Sopiiko korkea rakentaminen Turun keskustaan? Johtavat poliitikot eri linjoilla – Kattelus: "Orjallista rajan seuraamista ei pitäisi olla"

Arja Rauhanlaakso – Ei ole mitään korkeaa rakentamista vastaan.

Joni Savila

Asko Lind – Keskustan alueella ei hyvä, mutta esimerkiksi Nättinummi tai Runosmäki ovat hyviä alueita, kunhan rakentaminen sovitetaan ympäristöön.

Joni Savila

Asko Mäki – Ei sovi keskustaan, mutta uudemmille alueille kyllä.

Joni Savila

Johanna Nieminen – Noin 11 kerrosta on maksimi. Jos menee yli, on kaupunkikuva liian suurkaupunkimainen. Ei ole tilaa puille.

Joni Savila

Johanna Sirviö – On hieman nurinkurinen ajatus rakentaa korkeaa keskustan ulkopuolelle.

Joni Savila

Mika Rantala – Ydinkeskustaan rakentaminen todella harkiten ja rakennuskantaan sopien. Ulommas voi rakentaa. Esimerkiksi ratapihan alue on hyvä.

Joni Savila

Nina Löyttyniemi – Minun mielestäni korkea rakentaminen ei sovi keskustaan. Vähän kauemmas se sopii paremmin. Airistontähti on hyvä esimerkki.

Joni Savila

Turun johtavat poliitikot ovat yhtä mieltä siitä, että korkeat rakennukset sopivat keskustan reuna-alueille. Eroja löytyy siitä, kuinka hyvin korkeat rakennukset sopivat keskustaan.

– Ruutukaava-alueen ytimessä ei ole oikein sopivaa paikkaa korkealla rakentamiselle, sillä keskustassa on runsaasti historiallisia ja maisemallisia arvoja. Ihan keskustassahan ei kaikkialla historiallisia kohteita ole, mutta siitä huolimatta korkea rakentaminen estäisi historiallisten miljöiden näkyvyyden, sanoo Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen (vihr.).

Samoilla linjoilla on myös Turun Sdp:n tuore puheenjohtaja Mika Maaskola.

– Ydinkeskustaan ei kuulu rakentaa korkeaa vaan enemmänkin laitamille. Tuomikirkon ja korkeiden kukkuloiden täytyisi olla määrääviä, sillä ne pitävät keskustan arvojärjestyksen oikeana, Maaskola sanoo.

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus (kok.). kritisoi keskustarakentamisessa olevaa kahdeksan kerroksen haamurajaa hölmöksi.

– On tällainen kuvitelma, että se on maksimikorkeus keskustarakennuksille. Sellaista orjallista rajan seuraamista ei pitäisi olla.

Katteluksen mukaan samaan aikaan pitää tunnistaa se, että Turku on Suomen vanhin kaupunki, jolloin ihan joka paikkaan korkea rakentaminen ei sovi.

– Korkeassa rakentamisessa on monia tapoja, se voidaan tehdä tyylikkäästi ja hillitysti, tai sitten sen kanssa voidaan mennä ihan metsään. Se on leimallisesti todella tapauskohtaista, kertoo Kattelus.

Keskustan kohteista erityisesti Kakolanmäelle kaavailtu tornitalo herätti erimielisyyksiä.

Rantanen ja Maaskola kertoivat vastustaneensa tornia, sillä se ei olisi sopinut alueen historialliseen kokonaisuuteen.

Kattelus kertoi olleensa pettynyt, kun tornia ei tullutkaan.

– Mielestäni se olisi sopinut sinne hyvin, Kattelus toteaa.

Keskustan ulkokehä soveltuu kaikkien kolmen mielestä korkeaan rakentamiseen, kunhan maisemalliset seikat mietitään tarkasti.

Kiitosta kohteina saavat erityisesti ratapihan alue sekä Itäharju.

– Keskustan ulkokehällä, esimerkiksi ratapiha-alueella, josta on puhuttu elämyskeskushankkeen yhteydessä, on suunnitelmassa kaavailtu korkeaa hotellirakentamista. Se on keskusta-aluetta, ja sinne korkea rakentaminen sopii mielestäni hyvin, kertoo Rantanen.

Kattelus uskoo ratapihan ja Itäharjun olevan alueita, joihin kaavailtu korkea rakentaminen sopii kaupunkikuvallisesti oikein hyvin.

Maaskola nostaa esiin myös Hirvensalon sillan kupeessa sijaitsevat korkeat rakennukset. Hänen mielestään rakentaminen voi mennä jopa yli 16 kerroksen, jos maisemallisen kokonaisuuden katsotaan olevan toimiva.

– Malmössa on hieno maamerkki. Komea torni, josta kaupunkilaiset ovat hyvin ylpeitä. Miksei Turussa vois olla jotain vähän samantyyppistä? Maaskola naurahtaa.

Kirjoittaja: Joni Savila

Written by:

Ota yhteyttä