Amisreformi on haaste

Jaana Tomppo

Lehdistökuva

Ammatilliselle osaamiselle on nyt kysyntää: telakka, autotehdas ja monet alihankkijat imuroivat tekijöitä ympäri Suomea. Samaan aikaan käynnistyy ammatillisen koulutuksen uudistus, amisreformi.

Reformin taustalla ovat työelämän muutokset. Uudistuksen pohjana on ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintamalli, jossa opinnot on jo 20 vuotta henkilökohtaistettu, aiempi osaaminen tunnistettu, osaaminen opittu ja näytetty oikeissa työtehtävissä. Malli on ollut toimiva ja joustava sekä yhteistyö työelämän kanssa vahvaa.

Reformin myötä poistuu laki aikuiskoulutuksesta: nuoret ja aikuiset opiskelevat jatkossa samalla tavalla, osin samoissa ryhmissä. Malli antaa vapautta, mutta edellyttää itsenäistä otetta oppimiseen. Harva 15-vuotias tietää, mitä haluaa tehdä isona. Harva osaa arvioida osaamistaan, asettaa tavoitteita, oppia työpaikalla ammattiaan ja ymmärtää yleissivistävien aineiden merkityksen.

Useat aikuiset ja nuoret tarvitsevat opetusta ja ohjausta sekä ryhmän tukea selvitäkseen opinnoista. Koulutukseen päätyy niitäkin, joilla ei ole riittäviä oppimisvalmiuksia ja joilla voi olla muitakin elämänhallinnan ongelmia. Heillä on oikeus päästä samalle viivalle muiden kanssa.

Opettajien huolena on, ottaako työelämä nyt osavastuun nuorista: ohjaako kauppias oppijaa, joka ei uskalla puhua asiakkaalle? Opettaako lounasravintolan työntekijä kiireen keskellä hidasta vasta-alkajaa? Kuka tarjoaa olkapään, kun oppijan mieli murtuu? Arki on kuitenkin yksilöiden tukemista ja ohjausta, ammattiin kasvamista ja nuorten kasvattamista yhteiskunnan jäseniksi.

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on myös mahdollisuus. Koulutusjärjestelmä on kehittyvä ja opettajat halukkaita käyttämään uusia pedagogisia menetelmiä opetuksessaan. Reformissa voidaan suorittaa opintoja laaja-alaisesti yhteistyössä eri opetusalojen ja työpaikkojen kanssa. Tällöin opiskelija saa eri opettajilta yhtäaikaisesti oppia ja osaa soveltaa sitä joustavasti työelämään sopivaksi.

Uudistusta hankaloittaa resurssien vähyys säästötavoitteiden vuoksi. Esimerkiksi ryhmäkokojen kasvaessa yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen vaarantuu. Moni asia on kesken ja liikkeelle lähdetään tilanteessa, kun resursseja on leikattu.

Kirjoittaja on OAJ:n Turun paikallis-yhdistyksen puheenjohtaja.

Jaana Tomppo

Kirjoittaja on OAJ:n Turun paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.