Tätä et tiennyt Suomen presidenttien puolisoista: Yksi elätti eläkkeettä jääneen miehensä, toinen toi kouluihin iltapäiväkerhot

Modernin ajan presidentin puolisoita. Kuvassa viime keväänä edesmennyt presidentti Mauno Koivisto, valiokuntaneuvos Pertti Arajärvi, rouva Tellervo Koivisto, presidentti Tarja Halonen, rouva Eeva Ahtisaari sekä presidentti Martti Ahtisaari Tarja Halosen kauden itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2001.

Kari Sallinen

Toimittaja, kirjailija Päivi Storgård ja Kalevala koru, jonka syntytarina liittyy myös presidenttiemme puolisoihin.

Mia Grönstrand

Edustusrouva, miehensä rinnalla kättelevä ja kansalle hymyilevänä huiskutteleva puoliso – perusmielikuvia presidenttiemme vaimoista. Mutta todellisuus on toisenlainen, paljastaa toimittaja, kirjailija Päivi Storgårdin kirjoittama kirja presidenttiemme puolisoista.

Olet valaissut minun tietäni – presidenttien puolisot (S&S) paljastaa, että miestensä ja vaimonsa rinnalla seisseet puolisot käyttivät yhteiskunnallista asemaansa myös tehokkaasti hyväkseen ja vaikuttivat kukin osaltaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan syntymiseen.

– Erityisesti tuleva sukupolvi, lapset, oli monille tärkeä, Päivi Storgård huomauttaa.

Ester Ståhlberg aloitti perustamalla vuonna 1922 Koteja kodittomille lapsille -yhdistyksen, josta tuli kansainvälisen Save The Children -järjestön Suomen osasto, Pelastakaa Lapset ry. ja muun muassa Alli Paasikiveä on kiittäminen huvipuisto Linnanmäen taustalta löytyvästä Lasten Päivän Säätiöstä.

Nykypäivän lapset saavat kiittää Eeva Ahtisaarta koulujen aamu- ja iltapäiväkerhoista ja Pentti Arajärvi puolestaan kuuluu maamme asiantuntijoihin lastensuojelukysymyksissä. Kaisa Kallio ja erityisesti Tellervo Koivisto toivat esiin tabuina pidetyt mielenterveysongelmat.

Mutta käyttivät puolisot konkreettista valtaakin.

– Sylvi Kekkonen oli voimakkain vallankäyttäjä. Hän luki suurimman osan Kekkosen kirjeistä ja kävi läpi julkaistavat tekstit, Päivi Storgård kertoo.

Sylvi Kekkonen vaikutti osaltaan muun muassa siihen, että kirjailija Hannu Salama armahdettiin jumalanpilkkasyytteestä, jonka hän sai kirjastaan Juhannustanssit vuonna 1964.

– Portinvartijoita oli muitakin, presidentti Paasikiven puhelin oli jopa Alli-rouvan huoneessa, Storgård huomauttaa.

Hän muistuttaa, että puolisoilla oli myös merkittävä kuuntelijan ja keskustelijan rooli.

– Presidenttinä oleminen oli yksinäistä, puolisoissa heillä oli joku jolle peilata ja purkaa ajatuksiaan. Syvä luottamus oli avainasia.

Presidentin puolison asema on edustuksellisuudesta ja suuresta näkyvyydestä huolimatta lainsuojaton.

– Se ei ole työ eikä sille ole ammattinimikettä, siitä ei makseta palkkaa eikä palkkiota, eikä se myöskään kerrytä eläkettä, ja puoliso joutuu itse maksamaan edustusvaatteensa ja kuitenkin tekee paljon työtä, Päivi Storgård kertoo.

Varattomuus ja niukka toimeentulo olikin monen presidentin puolison kohtalo sen jälkeen kun Presidentinlinnan ovet sulkeutuivat takana.

– Heillä oli kuitenkin keinonsa pärjätä, Storgård sanoo ja kertoo, että esimerkiksi Signe Relander piti alivuokralaisia ja Ester Ståhlberg elätti kirjoituspalkkioillaan miehensä K.J. Ståhlberginkin tämän presidenttikauden jälkeen, mies kun ei ollut ymmärtänyt säätää edes itselleen presidentin eläkettä.

