Paavo Okko | Turkulainen

blogi

Paavo Okko

Moon taannu jo

Yleisestä keskustelusta voi saada sellaisen kuvan, että Suomi on jo tähän mennessä menettänyt paljon rahaa euron takia. Toistaiseksi olemme vain lainanneet Kreikalle ja enimmäkseen vasta antaneet takuita unionin vakausvälineille. Silti moni ajattelee kuin entinen pohjalaismies, joka oli jo maksanut takaajana naapurin velan. Kun häntä pyydettiin taas takaamaan, hän vastasi ”moon taannu jo”.

Meneekö mörkö ohi?

Viime syksynä talouden näkymät kääntyivät velkakriisin takia huonompaan, ja samalla heräsi pelkoja, että kohta tapahtuu jotakin samaa kuin vuonna 2009. Silloin Suomen kokonaistuotanto supistui 8,4 prosenttia. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan tapahtunut tuotannon selvää laskua, kasvun pysähtyminen kylläkin. Viimeisimmät ennusteet uskovat, että tänä vuonna jatkuu hidas elpyminen.

Markkoja vaihdetaan vielä euroiksi – joko kohta päinvastoin?

Euroopan talous- ja rahaliitto käynnistyi 1999, ja käteinen tuli käyttöön vuoden 2002 alusta. Silloin päätettiin, että markkojen vaihtaminen euroiksi loppuu kymmenen vuoden kuluttua. Helmikuun lopussa oleva takaraja on nyt lähellä. Jo euron syntyessä esitettiin arvailuja sen nopeasta hajoamisesta.

Markkoja vaihdetaan vielä euroiksi – joko kohta päinvastoin?

Euroopan talous- ja rahaliitto käynnistyi 1999, ja käteinen tuli käyttöön vuoden 2002 alusta. Silloin päätettiin, että markkojen vaihtaminen euroiksi loppuu kymmenen vuoden kuluttua. Helmikuun lopussa oleva takaraja on nyt lähellä. Jo euron syntyessä esitettiin arvailuja sen nopeasta hajoamisesta.

Kasvu hiipumassa liian aikaisin

Pahojen pankkikriisien viimeisessä vaiheessa syntyy usein julkisen ylivelkaantumisen kriisi. Suomi vältti sen omassa erittäin pahassa kriisissään 1990-luvulla, mutta nyt siihen on joutunut usea euromaa ja USA:llakin alkaa olla jo vaikeuksia.

Euroalueen - ehkä Suomenkin - aika käy vähiin

Moni on varmasti ihmetellyt, miksi Kreikkaa ja muita ylivelkaantuneita maita autetaan jopa vastoin mielenosoittajien tahtoa. Yksi selitys on se, että päättäjät eivät tiedä itsekään, mitä päästetään irti, jos Kreikka päästetään vararikkoon. Rahoitusta järjestämällä saadaan ainakin lisäaikaa. Lisäajan ostaminen on järkevää, jos se käytetään varasuunnitelmien tekemiseen.

Hyviäkin uutisia onneksi on

Talouden odotettua nopeampi toipuminen on hyvä uutinen, josta ei ole paljon puhuttu. Seuraamme tiiviisti synkkiä uutisia Pohjois-Afrikasta, Japanista ja euroalueelta. Lisäksi vaalikeskusteltu pitää huolta siitä, että kotimaan asioistakin tulee varmasti kaikki huonot puolet esille. Ei ole siis ihme, että kuluttajien luottamus kansantalouteen heikkeni Tilastokeskuksen uusimman mittauksen mukaan.

Teollisuus on kulttuurin hedelmä

Turku 2011 -hankkeen yhteydessäkin on pohdittu kulttuurin ja talouden suhdetta. Turun kauppakorkeakoulun entinen professori ja tulevaisuudentutkimuksen perustaja Pentti Malaska on kritisoinut nykyisen hyödynajan ajattelua osuvasti. Ajatus näyttää olevan, että talous vetää vankkureita ja politiikan pitää työntää niitä, mutta kulttuuri istuu kyydissä ja syö kuormasta.

Käyntiosoite

Kaupunkilehti Turkulainen
Läntinen Pitkäkatu 35, 4.krs
20100 Turku

Postiosoite

Kaupunkilehti Turkulainen
Läntinen Pitkäkatu 35
20100 Turku

Puhelin

Vaihde 0206 100 160

Jakeluhäiriöt (02) 2694 447

Fax 0207 703 038

Aukioloajat

arkisin 8.00-16.00

Sähköpostiosoitteet

etunimi.sukunimi(at)lehtiyhtyma.fi

Toimitus

tku.toimitus(at)lehtiyhtyma.fi

Ilmoitusaineistot

tku.ilmoitukset(at) lehtiyhtyma.fi

Toimitus

Jätä juttuvinkki

Mielipidekirjoitus

Asiakaspalvelu

Jätä ilmoitus lehteen

Anna palautetta

Keskustelusäännöt

Kumppanisäännöt

Lukijan uutisten säännöt

Rekisteriseloste

Tietosuojaseloste

Näin jätät tapahtuman