Tutkija: Yhä useampi sinkkumies ei löydä koskaan naista

Joka viides suomalainen asuu yksin. Eniten sinkkuja on suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi turkulaisista ja helsinkiläisistä joka neljäs on naimaton, leski, eronnut tai ei elä rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa.

Juha Venetjoki

Joka viides suomalainen asuu yksin.

Eniten sinkkuja on suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi turkulaisista ja helsinkiläisistä joka neljäs on naimaton, leski, eronnut tai ei elä rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa.

Nopeimmin kasvaa lapsettomien sinkkunaisten määrä.

EU:n tilastolaitos Eurostatin keväällä julkaiseman vertailun mukaan lapsettomien sinkkunaisten osuus on Suomessa suhteellisesti EU-maiden suurin: toissa vuonna jo lähes 23 prosentissa suomalaistalouksista asui lapseton nainen.

Myös sinkkumiesten kotitalouksia (16,5 %) on Suomessa selvästi EU-keskiarvoa (13 %) enemmän. Sinkkumiesten osuus on Suomea korkeampi vain Saksassa.

Osa yksin asuvista ei kaipaa parisuhdetta tai yhdessä asumista.

Silti joukkoon mahtuu myös niitä, jotka seurustelisivat mielellään, jos sopiva kumppani löytyisi. Kun Think If Laboratories Oy selvitti asiaa parisen vuotta sitten, yksinasujista 57 prosenttia nimeää kumppanin löytämisen suurimmaksi toiveekseen.

Aikaisemmin riitti, että miehellä on säännöllinen työ ja hän kykenee huolehtimaan itsestään ja perheestään.”

Sukupuolijärjestelmän tutkija Henry Laasasta tulos ei yllätä. Kaipuu parisuhteeseen ja seksiin on ihmisen perustarpeita, vaikka se ei johtaisikaan enää perinteisen perheen perustamiseen.

Mutta jos parisuhdetta – ja seksiä – kaipaavia sinkkuja on näin paljon, miksi etsivät eivät löydä toisiaan? Koska naisten potentiaalia kumppania koskevat kriteerit ovat kasvaneet, sanoo Laasanen ja kärjistää:

– Aikaisemmin riitti, että miehellä on säännöllinen työ ja hän kykenee huolehtimaan itsestään ja perheestään. Enää tämä ei takaa menestystä parisuhdemarkkinoilla, mutta se ei välttämättä riitä mihinkään seksisuhdemarkkinoillakaan, koska sielläkin vaatimukset ovat koventuneet.

Laasasen mukaan yhä useampi ”kunnon mies” jää yksin, osa pysyvästi – eikä kaikille naisillekaan riitä sellaisia kumppaneja, joita nämä etsivät, koska etsintä keskittyy ”parhaaseen A-ryhmään”.

Erityisen huolissaan Laasanen on miehistä, sillä sekä seksi- että parisuhdemarkkinoilla valta on tutkijan mukaan naisilla.

–  Nainen löytää esimerkiksi seksikumppanin käytännössä koska tahansa; kyse on pikemminkin siitä, millaisen kumppanin hän hyväksyy. Sen sijaan on olemassa miehiä, joille kävisi melkein kuka tahansa, mutta he eivät saa edes sitä, hän kärjistää.

Tutkijan mielestä on helppo sanoa, että kyse on henkilökohtaisesta ongelmasta – että ainahan on ollut miehiä, jotka eivät saa naista.

Mutta jos tämä joukko edelleen kasvaa, ongelma on nähtävä myös yhteiskunnalliseksi, Laasanen sanoo.

Hänen mukaansa suhdemarkkinoilta ulosjääminen lisää riskiä syrjäytyä ja vetäytyä myös muuten. Kun yksi merkittävä perustarve ei täyty, mies voi helposti ajatella, ettei hän onnistu muillakaan elämänalueilla. Se lisää paitsi yksinäisyyttä, myös päihteiden käytön riskiä, Laasanen muistuttaa.

Nainen löytää seksikumppanin käytännössä koska tahansa – kyse on pikemminkin siitä, millaisen kumppanin hän hyväksyy.”

Laasanen on tutkinut parisuhdemarkkinoiden markkina-arvoa muun muassa pro gradussaan. Sen pohjalta syntyi myös kirja Naisten seksuaalinen valta (2008).

Markkina-arvoteorian peruslähtökohtana on, että parisuhdemarkkinoilla menestyvät parhaiten miehekkäät miehet ja naiselliset naiset. Epäsuhta syntyy tilanteesta, jossa naiset tavoittelevat vähintään itsensä tasoista, mutta mielellään ”miesten huippua” edustavaa miestä, mutta miehille kelpaisi myös omantasoinen partneri.

Yksittäisellä nuorella miehellä on tässä tilanteessa vähän keinoja murtaa kierre, Laasanen sanoo.

– Mies voi toki muuttaa elämäänsä investoimalla markkina-arvoonsa tai naissuhteiden hankinnassa tarvittaviin taitoihin. Mutta aika monella on edessä vetäytyminen suosiolla pariutumismarkkinoilta, koska osallistumisen vaihtoehtoiskustannukset ovat liian suuret.

