Monen turkulaisen opiskelijan opinnot venyvät – Rehtori: ”Valinnanvapaudessa on menty liian pitkälle”

Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila kertoo, että opintojen venymisiä pyritään välttämään hyvällä opinto-ohjauksella.

Janne Koivisto

Opiskelijoilla saattaa olla jo liikaakin valinnanvapautta. Liian suuri valinnanvapaus saattaa hidastaa opintoja ja lykätä valmistumista.

Tätä mieltä on Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa.

– Olen vähän ollut sitä mieltä, että tässä on menty liian pitkälle ja on liikaa valinnan mahdollisuuksia. Voisi olla parempi, että olisi laajempia huolellisesti mietittyjä kokonaisuuksia, jotka edellytetään kaikilta. Ja tietenkin jos sen lisäksi haluaisi jotain lisäopintoja ottaa, niin se olisi edelleen toki mahdollista.

Hupa sanoo, että kurssiohjelmien suunnittelu käy korkeakouluille vaikeaksi, jos ei voi lähteä siitä, että suurin osa opiskelijoista seuraa ohjelmia.

– Kun tulee keskeytyksiä tai välivuosia, niin sitten tulee tietysti haasteena, miten opiskelija pystyy ottamaan jonkun keskeisen kurssin esimerkiksi vasta kaksi vuotta myöhemmin.

Monen turkulaisen opiskelijan opinnot venyvät tavoiteajoista. Valmistumisen lykkääntymiseen on useita syitä.

Syyt voivat liittyä muun muassa siihen, miten opinnot on järjestetty. Joillain aloilla opintosuunnitelmat ovat hyvin kurssimuotoisia ja niillä on valmiiksi suunnitellut lukujärjestykset. Toisilla koulutusaloilla opiskelijat joutuvat valitsemaan paljon itse ja tekemään osittain oman lukujärjestyksensä.

Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö kertoo tutkinnon rakenteen ja opetuksen mallin vaikuttavan selkeästi opintojen kulkuun.

– Sujuvaan tutkintorakenteeseen on kiinnitetty huomiota paljon viime vuosina, Pyykkö sanoo.

Yksi suurimpia eroja koulutusalojen välille tuova syy on työllistyminen opintojen aikana.

Tietojenkäsittely- ja viestintätekniikka on kansainvälisesti yksi aloista, jolla opinnot venyvät eniten ja missä on eniten keskeytyksiä. Lääketieteellisellä alalla valmistumisajat ovat yleisesti puolestaan todella nopeita ja pysyvät tavoiteajoissa. Syy eroihin löytyy siitä, että osalle aloista ei välttämättä vaadita tutkintoa työllistyäkseen.

Pyykkö sanoo työn teon opintojen aikana olevan kaksipiippuinen asia, koska se nostetaan usein esiin todella kielteisenä.

– Meillä on tutkimustietoa siitä, että suomalainen opiskeluaikana työssä käynyt työllistyy valmistuttuaan nopeammin kuin sellaisissa maissa, joissa tehdään putkitutkinto eikä saada työkokemusta opintojen aikana, Pyykkö sanoo.

Opintojen venymistä tavoiteajoista pyritään välttämään hyvällä opinto-ohjauksella ja opettajien tiiviillä työskentelyllä opiskelijoiden kanssa.

– Ennen meillä oli vähän sellainen ajatus, että me ollaan portinvartijoita ja meidän tehtävänä on ottaa paljon porukkaa sisään ja sitten katsoa, ketkä pääsevät vaatimuksista yli ja pitää rima oikeassa kohdassa. Tämä on mielestäni muuttunut nyt ajatuksellisesti eri suuntaan. Rima pyritään pitämään vähintäänkin samassa kohdassa, mutta korkeakoulun tehtävä on tukea kaikin tavoin, että opiskelijat varmasti pääsevät sen yli ja heitä ohjataan, kertoo Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila.

Vararehtori Riitta Pyykkö kertoo, että heillä on alettu panostamaan ensimmäisen vuoden opetukseen ja ohjaukseen, koska tutkitusti ensimmäisen vuoden opintojen menestys heijastuu selvästi jatkoon.

Kirjoittaja: Elisa Varalahti

Opintojen tavoiteajat

Yliopistojen kaksiportainen tutkinto: 5 vuotta

Alempi korkeakoulututkinto: 3 vuotta

Ylempi korkeakoulututkinto: 2 vuotta

Lääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto: 6 vuotta

Hammaslääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto: 5,5 vuotta

Ammattikorkeakouluissa tavoiteajat vaihtelevat aloittain 3,5 vuodesta 4,5 vuoteen.

Written by:

Ota yhteyttä