvalampulla tehdyin kotitutkimuksin tunnistaa ne lapset, jotka tarvitsevat lääkärivastaanottoa äkillisen välikorvatulehduksen epäilyn vuoksi.

– Menetelmän haasteena voidaan pitää sitä, että se vaatii terveydenhuollon ja perheiden resurssia, sillä laadukkaiden tärykalvovideoiden edellytyksenä on, että lääkäri opettaa vanhemmille korvatutkimuksen perusteet ja poistaa lapsen korvakäytävästä näkyvyyttä estävän vaikun, Erkkola-Anttinen sanoo.

Written by:

Ota yhteyttä