Naisten tavoittelun lopettaminen ja keskittyminen naisettoman poikamieselämän hyviin puoliin voi olla jonkin aikaa toimiva vaihtoehto, mutta se ei ratkaise ongelmaa pidemmällä aikavälillä, hän muistuttaa.

– Pidemmän tähtäyksen investointi on tietysti pariutumisen toiselle kierrokselle. Kun ikää kertyy, alkaa pariutumisen toinen kierros, jossa naisten preferenssit ovat muuttuneet vakautta arvostavaan suuntaan. Pidemmän tähtäyksen strategian ongelma piilee siinä, että keskeisimmät pariutumisen ja nuoruuden vuodet menevät ”hukkaan” yksinäisyydessä.

Mutta miten ongelma pitäisi sitten ratkaista? Laasanen ei ota asiaan kantaa, vaan vastakysyy: miksi ongelmaa ei tunnusteta ja tunnisteta?

– Vasta sitten parisuhdemarkkinakeskustelussa puhuttaisiin myös miehistä, miesten kielellä.

Netti loi miehille seksuaaliset kategoriat

Markkina-arvoteoriasta on keskusteltu jo vuosia netissä.  Netistä on peräisin myös miesten seksuaalinen tasa-arvoluokittelu.

Luokittelussa miehet jaetaan kolmeen kategoriaan: ylempitasoisiin miehiin (YTM), keskitasoisiin miehiin (KTM) ja alempitasoisiin miehiin (ATM).

Luokittelun tarkoituksena on kuvata naisten tarjoaman seksin epätasaista jakaantumista miesten kesken. Henry Laasasen mukaan miesten asettuminen tasoluokkiin on siis perimmiltään seurausta naisten valikoivuudesta partnerien suhteen.

– Luokitus ei siis kerro miesten käsityksistä itsestään, vaan naisten tavasta arvottaa heitä. Mitä enemmän naiset ovat kiinnostuneita miehestä, sitä korkeammalla hän on.

Laasasen mukaan yksittäisen miehen menestys naissuhteissa on seurausta miehen markkina-arvosta ja kyvyistä hankkia naissuhteita.

– Ylempitasoisilla miehillä on paljon naisten arvostamia ominaisuuksia tai kykyjä naissuhteiden hankkimiseksi, minkä seurauksena heillä on usein lukuisia seksuaalisia naissuhteita. Keskitasoisilla miehillä naisten arvostamia ominaisuuksia tai kykyjä seksuaalisten naissuhteiden hankkimiseksi on keskimääräisen paljon, ja he ovat useimmiten yksiavioisessa parisuhteessa. Alempitasoisilla miehillä on vain vähän naisten arvostamia ominaisuuksia tai kykyjä naissuhteisiin pääsemiseksi, ja heidän elämäänsä luonnehtivat pitkät vastentahtoiset selibaatin jaksot tai täydellinen seksuaalisten naissuhteiden puute.

Miehen tasoluokitus ei ole pysyvä, vaan se voi vaihtua elämänkaaren aikana. Silti osa miehistä on jatkuvasti ilman naista:

– Naisten valikoivuuden ja ylempitasoisten miesten lukuisten naissuhteiden seurauksena miesten seksuaalisen hierarkian alapäähän syntyy toistuvasti naisvaje. Jos esimerkiksi jollakin rocktähdellä on kymmenen bändäriä, miesten seksuaalisen hierarkian alapäähän syntyy vastaavan suuruinen naisvaje, jossa yhdeksän miestä jää ilman yhtään naista.

Naisvaje on havaittavissa ilmeisenä esimerkiksi netin deittisivustoilla:
– Niillä partneria hakevien miesten ilmoituksia on usein 2–5 kertaa naisten ilmoituksia enemmän.

 

Päteekö Laasasen teoria vielä vuonna 2011? Keskustele aiheesta tässä.

Markkina-arvoteorian perusteesejä

Markkina-arvo kuvaa henkilöön kohdistuvaa potentiaalista kysyntää pariutumismarkkinoilla. Mitä enemmän potentiaalista kysyntää henkilöön kohdistuu, sitä korkeampi on hänen markkina-arvonsa ja sitä enemmän seksuaalista palkitsemisvaltaa hänellä on.

Markkina-arvo ennustaa, kuinka tasokkaan partnerin henkilö kykenee hankkimaan.

Mitä lähempänä partnereiden markkina-arvot ovat toisiaan, sitä todennäköisemmin suhde kestää.

Naisten markkina-arvot ovat keskimäärin miesten markkina-arvoja korkeammat, koska naisiin kohdistuu suurempi kysyntä pariutumismarkkinoilla.

Naisten seksisuhdemarkkina-arvot ovat selvästi heidän parisuhdemarkkina-arvojaan korkeammat.

Naiset saavuttavat markkina-arvohuippunsa nuorempina kuin miehet.

Miesten markkina-arvoissa on enemmän hajontaa kuin naisilla.

Lähde: Henry Laasanen

Lisää Laasasen ajatuksia voit lukea täältä http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Written by:

Silja Tenhunen

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta