Kirjaudu sisään tai rekisteröidy
Kun Euroopan talous- ja rahaliitosta alettiin käyttää lyhennettä Emu, keksittiin nopeasti, että sehän on Australiassa elävä lentokyvytön strutsilintu. Rahaliiton lentoonlähtöä epäiltiinkin vahvasti loppumetreille saakka. Erityisen vahvasti sitä epäilivät amerikkalaiset taloustieteilijät, joiden joukossa Paul Krugman oli jo silloin vahvasti äänessä. Toisin on kuitenkin toistaiseksi käynyt.
Uusimmat taloustiedot Suomen osalta kertovat, että kasvu on pysähtynyt, mutta mitään vuoden 2009 tapaista pudotusta ei ole onneksi käynnissä. Parasta mitä tänä vuonna voisi tapahtua, olisi monen turkulaisen mielestä se, että Turun telakka saisi edes jatkaa jo tilattujen risteilijöiden rakentamista ja euroalueen velkakriisi helpottaisi.
Toiveikkuutta euroalueen velkakriisin helpottamisesta ei ole ollut helppo pitää hengissä tähänastisten kokemusten perusteella. Silti toivomme tietysti parempaa ja kyselemme huolestuneena, eikö tämä vieläkään ala helpottaa.
Euroalueen velkakriisi ei päättynyt Espanjan pankkien rahoituspäätöksellä. Uusia murheita on vielä tulossa, myös sellaisia, joita ei ole vielä osattu pelätäkään. Silti on hyvä pitää yllä myös uskoa siihen, että tästäkin selvitään. Erityisesti tämä on paikallaan Suomessa, jossa olemme toistaiseksi välttyneet tukiohjelmiin osallistumalla suuremmilta todellisilta murheilta.
Yliopistot järjestävät promootioita samoihin aikoihin keväällä, kun koulujen päätös- ja ylioppilasjuhlissa veisataan suvivirsi. Promootiojumalanpalveluksessakin veisataan usein tuo tuttu ja mielenliikkeitä nostattava virsi. Näin tehtiin myös Turun kauppakorkeakoulun äskeisessä maisteripromootiossa.
Yleisestä keskustelusta voi saada sellaisen kuvan, että Suomi on jo tähän mennessä menettänyt paljon rahaa euron takia. Toistaiseksi olemme vain lainanneet Kreikalle ja enimmäkseen vasta antaneet takuita unionin vakausvälineille. Silti moni ajattelee kuin entinen pohjalaismies, joka oli jo maksanut takaajana naapurin velan. Kun häntä pyydettiin taas takaamaan, hän vastasi ”moon taannu jo”.
Viime syksynä talouden näkymät kääntyivät velkakriisin takia huonompaan, ja samalla heräsi pelkoja, että kohta tapahtuu jotakin samaa kuin vuonna 2009. Silloin Suomen kokonaistuotanto supistui 8,4 prosenttia. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan tapahtunut tuotannon selvää laskua, kasvun pysähtyminen kylläkin. Viimeisimmät ennusteet uskovat, että tänä vuonna jatkuu hidas elpyminen.
Euroopan talous- ja rahaliitto käynnistyi 1999, ja käteinen tuli käyttöön vuoden 2002 alusta. Silloin päätettiin, että markkojen vaihtaminen euroiksi loppuu kymmenen vuoden kuluttua. Helmikuun lopussa oleva takaraja on nyt lähellä. Jo euron syntyessä esitettiin arvailuja sen nopeasta hajoamisesta.
Pahojen pankkikriisien viimeisessä vaiheessa syntyy usein julkisen ylivelkaantumisen kriisi. Suomi vältti sen omassa erittäin pahassa kriisissään 1990-luvulla, mutta nyt siihen on joutunut usea euromaa ja USA:llakin alkaa olla jo vaikeuksia.
