Pisa-tulokset kertovat eriarvoisuuden kasvusta

Itsenäisyyspäivänä julkaistut uudet Pisa-tulokset kertovat eriarvoistumisen kasvusta. Suomalaisen koulutuksen tasa-arvo alkaa horjua. Vielä kymmenen vuotta sitten perhetaustalla eli vanhempien tuloilla tai koulutuksella ei ollut merkitystä siinä miten hyvin suomalaiset koululaiset pärjäsivät. Tämä oli myönteinen poikkeus moniin muihin maihin verrattuna ja olimme siitä ylpeitä. Nyt tämä Suomen etu on kadonnut ja perhetausta on alkanut nyt näkyä oppimistuloksissa.

Pisa-tulokset toivat ensi kertaa esiin myös alueelliset erot. Kaupunkien koululaiset pärjäsivät paremmin kuin maaseutupaikkakunnilla. Uudellamaalla pärjättiin paremmin kuin Länsi-Suomessa. Alkaa näyttää siltä, että massiivisten koulutussäästöjen jälkeen vain vahvemmilla kunnilla on enää mahdollisuus panostaa riittävästi opetukseen. Erot tyttöjen ja poikien osaamisessa eivät ole missään muualla näin näkyvät kuin Suomessa. Tyttöjen osaaminen on puoli vuotta poikia edellä. Suomalainen peruskoulu rakennettiin turvaamaan tasa-arvoa ja kaventamaan eroja, mutta nyt alkaa huolestuttavasti näyttää siltä, että eriarvoisuus alkaa näkyä myös peruskoulussa.

Suomi pärjää vain osaamisella. Suomalaisten osaamistaso pitääkin saada nousuun uudistamalla koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen niin, että se vastaa paremmin tulevaisuuden osaamisen tarpeisiin. Peruskoulun alkuperäistä ideaa, että kaikille Suomen lapsille kuuluu laadukas ja hyvä koulu, tulee vahvistaa. Peruskoulua tulee uudistaa sisältä käsin, uutta pedagogiikkaa ja digitaalisuutta apuna käyttäen ja saada siten oppimistulokset jälleen nousuun. Oppimisen iloa ja oppilaiden motivaatiota voidaan kasvattaa myös uudistamalla koulupäivän rakennetta kokonaiskoulupäivän suuntaan, jossa koulupäivään sisällytetään maksutonta kerhotoimintaa ja samalla voidaan turvata harrastus jokaiselle lapselle. Toivottavasti näin toimien saadaan myös poikien oppimismotivaatio nousemaan.

Laadukas varhaiskasvatus antaa eväät lapsen myöhemmälle oppimiselle ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu kuitenkin vähemmän lapsia kuin muualla Euroopassa. Tämän muuttamiseksi eurooppalaiselle tasolle tulisikin kaikille lapsille tarjota maksutonta osa-aikaista pedagogista varhaiskasvatusta. Samalla ennaltaehkäistään ongelmia koulutien alkaessa.

Jokainen ihminen tarvitsee riittävää osaamista, jotta pärjää muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Tämän vuoksi oppivelvollisuusikää on syytä pidentää ja samalla uudistaa ammatillista koulutusta sekä lukiokoulutusta. Jokainen meistä tarvitsee vähintään toisen asteen tutkinnon. Myös korkeakouluopintoja pitää uudistaa ja niihin pääsyä helpottaa. On järjetöntä tuhlausta, että monelta nuorelta kuluu useita vuosia pyrkiessä haluamaansa korkeakouluun ja valmentautuessa pääsykokeisiin. Tasa-arvoinen koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan kivijalka. Suomi pärjää vai osaamisella.

Eeva-Johanna Eloranta

Mitä pitäisi muuttaa, jotta maailmasta tulisi parempi? Kohmolainen kansanedustaja pohtii aikamme ilmiöitä maailmaparantajan näkökulmasta. Neljän lapsen äiti ei oikein kovin hyvin osaa/ehdi rentoutua, mutta yrittää valtiopäivätoimien ja pyykkivuoren välissä kuitenkin kuluttaa edes kuntoilupolun pohjaa sauvalenkeillä.