Turku, hylkää jo Fennovoima!

Turun kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 12.12. omistajapolitiikan ohjeita, eli millaisilla linjauksilla Turku yhtiöitään ohjaa. Turku Energia on Turun kokonaan omistama yhtiö, joka on osakkaana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. Vihreät valtuutetut esittivät, että omistajapolitiikan strategiaan kirjataan Turku Energialle velvoite irtautua Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.

Esityksemme hävisi änin 35-30. Äänestys oli tasainen, mutta on yhä todella yllättävää, että tätä maailman surkeinta hanketta edelleen jaksaa 35 turkulaista valtuutettua itsepäisesti kannattaa.

Turun kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Fennovoimaan osakkaaksi ryhtymistä syksyllä 2013. Hankkeeseen sitouduttiin 3,52% osuudella ja 39,2 miljoonan euron investoinnilla. Jo tuolloin hankkeessa oli puutteeliset tiedot, epäuskottavat kannattavuuslaskelmat ja paljon avoimia kysymyksiä. Se oli kuitenkin pientä siihen nähden, mitä vielä oli luvassa.

Fennovoimahankkeen tilanne on muuttunut olennaisesti vuodesta 2013 ja se tieto on ollut merkittävää hankkeen mielekkyyden kannalta. Pelkästään viimeisen vuoden aikana:

  • Julkisuudessa on ollut epäilyjä Fennovoiman ydinvoimalahankkeen pääurakoitsijan turvallisuusrikkomuksista Rosatomin ydinvoimalatyömaalla Sosnovyi Borissa, Venäjällä.
  • Ulkopoliittisen instituutin raportti arvioi tänä kesänä, että Pyhäjoen ydinvoimalaprojekti on Venäjälle korkea prioriteetti ja Suomelle kansallista suvereniteettia alentava riski.
  • Syyskuussa Pyhäjoelle ydinvoimalaa rakennuttavan Voimaosakeyhtiö SF antoi potkut johtajalleen, joka oli oma- aloitteisesti kertonut turvallisuushuolistaan Säteilyturvakeskukselle. Samalla Säteilyturvakeskus totesi omassa selvityksessään, että Fennovoimassa on laitettu aikataulut turvallisuuden edelle.
  • Toimittajaorganisaation vaihtuminen on nostanut esiin kysymyksen, pitääkö vuonna 2014 annettu periaatepäätös käsitellä uudelleen eduskunnassa. Ydinvoimahanke vaatii kuitenkin vielä valtioneuvostolta rakentamisluvan. Ennen päätöksentekoa hanke arvioidaan vielä kokonaisuudessaan. Samalla loppusijoituspaikkakunta ja jätehankkeen kustannukset ovat edelleen täysin auki.

Hanke on todellisuudessa ajautunut vieläkin epävarmemmalle pohjalle. On todellakin syytä arvioida Turun etua muuttuneessa tilanteessa.

Oikeasti tilanne on se, että ölemme sijoittaneet epäpätevästi johdettuun ja huonosti suunniteltuun hankkeeseen ja yhtiöön, jonka toiminnassa on paljastunut kokoajan uusia riskejä. Nyt valtuutetuilta ei löytynyt selkärankaa tehdä päätöstä Fennovoimasta irtautumisesta.

Vuonna 2013 hankkeen kokonaiskustannusten arvio oli 4-6 miljardia euroa. Tuo arvio oli vuoden 2015 keväällä jo 6,5–7 mrd. Olemme laittaneet likoon veronmaksajiemme rahoja hankkeeseen, jonka omistajapohjan investointien riittävyydestä ei ole mitään tietoa.

Keplottelun jatkamisessa kaikki arvot ovat olleet kaupan. Alussa annetut epämääräiset lupaukset on petetty matkan varrella, ja matkalta ei yllätyksiä ole puuttunut.

Talvivaaran uskomattomista käänteistä on ehditty tekemään jo pari elokuvaa, seuraavan kotimaisen jännärin saa helposti Kremlin suorassa ohjauksessa olevan valtionyhtiön ydinvoimalobbauksesta, jossa nähdään yksi Bollywoodelokuvien juonenparren kaltainen käänne kun perustetaan bulvaaneja kroatiaan

Elinkeinoministeri Olli Rehn sanoi 2014, että “Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkoilmamuseo”. Tällaisessa Suomen kunnat ovat mukana.

Niina Ratilainen

Kirjoittaja on kolmeakymppinen kuntapoliitikko, vihreä turkulainen. Ensimmäisen kauden valtuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja. Turun itä- ja länsiosien välillä kotia lapsuutensa aikana vaihtanut nykyinen marttilainen.