Taideslummi muistuttaa tekemisen oikeudesta ja vapaasta kulttuurista

Turun Porthanin puistoon on noussut slummi – vaan ei mikä tahansa slummi. Turku 2011 Alakulttuuripääkaupungin Taideslummi nähdään Turussa jo viidettä kertaa.

Vuonna 2007 ensimmäisen kerran pystytetty Taideslummi osoittaa mieltään Turun kaupungin vapaaseen kulttuuriin kohdistuvaa vihamielisyyttä vastaan sekä kommentoi Turussa jo pitkään jatkunutta taistelua autonomisesta kulttuurikeskuksesta.

Mitä kuuluu Taideslummille tänä vuonna kulttuuripääkaupunkivuoden huipentuman aikaan?

Vettä tulee taivaan täydeltä. Porthanin puistosta erottaa Taideslummin selkeästi. Slummi on monipuolisempi kuin ennen: Näkyy taideverstasta, infotiskiä, ruokapistettä ja vaatteidenkierrätysnurkkausta. Odottelen Jessua, yhtä tapahtuman järjestäjistä. Paviljongin alla nukkuu kaksi alakulttuurista nauttijaa. Yksi järjestäjistä siivoaa eilisen Taideslummin avajaisten jälkiä. Poliisiauto ajaa pihaan. Poliisit haluaisivat tavata Taideslummin yhteyshenkilön, mutta hän ei ole paikalla. Poliisille on tullut valituksia meluamisesta yöllä ja Pinellan johto on myös valittanut möläkästä. Paikalla olevat slummilaiset kutsuvat poliisit pressun alle ja selvittävät asiaa asiallisesti. Poliisi muistuttaa lähtiessään yhteisistä pelisäännöistä.

Jessu kertoo, että tapahtuma on hiljennyt täysin yhden jälkeen yöllä ja muutenkin paikalla on ollut vaan akustista musisointia.

– Eilen meillä oli työpajoja ja keskustelurinki nimellä matkustaminen ilman massia. Puistossa oli leppoisaa meininkiä, kitara ja huuliharput soivat. Osallistujiakin oli kaiken ikäisiä – lapsiperheistä aikuisiin. Oli mukava kuulla lasten naurua pusikoista. Eilen oli kävijöitä noin 40–50.

Paikka on hyvä, ohikulkijoiden on helppo huomata tapahtumat ja osallistua joukkoon. Toki tällaisissa tapahtumissa myös häiriköt ovat mahdollisia.

– Täällä kävi yöllä vartija, joka sanoi, että mikäli jotain ongelmia tulee, voimme olla yhteydessä. Mutta mitään häiriköintiä ei ollut.

Rekvisiitta ja slummin puitteet ovat kerätty jätteistä ja jotain saatu muun muassa teattereilta, paikalla oleva Julian kertoo.

Taideslummin pointtina on edelleen se, että taiteen tulisi olla vapaata ja mieluiten ilmaista ja myös paikallisia taiteilijoita tulisi huomioida taiteen tekemisessä. Vastakkainasettelun sijaan Taideslummi mielenilmaisu haluaa tarjota vaihtelua ja monimuotoisuutta Turun kulttuurikenttään.

– Yritämme näyttää, että myös omaehtoisen taiteen tekeminen on mahdollista ilman suuria velkoja ja rahamääriä. Haluamme myös, että kulttuurin liitetty kulutuspakko lopetetaan.

Taideslummia puuhataan yhteisöllisesti.

– Meillä ei ole yhtään tyyppejä, jotka ohjaavat toimintaa vaan kaikki tehdään yhdessä. Sunnuntaina meitä oli noin 30 tyyppiä rakentamassa slummia. Mukana on kaikenlaista porukkaa muun muassa katutaiteilijoita ja artisteja, jotka eivät kuitenkaan saa pääsääntöisiä tulojaan tuottamastaan kulttuurista.

Kolmena vuotena Taideslummin järjestämisessä mukana ollut Jessu käsittää kulttuurin kaikkena sinä, mitä ihmisten ympärillä on ja sellaisena millaisessa ympäristössä haluaa asua.

– Tännekin saa tulla kuka vaan tekemään kulttuuria ja ehdottamaan ohjelmaa. Meillä on tietty ohjelmarunko joka päivälle, siksi että saamme sen kautta kerrottua minkä tyyppistä ohjelmaa tarjoamme.

Ohjelmassa on vielä luvassa pyörien fiksauspajaa, livemusiikkia, runoja, soittimien rakentamista sekä perjantaina kello 15 Mielenosoitus autonomisen kulttuurikeskuksen saamisesta Turkuun.

Taideslummi Porthaninpuistossa sunnuntaihin 14.8.2011 asti.