Nuorten naisten keräämät paineet ja ympäristön odotukset saattavat ajaa nuoren tilanteeseen, jossa parisuhteelle ja kumppanille asetetut vaatimukset eivät täyty millään. Tällöin suhde saattaa päättyä eroon.
– Samaan aikaan saattaa olla tarve perustaa perhe, luoda uraa, pitää kiinni harrastuksista, panostaa parisuhteeseen sekä kotiin ja vielä halua kansainvälistyäkin siinä samalla. Kaikki nämä yhdessä ovat liian suuri vaatimus, kriisityöntekijä Leena Salonen toteaa.
Jos suhde ajautuu päätökseen, voi Salosen mukaan silloin päättää kasvaako ja haluaako kuunnella itseä, vai jatkaako edelleen samaan malliin.
Salosen mukaan erojen määrä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Edelleen lähes puolet avioliitoista päätyy eroon, avoliitoista ja uusperheistä sitäkin useampi. Tukea eron nostamiin tunteisiin on mahdollista saada esimerkiksi jälleenrakentamiseen keskittyvästä Fisherin mallista, jossa eron vaiheita käsitellään ohjaajien avustuksella ryhmässä. Seminaarin aikana osallistujat joutuvat katsomaan peiliin, mutta syytöksiä ei esitetä.
– Parisuhteen päättyminen on vakava kriisi, josta monella on kokemuksia. Jos kriisin käy läpi hyvin, niin se tuo voimavaroja jatkoon ja auttaa elämässä laajemminkin, kriisityöntekijä Minna Nousiainen kertoo.
Ryhmään tulevilla voi olla takana avioero, pitkän suhteen päätös tai edessä vasta tuleva ero. Mukana on eri-ikäisiä ihmisiä, niin miehiä kuin naisiakin. Nousiaisen mukaan toiset käyvät läpi ryhmässä myös aikaisempia eroja.
– Joidenkin kohdalla on havaittavissa, että ryhmään tullaan puhumaan useammasta erosta. On toistunut ehkä sama kaava ja samat virheet.
Parisuhdekriisit voivat nostaa mukanaan pintaan myös muita kriisejä, joita ei aikaisemmin ole saanut käsiteltyä kokonaan. Tämä tulee joillekin yllätyksenä.
– Kriiseissä on tavallista, että menetys avaa aikaisemmat menetykset, kuten kuolemat, vanhempien erot ja vanhatkin ystävyyssuhteet, Nousiainen tiivistää.
Uudenlaiseen tilanteeseen joutuvat myös uusperheet. Asiat kertaantuvat, kun kaksi perhettä yhdistyy. Lisäksi taustalla voivat vaikuttaa vielä lasten myötä mukana olevat aikaisemmat puolisot.
– Uusperheiden sopeutumiseen sisältyy aina kriisi, Nousiainen kertoo.
Uudenlaisia uusperheitä ovat vanhemmalla iällä toisensa löytäneet parit.
– Voivathan uusperheen vanhemmat olla jo 70-vuotiaita ja lapset viisikymppisiä. Se on uudenlainen ilmiö, Nousiainen huomauttaa.
Kun kriisin kanssa ei jää yksin, on selviytyminen nopeampaa. Näin on huomattu esimerkiksi Fisherin seminaariin osallistuvien keskuudessa. Suoraviivaisia ohjeita erosta selviämiseen ei kuitenkaan voi antaa, sillä ihmiset ovat erilaisia. Tärkeintä on muistaa, että elämä jatkuu.
– Ihmisillä on erilaisia selviytymiskeinoja. Pääasia kuitenkin on, ettei jää yksin. Sisäänpäin suuntautunut voi hakea apua vaikka kirjoista, ulospäin suuntautunut voi puhua kavereilleen ja tulla ryhmään, Nousiainen kertoo.
Lisätietoja Fisherin jälleenrakennusseminaarista osoitteesta www.turunkriisikeskus.fi.