Jokainen puoliso on presidentin tapaan jättänyt oman kädenjälkensä niin maan historiaan kuin itse presidentti-instituutioonkin. Puolisoiden mieltymykset ja näkemykset ovat vaikuttaneet myös itsenäisyyspäivän juhlintaan.

– Kukin on luonut ja järjestänyt juhlia oman tyylinsä mukaan. Joskus on ollut pelkkiä kahvikutsuja ja sitten taas suuria tanssiaisia, Päivi Storgård sanoo.

Kaisa Kallio esimerkiksi oli suuri raittiusliikkeen ystävä, joten Linnan kuuluisaksi tullutta boolia nautiskeltiin Kallioiden aikana alkoholittomana. Alli Paasikivi puolestaan ymmärsi, että sodan jälkeinen Suomi tarvitsi hengennostatusta ja juhlatunnelmaa. Näyttelijättärenäkin kunnostautunut Paasikivi piti juhlissa huolen siitä, että presidentin puoliso varmasti huomattiin. Lapsettomana hän järjesti Linnassa lapsille omia juhlia.

– Linnan kutsuttiin satoja, jopa tuhansia lapsia, Storgård toteaa.

Luopuminen asemasta maan ykkösnaisena tai äitinä oli toisille helpotus, toisille se otti koville. Esimerkiksi jo miehensä presidenttiehdokkuutta vastustanut Signe Relander kuvaili kauden päättymistä "kuin Imatran koski olisi lakannut kuohumasta", niin helpottunut hän oli päästessään pois parrasvaloista. Ellen Svinhufvud puolestaan närkästyi puolisonsa vaalitappiosta niin, ettei välittänyt antaa seuraajalleen Kaisa Kalliolle ainoan ainoata neuvoa tulevasta tehtävästä.

Eeva Ahtisaari puolestaan kiintyi uuden virka-asunnon, Mäntyniemen, maisemiin niin, että sieltä poismuuttaminen teki lähes fyysisesti kipeää.

Puolisot eivät ole tyytyneet olemaan vain presidenttien koristeita, vaan kukin on ottanut heille langenneen aseman ja tehtävän hoitaakseen vastuullisesti ja sopivalla arvokkuudella. Suomalaisessa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa on ollut sopivaakin, että puolison ääni on kuulunut.

– Eeva Ahtisaari sanoi, että vaikuttaa voi, mutta taistelut pitää valita tarkkaan, Storgård sanoo.

Storgårdin mielestä nykymaailma on niin monimutkainen, että presidentin puolisolla on suorastaan velvollisuus käyttää asemaansa ja näkyvyyttään.

– Puoliso voisi ottaa kantaa siihen miten ihmisoikeudet ja tasa-arvo toteutuvat Suomessa ja poistaa ennakkoluuloja ja puuttua rasismiin. Toivoisin tulevilta puolisoilta samanlaista rohkeutta kuin edeltäjillään. He eivät ole pelänneet mitään, vaan menneet suoraan pahimpiin paikkoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Presidenttien puolisot

Ester Ståhlberg (1870–1950), K.J. Ståhlbergin presidenttikausi 1919–1925.

Signe Relander (1886–1962), L.K.Relanderin kausi 1925–1931.

Ellen Svinhufvud (1869–1953), P.E. Svinhufvudin kausi 1931–1937.

Kaisa Kallio (1878–1954), K. Kallion kausi 1937–1940.

Gerda Ryti (1886–1984), R. Rytin kausi 1940–1944.

Presidenttinä C.G.E. Mannerheim 1944–1946.

Alli Paasikivi (1870–1960), J.K. Paasikiven kausi 1946–1956.

Sylvi Kekkonen (1900–1974), U.K.K. Kekkosen kausi 1956–1982.

Tellervo Koivisto (1929–), M. Koiviston kausi 1982–1994.

Eeva Ahtisaari (1936–), M. Ahtisaaren kausi 1994–2000.

Pentti Arajärvi (1948–), T. Halosen kausi 2000–2012.

Jenni Haukio (1977–), S. Niinistön kausi 2012 –.

Written by:

Mia Grönstrand

Ota yhteyttä