21.4.2012 - 06.30

Bruttokansanonnellisuus

Suomen politiikassa ajatellaan, että kunhan bruttokansantuote (BKT) kasvaa riittävästi, kaikki muu kyllä lutviutuu. Kakkua jää jaettavaksi ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Talouden ja ihmisten hyvinvointi ei kuitenkaan aina osu yksiin. Suomessa saavutettiin jo 1970-luvulla raja, jonka jälkeen vaurauden kasvu ei ole enää lisännyt kansan onnellisuutta. Itse asiassa monet bruttokansantuotteen plussat ovat hyvinvoinnin miinuksia – esimerkiksi aseteollisuus, rikollisuuden kustannukset, ympäristön ylikuormitus, turkistarhaus ja puhtaan veden yksityistäminen.

Siksi BKT ei ole vain neutraali tilastofakta. Talousmittarin vahva asema opettaa päättäjiä ajattelemaan, että talous on kaikkein tärkeintä.

Viime vuosina on tehty lukuisia esityksiä BKT:n korvaamiseksi. Vaihtoehtoisista mittareista tunnetuimpia lienevät onnellisuutta, elinikää ja ekologista jalanjälkeä kuvaava Happy Planet Index sekä YK:n käyttämä inhimillisen kehityksen indeksi. Molemmat ehdottavat, että politiikan pitäisi huomioida kestävän kehityksen näkökulmat vähintään yhtä suurella painoarvolla kuin se nyt vaalii taloutta.

Oma suosikkini vaihtoehtomittareista on Bhutanissa kehitelty bruttokansanonnellisuus (GNH). Se tunnistaa talouden tärkeyden, mutta tasavahvasti seurataan myös yhteiskunnan sosiaalista, ekologista, kulttuurista ja demokraattista kehitystä.

GNH summaa noin 70 indikaattoria elämän eri alueilta. Osa näistä perustuu ihmisten subjektiiviseen käsitykseen elinoloistaan, osa taas kuvaa perinteisemmin esimerkiksi elinikää, yhteisöllisyyttä ja käytettyjä luonnonvaroja.

Voisimmeko mekin olla onnellisia vähän halvemmalla.”

Bruttokansanonnellisuus on liian monimutkainen ja kulttuurisidonnainen valtioiden väliseen vertailuun, mutta tietyn yhteiskunnan sisäisen kehityksen arviointivälineenä sitäkin lupaavampi. GNH on heijastunut maan politiikkaan muun muassa metsien suojeluna, maksuttomana terveydenhuoltona, sijoituksina ekologisesti kestävään talouteen ja alhaisina tuloeroina. Bhutanin lapsikuolleisuus on laskenut nopeasti ja maksuttoman peruskoulujärjestelmän vuoksi lukutaidottomuutta löytyy enää vanhemmista ikäluokista.

YK:n tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat maailman toiseksi onnellisin kansa. Toisaalta rutiköyhä ja vuoristoinen Bhutan on sekin pärjännyt kansainvälisissä onnellisuusvertailuissa varsin hyvin. Se pistää miettimään, voisimmeko mekin olla onnellisia vähän halvemmalla.

Kommentit

Kommentit

Bruttokansasta nimeltä Suomi tulisi onnellisempaa halvemmalla? Kuluttamisen kalleus koostuu hinnasta ja määrästä. Oletan, että tarkoitat tässä määrän vähentämistä, koska hinnat ovat kasvottomien markkinavoimien hallussa. No, miten Suomella menee GNH:lla mitattuna ja mistä sen mukaan on eniten varaa vähentää?

Saidanpää (ei varmistettu)

Se että onko suuret tulot tai pienet eivät välttämättä kerro onnellisuudesta mitään.Jos suurituloinen elää yli varojensa ja mitkään työmäärät ja palkkat ei riitä niin tuskin se onnellista on.Jos pienitulonen on tarkka ja pystyy maksamaan laskunsa viettää vapa aikaa jonkun hyvän harrastuksen pasrissa niin hän voi olla onnellisempi kuin kukaan.Se salaisuus hyvään elämään on se että kaikki on tasapainossa ei raha määrät.Miettikääpä sitä.Itselläni burnout 33 vuotiaana seuraamuksena liika yrittämisestä ja ajan puuttesta,mutta kun siirryin siihen että 20-50% duunia ja lopput harrastus aikaa niin homma on hanskassa ja elämä tuntuu hyvältä vaikka monta tuhatta tai mijoonaa voi jäädä saamatta.

yrittäjä (ei varmistettu)

BKT ei kuvaa kulutusta vaan tehdyn työn määrää. Sillä tehdyllä työllä pyöritetään yhteiskuntaa joko veroja maksamalla tai sitten vaikka leipomalla leipää. BKT on hyvä mittari yhteiskunnan käytettävissä olevista resursseista eikä sillä ole juuri mitään tekemistä varallisuuseron kanssa.

BKT:lla maksetaan koulutus, terveydenhoito ja kaikki muukin yhteiskunnan tarjoama palvelu. Ei ole olemassa vaihtoehtoa, jossa hyvinvointuipalvelut eivät ole riippuvaisia BKT:stä.

Susi (ei varmistettu)

Tän kuun alussa suitsutettiin YK:n tutkimusta:

"Suomalaiset ovat YK:n raportin mukaan maailman toiseksi onnellisin kansa. Uuden Suomen julkistaman uutisen mukaan YK:n raportista käy ilmi, että suomalaisia onnellisempia ovat vain tanskalaiset.

Myös Norja ja Ruotsi ovat maailman kymmenen onnellisimman maan joukossa. Vähiten onnellisia ihmiset ovat Togossa, Beninissä, Sierra Leonessa, Burundissa ja Haitissa.

Rikkaissa maissa ihmiset ovat onnellisempia kuin köyhissä. Onnellisuuden kannalta sosiaaliset tekijät, kuten vapaus ja sosiaaliturvan taso, ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin varallisuus. Suurin yksittäinen onnellisuuteen vaikuttava tekijä on mielenterveys. Muita tärkeitä tekijöitä ovat työllisyys- ja perhetilanne."

Ei nuo indikaattorit paljon poikkea GNH:ssa käytetyistä muuttujista, ja jos Suomi YK:n mittareilla pääsee hyväksi kakkoseksi niin mieluiten sitten YK:n tutkimus tuloksinensa. Amen!

asiaihminen (ei varmistettu)

Tämä_kin_ keskustelu uhkaa lipsahtaa höpöttelyksi... mutta lisään ennen sitä sivuhuomautuksena, että ns. onnellisuuden mittareita on vaikka kuinka ja paljon - osa todellisia ja osa näennäisiä. Olennaisia ovat - minun mielestäni - BKT:n kaskuodote ja siitä juontuvat eliniän odote, kouluttautumisen mahdollisuudet, korkeatasoiset terveys- ja sairaanhoitopalvelut, tasa-arvo, fyysinen ja henkinen turvallisuus... siinä muutamia tärkeimpiä... siis minun mielestäni.

Tarkkailija

Totta kyllä yleisellä vaurastumisella (BKT:n kasvu) on määräänsä asti suuri merkitys, mutta kuten Kontula vihjaisi, niin sen merkitys väheni hyvinvointivaltion rakentamisen myötä.

Kansakunta, joka sotien jälkeen eli pitkään säännöstelytaloudessa ja vielä 1960-luvulla kiristi nälkävyötä, poti suurtyöttömyyttä ja päästi ison osan työikäisistä Ruotsiin, alkoi 1970-luvulla saada sijansa. Maaseudun joutoväki asettui kaupunkien lähiöihin sähkön, keskuslämmityksen, kylpyhuoneiden, talopesuloiden ja koneellistetun keittiön autuuteen. Oi onnenpäivää!

BKT muistettiin sivulauseissa, eikä rahalla ollut itseisarvoa. Oli muita onnea lisääviä elementtejä, joita peilattiin lapsuuden nälkävuosiin. Naisille aukeni työura, lasten päivähoito, e-pillerit, sukkahousut ja mitäs vielä. Miehet autoistuivat ja innostuivat, mutta osa koki metamorfoosin ja muuttui sohvaperunoiksi, kun lähiöissä ei ollut nikkaroitavaa...

Tärkeä asia on, miten taloudellinen kakku jaetaan. BKT saa kasvaa vaikka taivaisiin, mutta jos yhteiskuntarauha ja ihmisten turvallisuus järkkyy kakun epätasaisen jaon myötä, putoaa myös hyvinvoinnin - tai onnellisuuden - viisari. Nähtävästi Pohjoismainen malli on yhä edelleen kuosissaan ja kilpailukykyinen. Nähtävästi Pohjoismaissa, vaikka populistit ja "maahanmuuttokriittiset" yrittävät lietsoa muuta, nähtävästi täällä on riittävän rauhallista ja rahallista. Yhteisöllisyyttä meillä on aina ollut ja tulee aina olemaan: fiksut ihmiset huolehtivat lapsistaan ja aikuiset lapset vanhemmistaan. Kello on 16.25, meikä onnellinen ja kaikki hyvin!

asiaihminen (ei varmistettu)

On se ihmeellistä, että suomalaiset ovat onnellisia maailmanennätys kireän verotuksen alla. Olisiko onnellisuus todellakin saavutettavissa hieman lievemmällä verotuksella kuten Burmassa. Siellä ei varmaan ole työläisen työllä eläviä loisia - vasemmistolaisia poliitikkoja.

