Yli kuusituhatta miestä joutuu naisen pahoinpitelemäksi

Naisten miehiin kohdistama väkivalta on muutamassa vuodessa yli puolitoistakertaistunut. Kun vielä vuonna 2007 Suomessa tuli poliisin tietoon noin 4600 naisten miehiin suuntaamaa pahoinpitelyä, viime vuonna luku oli Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikosyksikön mukaan jo yli 6300.

Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Jussi Pullin mukaan naisten miehiin kohdistama väkivalta ei välttämättä ole kasvussa, mutta miehet uskaltavat kertoa kokemastaan väkivallasta entistä herkemmin.

– Siinä mielessä tasa-arvo on kyllä lisääntynyt.

Naiset käyttävät Pullin mukaan väkivallassaan usein kättä pidempää.

– Nainen on riitatilanteissa yleensä pienempi ja heikompi osapuoli, joten hän turvautuu puukkoon tai vaikka paistinpannuun vahingoittaakseen miestä.

Suomen naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Leena Ruusuvuori muistuttaa, että kriteerit hakea apua ovat miehillä ja naisilla usein erilaiset.

– Miehet ja naiset kokevat väkivallan ja sen uhan eri tavalla. Mikä on miehen mielestä väkivaltaa, ei välttämättä ole naisen mielestä, ja päinvastoin. Herkimmille jo pelkkä suullinen väkivalta on liikaa.

Ruusuvuoren mukaan perheväkivallasta jää 90 prosenttia aina pimentoon.

– Etenkin miehille koettu väkivalta on aina suuri häpeä, joten siitä ei lähdetä huutelemaan kaupungille. Miehet myös ovat tottuneet vähättelemään kokemaansa väkivaltaa.

Tyypillistä pahoinpitelijää ei ole olemassakaan, mutta Ruusuvuoren mukaan monella perheväkivaltaan syyllistyvällä naisella on mielenterveyden ongelmia.

– Tosin on muistettava sekin, että naiselle voidaan antaa mielenterveysdiagnoosi herkemmin kuin miehelle.

Ruusuvuoren mukaan pahoinpitelijä on lähes aina itse kokenut väkivaltaa omassa lapsuudessaan tai nuoruudessaan.

– Väkivalta on kierre, johon ajaudutaan jo pienenä.

Turvakotiin hakemista hävetään

Miehiin kohdistuneen perheväkivallan lisääntyminen ei juurikaan näy ensi- ja turvakodeissa. Turun ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Maija Jäntin mukaan asiakkaista miesten osuus on korkeintaan kymmenen prosenttia.

– Miehillä on kova kynnys lähteä hakemaan apua tällaisesta paikasta. Koetaan, että turvakoti on tarkoitettu naisille.

Samanlaiset ovat kokemukset pääkaupunkiseudulla. Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlundin mukaan viime vuoden noin 160 aikuisasiakkaasta miehiä oli vain kolme.

– Miehet joutuvat myös perheväkivallan kohteeksi, mutta heidän vähäinen määränsä meillä voi johtua yhteiskunnassa vallalla olevista asenteista. Lisäksi on noussut esiin tapauksia, ettei mies ole saanut asiallista kohtelua viranomaisilta, Grönlund muistuttaa.

Sekä Jäntti että Grönlund alleviivaavat, että turvakoti on tarkoitettu myös miehille.

– Ei miesten ja naisten välillä ole päihtyneenä eroa käyttäytymisessä. Mies voi yhtä lailla kokea fyysistä pahoinpitelyä, tavaroiden heittelyä ja henkistä väkivaltaa, Jäntti toteaa.

– Miehiä ja naisia kohdellaan turvakodissa aivan samalla tavalla, Grönlund muistuttaa.

Vuonna 2010 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä 14 turvakodissa ympäri Suomea oli asiakkaina yhteensä 989 naista, 91 miestä ja 941 lasta.