Eläkkeiden riittävyys

Olen kiitollinen kaikille niille ihmisille, jotka ovat keskusteluissa avanneet minulle omaa arkeaan ja kertoneet ongelmistaan eläkkeidensä riittävyyden kanssa.

Pienet tulot eivät itsessään aina ole ongelma. Opiskelijatkin ovat usein pienituloisia, mutta he ovat myös terveitä, työkykyisiä ja heillä on useimmiten sekä perhettä että ystäviä ympärillään. Heillä on myös koko elämä edessään, vasta alussa oleva työura ja sen myötä nouseva elintaso.

Eläkeläinen ei tule saamaan uutta palkankorotusta tai nousukiitoon lähtevää työuraa. Jos hän on jo ikääntynyt, tutut ja läheiset harvenevat vuosi vuodelta, mutta taloudellinen toimeentulo ei ikinä kasva. Päinvastoin, mitä kauemmin elää, sitä huonommin tulee pärjäämään. Meidän suomalaisten täytyy pystyä parempaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Isoin ongelma on se, että itselle säästetyt eläkkeet ovat jääneet liian pieniksi. Nykyisistäkin eläkkeistä pääosa joudutaan maksattamaan työssäkäyvillä. Tämän takia tässä taloustilanteessa taitetun indeksin poistaminen ei ole realismia. Sen sijaan meidän on ymmärrettävä, että eläkkeiden ostovoima on hävinnyt nousseiden elinkustannusten seurauksena. Heikko ostovoima on myös pienituloisten työssäkäyvien ongelma. Saksassa ruoka on lähes puolta halvempaa ja ostovoima yleisesti 1,5-kertainen Suomeen verrattuna.

Ostovoima pitää palauttaa kaikille, mutta ensiapuna pieniin eläkkeisiin on peruttava nykyisen hallituksen tekemä indeksijäädytys. Tämä rahoitetaan eläkeyhtiöiden hallinnoimista lähes 200 miljardin euron rahastoista. Rahat on kohdistettava pienimpien eläkkeiden korottamiseen, sillä sinne laitetut korotukset palaavat myös suoraan kiertoon elvyttämään taloutta.

Perussuomalaiset ovat esittäneet 15 euron korotusta takuueläkkeeseen. Eläkkeiden rahoituksen takaamiseksi työurien pidentäminen pitää ottaa kansalliseksi tavoitteeksi. Maksetut eläkemaksut pitää avata jokaiselle työssäkäyvälle oman eläkkeen osalta. Meidän täytyy myös priorisoida: maksetaanko tulonsiirtoja terveille ja työkykyisille elämäntapaintiaaneille Helsingin keskustan kattohuoneistoihin vai elämänsä tälle yhteiskunnalle antaneille eläkeläisille.

Kommentit (3)

Kommentit

Hyvä Maria! Asiaa!
Ainoa, mitä en ymmärrä kirjoituksessasi on se, että taitetusta indeksistä ei voitaisi luopua ja siirtyä palkkaindeksiin. Nykyinen systeemi kerää eläkeyhtiöille hulvatonta jättipottia, joka 15 vuoden kuluttua on luokkaa 400 mrd euroa. Milloinka sillä ruvetaan helpottamaan eläkeläisten asemaa? Nythän ainoa kilpailu näissä yhtiöissä on johtajille maksettujen palkkioiden suuruus. Eläkeläisten rahoilla..!

Paavo Manninen

Seuraavat vaalit - ovat ne sitten ennemmin tai myöhemmin - ovat ne vaalit joissa ääneni saa ehdokas, joka ponnistelee tämän huutavan ja perustuslain vastaisen vääryyden, eli taitetun indeksin, muuttamiseksi palkkaindeksin kanssa saman suuruiseksi.
Odotan, että hallitus ja eduskunta tekevät tarvittavat toimet täämän elökeläisiltä varastamisen lopettamiseksi.

Stig Ombord

"Mitä sitten pitäisi tehdä? Isoin ongelma on se, että itselle säästetyt eläkkeet ovat jääneet liian pieniksi. Nykyisistäkin eläkkeistä pääosa joudutaan maksattamaan työssäkäyvillä. Tämän takia tässä taloustilanteessa taitetun indeksin poistaminen ei ole realismia."
Olen nähnyt laskelman, joka osoittaa muuta. Taannoin Ylen MOT:ssa asiaa käsiteltiin ja siinä haastateltiin erään eläkevakuutusyhtiön eläkkeelle jäänyttä matemaatikkoa ja hän kiisti selväsanaisesti tämän indeksivääryyden korjaamisen mahdottomuuden. Hän osoitti laskelman jossa kumottiin nykypoliitikkojen - sinunkin Maria Lohela - väite aiheesta.

"Vuona 1995 kansanedustajat tekivät perustuslain vastaisen päätöksen eläkeindeksin heikentämisestä. Syntyi taitettu indeksi (ansiotaso 20 %/kuluttajahinnat 80 %). Indeksi tuli käyttöön 1996. Oikeuskansleri puuttui tehtyyn indeksin huonontamiseen ja antoi päätöksen, mikä perustuu ansaitun eläkkeen koskemattomuuteen ja perustuslaissa mainittuun omaisuuden suojaan. Eduskunta ja perustuslakivaliokunta antoivat piutpaut oikeuskanslerin päätökselle. Taitettu indeksi on lainvastainen, tänäänkin!" (lainaus; Pertti Kuosmanen, vanhusneuvoston jäsen, Hamina)

Hallituksen jäsenet ja kansanedustajat, aiotteko edelleen sallia tämän perustuslain vastaisen eläkeläisiltä varastamisen jatkamisen?

Stig Ombord

Maria Lohela

Olen 36-vuotias varissuolainen kansanedustaja. Juureni ovat Pohjois-Pohjanmaalla, lähellä luontoa ja maaseutua. Suomi on pieni maa. Meidän on huolehdittava omasta hyvinvoinnistamme, jotta voimme toimia tehokkaasti myös kansainvälisillä kentillä. Vapaa-aikanani matkustan aina kun vain voin, harrastan liikuntaa ja rapsuttelen kahta löytöeläinyhdistykseltä hankittua kissaani.