Vasemmisto työl... (ei varmistettu)

Pienet burmalaiset elättivät sotilasdiktatuuria, armeijan eliittiä ja ylisuurta armeijaa. Nyt he 2011 siirtyivät sotilasdiktatuurista "kansan valitseman presidentin" elättämiseen. Lienevätkö siirtyneet ojasta allikkoon, kun eivät ole onnellisia vaan pakenevat maasta ja etsivät turvapaikkaa muista valtioista.

asiaihminen (ei varmistettu)

Onko Burmassa ilmainen koulutus, lähes ilmainen terveyden- ja sairaanhoito, korkeatasoinen infra, kattava sosiaaliturvan verkko... ja muita kuin omaa poliittista suuntaustaan haukkuvia helppoheikkejä - eli PerSuja... vastaan itse: ei ole.

Tarkkailija

Ei ole ei, ei Burmassa ajatella kansalaisten hyvinvointia eikä rakenneta hyvinvointiyhteiskuntaa. Siellä suuntauksena on autoritäärinen valtiojärjestelmä, jota wahlroosit, stubbit, halla-ahot ym. haikailevat. Siellä päätöksiä syntyy kuin sieniä sateella juuri niin kuin em. suomalaiset kaipaavat. Päätöksiä.

Burmassa kansa ja kansan mielipide, tarpeet ja tavoitteet eivät päätöksiin vaikuta. Päätöksien runsaus ylläpitää autoritääristä valtaa ja sensuroi kaikki riitauttavat tai ylipäätään vähänkin arvostelevat mielipiteet. Siellä kansalainen saa epäillä omaa varjoaan vallanpitäjien kätyriksi ja ilmiantajaksi. Ja kun myrskyt vievät katon pään päältä ja kato viljan, niin ole siinä sitten onnellinen, pah!

asiaihminen (ei varmistettu)

Anna Kontula: "YK:n tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat maailman toiseksi onnellisin kansa."

Suomen korkeat itsemurhamurhaluvut verrattuna moniin muihin maihin ja myöskin väkivaltarikosluvut ja esim. viimeaikaiset perhesurmat ja myöskin masennuslääkkeiden käytön yleisyys kertovat siitä, että niitä onnettomiakin taitaa olla vähän turhan runsaanlaisesti keskuudessamme.

Anna Kontula: "Se pistää miettimään, voisimmeko mekin olla onnellisia vähän halvemmalla."

Varmastikin kansanedustajan palkkatason omaavalle voisi hyvinkin suositella tälläistä mietintää, mutta tuskin esim. toimeentulon rajamailla eläville eläkeläisille tai jollain matalapalkka-alalla työskentelevälle.

Jyri Puhtinen

Tuo Kontula lienee joka-asian asiantuntija? Mistähän se voima ja viisaus syntyy, että voi joka
asiaa viisaasti kommentoida? Yksi lienee varma toimeentulo? Ei huolta huomisesta, kun jo-
ku maksaa. Valtio tai mies?

Kuntalainen 1 (ei varmistettu)

Hanki sinäkin kuntalainen MIELIPITEITÄ, niin voit kommentoida asioita viisaasti. Tai vähemmän viisaasti.

Varmaan on kuntalaisellakin varma toimeentulo. Valtio tai työnantaja? Mikä siis esteenä fiksuun kommentointiin?

vai koulunkäynti (ei varmistettu)

Ei ole Kontula kaikkien alojen erikoisasiantuntija eikä hän sellaista edes näyttele. Onpahan vain tehnyt niin paljon sosiaalipolitiikan ja sosiologian alaan kuuluvia tutkimuksia, että on kanttia esiintyä asiantuntijana niilla areenoilla.

Kuntalainen 1 voisi sopeutua siihen, että meistä on joka lähtöön. Osa on aina fiksumpia kuin joku toinen osa, ja osa on henkisesti laiskoja. On siis niitä, jotka eivät viiti pollaansa vaivata muulla kuin vähättelemällä ja haukkumalla niitä, jotka aivojaan käyttävät.

asiaihminen (ei varmistettu)

Juuri noin... samaa mieltä... sillä lisäyksellä, että Annalla on taito popularisoida ja provosoida = kansanomaistaa/-tajuistaa ja kärjistää... tämä tiedoksi alumniudesta tietämättömille poonuskorttilaisille.

Tarkkailija

Joopa joo. Vielä puuttuu että priorisoida meidän muiden edestä. Voin sopeutua kaikkeen puo-
lestani. Meistä on joka lähtöön. BKT lienee kuitenkin eri asia, kuin Anna Kontulan mielipi-
teet? Virheineen, väärine tulkintoineen?
Mikä lienee tämä Anna Kontula joka on nyt omistanut alumnoida koko populisaation ja provo
saation meille pollaansa difetrtaktoisaitimme, kun vasta saitimme merkaitsimme? Siis Anna Kontula jees, bonjaatteko?

Kuntalainen 1 (ei varmistettu)

"Olisiko onnellisuus todellakin saavutettavissa hieman lievemmällä verotuksella kuten Burmassa."

Mikä mahtaa olla palkkataso niillä kulmilla? Kuulemma lähemmäs miljardi ihmistä maailmassa joutuu elämään suunnilleen yhdellä dollarilla päivässä. Tällöin tuskin "lämmittänee" ja tekee tyytyväiseksi ja onnelliseksi se, että on pieni veroprosentti.

Jyri Puhtinen

Nimim. Asiaihminen: "Ei ole Kontula kaikkien alojen erikoisasiantuntija eikä hän sellaista edes näyttele2

Kirjoituksistaan päätellen, kieltämättä ei mikään "hengen jättiläinen", mutta poliitikoksi varsin sopiva. Osaa "haistella" suosiota tuovat asiat. Hyviä tarkoituksia ja vilpittömyyttäkin lienee oleman jonkin verran.

Jyri Puhtinen

Jyri P. ei tuntene Kontulan toimia pitkällä tähtäimellä.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kontula on tehnyt tutkimuksia ja analyysejä erinomaisen runsaasti EPÄSUOSIOTA tuovista asioista: maksullisten naisten elämänvaikeuksista (väitökirja Punainen eksodus), maahanmuuttajien työsuhdeasioista Olkiluodon rakennustyömaalla (Näkymätön kylä 2010) jne. jne.

Epäilen vahvasti, että Kontulalla on tutkimusprojekteissaan ja niiden myötä ulostuloissaan hyviä tarkoituksia ja vilpittömyyttä runsaasti. Se ei sovi kaikkien pirtaan, mutta mitä välii?

asiaihminen (ei varmistettu)

Nimim. Asiaihminen: "Epäilen vahvasti, että Kontulalla on tutkimusprojekteissaan ja niiden myötä ulostuloissaan hyviä tarkoituksia ja vilpittömyyttä runsaasti. Se ei sovi kaikkien pirtaan, mutta mitä välii?"

"Junnu" Vainio lauloi aikoinaan, että "herrat Helsingin ovat hienoja, tohtoreita ja maistereita melkein jokainen.." Taitanee sopia samaa rouviinkin, vai mikä lienee tilanne nykyisellään, onko se Kimmo Kiljusen kanssa ollut historia jo ohi, vai oliko koko juttu vain tarua?

Jyri Puhtinen

No kyllä Kontulasta väkisin jää sellainen maku että realismi on kaukana.Hän edustaa arvomaailmaa svääreissä eläämistä omalta osaltaan koska hän hyväntuloinen ja samalla ajaa downshiftaamista joka on varakkaiden puuhaa.Suuri osa Suomalaisista elää pakollisessa downshiftaamisessa eikä Kontulan höpinät siitä asiasta paljon lohtua tuo kun kukkaro on tyhjä ja laskut pitäisi maksaa.Sanoisin tyyppillinen 33vuotias maailman parantaja joka huomaa 50 vuotiaana että mitään ei tapahtunut parempaan suuntaan ja kurjuus jatkuu samalla tavalla monen osalta.Tosielämä ja aatteet ovat kaukana toisista.

yrittäjä (ei varmistettu)

Mistä lähtien yliopistojen / akatemian tutkijat ovat olleet hyvätuloisia? Halla-ahoslaisetkin korostivat aikoinaan mestarinsa akateemista tutkijauraa. Taisivat yllättyä suuresti, kun lehdet julkistivat miehen vuosiansiot 2010. Sosiaalietuuksien luokkaa.

Kontula nimestään huolimatta ei ole Helsingistä eikä Kontulasta, vaan Tampereelta. Ja mitäs hänen rakkauselämänsä kenellekään kuuluu?

asiaihminen (ei varmistettu)

No paljon suuremmat tulot kuin pakko downshiftajalla.Kommunistia saa haukkua ja mollata yhtä paljon kun kapitalistia oli sitten rakkaudesta tai muusta kysymys se on tasa arvoa.

yrittäjä (ei varmistettu)

Punainen väri sopii Nallen ja Kalle Kustaan farkkuihin myös ;) Varmana heidän brutto-onnellisuutensa nousee ihan ylempiin sfääreihin kaltaisensa pöksyt kohdatessaan.

asiaihminen (ei varmistettu)

Ihmisen taloudellinen ja sosiaalinen vapaus tuo onnellisuutta. Ihmiset ovat erilaisia ja tämän takia kullekin pitäisi antaa mahdollisuus tehdä omat päätökset tienata niin paljon tai vähän kuin itselle sopii. Tulot määräytyvät tietysti palvelun tai tuotteen kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta pääasia on ettei valtion virkamiehet sekaannu liikaa ihmisten väliseen kanssa käyntiin. Kunhan valtio ei haali liikaa menoja kansalaisten maksettaviksi, pystyy kukin elää elämäänsä käydä töissä ja käydä kauppaa oman tahdon mukaan, ilman suuria kriisejä. Bruttokansantuotteen kohoaminen on vain kapitalismin positiivinen sivutuote, ei päämäärä. Vain hallituksen holtiton vero- ja menopolitiikka voi tuhota koko kansan talouden tukiaisineen ja tuottamattomine työpaikkoineen. Kapitalismi/vapaat markkinat perustuvat ihmisten vapaaehtoiseen kaupankäyntiin ja mahdollisuuteen kerätä ysityistä omaisuutta, yrittää, ansaita ja tällä tavalla luoda ihmisten kaipaamia palveluita ja siinä sivussa lisää työpaikkoja. Jos näitä asioita verotamme liikaa tai järjestämme liikaa edellä mainitsemiani valtion menoja, työpaikat lähtevät maasta ja joudumme velkakierteeseen jossa me jo olemmekin. Sosialisti jakaa naapurin leipoman kakun osiin jakaakseen siitä, mutta kapitalisti leipoo toisen kakun lisää, emmekä kävisi käsiksi toisen kakkuun.

Tepa (ei varmistettu)

Tepa wrote: "Kapitalismi/vapaat markkinat perustuvat ihmisten vapaaehtoiseen kaupankäyntiin ja mahdollisuuteen kerätä ysityistä omaisuutta, yrittää, ansaita ja tällä tavalla luoda ihmisten kaipaamia palveluita ja siinä sivussa lisää työpaikkoja."

Tuotapa kannattaa makustella finanssikiemuroitten ohella. Rakennetaan vapaaehtoisesti kaikenlaista kaupankäyntiä, voitot viedään veroparatiiseihin ja tappiot sosialisoidaan.

Veronmaksajat pönkittivät 1990-luvulla ihan vapaaehtoisesti vapaaehtoisesti keinotelleita pankkeja, ja sama meno jatkuu. Kunnon kapitalisti luo johdannaisia, huijauspyramideja, roskalainoja ym, joihin kapitalismista huumaantuneet innolla ottavat osaa. Ja jos pieleen menee, niin tappiot taas sosialisoidaan ja vapaaehtoisesti rakennetaan uusia sudenloukkuja veronmaksajille.

Tepan seuraavaan lauseeseen yhdyn, sillä 1990-laman ja viime notkahduksen olisi voinut hoitaa toisellakin tavalla: "Vain hallituksen holtiton vero- ja menopolitiikka voi tuhota koko kansan talouden tukiaisineen ja tuottamattomine työpaikkoineen." Pankit eivät tukiaisia tarvitse. Nokia ei tarvitse valtion kehittämis- ja innovaatiotukia. Ulkomaille lähteneet luopiot Ensot, UPM:t ym. voisivat maksaa valtion niille rakentaman infran, työvoiman kouluttamisen ja tukiaiset takaisin, vaadin minä.

asiaihminen (ei varmistettu)

Nythän voi kysyä vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus-tapauksen äärellä tarvitaanko BKTn kasvua vai ei...

Imagokonsultti (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun

Anna Kontula

Anna Kontula on sosiologi, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja kolmen lapsen äiti.