Moni on varmasti ihmetellyt, miksi Kreikkaa ja muita ylivelkaantuneita maita autetaan jopa vastoin mielenosoittajien tahtoa. Yksi selitys on se, että päättäjät eivät tiedä itsekään, mitä päästetään irti, jos Kreikka päästetään vararikkoon. Rahoitusta järjestämällä saadaan ainakin lisäaikaa. Lisäajan ostaminen on järkevää, jos se käytetään varasuunnitelmien tekemiseen.
Talouden odotettua nopeampi toipuminen on hyvä uutinen, josta ei ole paljon puhuttu. Seuraamme tiiviisti synkkiä uutisia Pohjois-Afrikasta, Japanista ja euroalueelta. Lisäksi vaalikeskusteltu pitää huolta siitä, että kotimaan asioistakin tulee varmasti kaikki huonot puolet esille. Ei ole siis ihme, että kuluttajien luottamus kansantalouteen heikkeni Tilastokeskuksen uusimman mittauksen mukaan.
Turku 2011 -hankkeen yhteydessäkin on pohdittu kulttuurin ja talouden suhdetta. Turun kauppakorkeakoulun entinen professori ja tulevaisuudentutkimuksen perustaja Pentti Malaska on kritisoinut nykyisen hyödynajan ajattelua osuvasti. Ajatus näyttää olevan, että talous vetää vankkureita ja politiikan pitää työntää niitä, mutta kulttuuri istuu kyydissä ja syö kuormasta.
Talousasiantuntija Paavo Okko on Turun Kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen emeritusprofessori.
Herttarouva: Tuntuu siltä, että miehet ajattelevat aina vain seksiä. Ajattelevatko miehet sitä tosiaan joka hetki? Patajätkä: - Eivät missään nimessä. Harhaluulo johtuu siitä, että miehet ajattelevat yksinkertaisesti niin paljon, että seksin...
Hallituksen sote-uudistusta on leimannut kiistely, epävarmuus ja ristiriitaisuus. Projektien ja työryhmien luvattu maa Suomi on meitä kaikkia koskettavassa isossa muutoksessa saanut seurata milloin kenenkin johtaman porukan taivallusta kohti maalia.
Logomon pysäköintipaikat muuttuivat maksullisiksi viikko ennen vappua. Lounasaikana tosin voi pysäköidä maksutta tunnin ajan, mutta parkkilappu on silti automaatista haettava.
Eläkeläisiä ja käytettyjä tuontiautoja kohdellaan Suomessa yhtä huonosti. Kummatkaan eivät saa oikeutta kuin pitkien valitusten kautta.
Hyvä lukija, Tervetuloa kanssani matkalle itärajan taa sotavankien ja maaorjien hiellä rakennettuun Pohjolan Venetsiaan, Pietariin! Vietän kaupungissa vajaat kolme työntäyteistä kuukautta ympäristöjärjestö Bellonassa ja jaan tässä blogissa...
Pudotuspelien toinen kierros on saatu käyntiin jokaisen otteluparin kohdalla. Taistelu himoitusta Stanley Cup-pokaalista kiihtyy.
Olin viikko sitten Yhdysvalloissa juhlimassa Suomen ja Ruotsin Amerikan-siirtolaisten 375-vuotista historiaa. Vuonna 1638 Delawareen rantautuivat ensimmäiset siirtolaiset kahdella laivalla, joissa matkusti suomalaisia ja ruotsalaisia.
Eduskunnan urheilukerhon jalkapallojoukkueen niin sanottu saksankielisten maiden turnaus Dresdenissä ei mennyt aivan putkeen. Pronssikin olisi jäänyt saamatta, ellei vasta viimeiseen otteluun ehtinyt Sinuhe Wallinheimo (kok) olisi noussut...
Patajätkä: Miksi ihmeessä naiset haluavat tuhota jalkansa käyttämällä korkeita piikkikorkokenkiä? Eihän niissä voi kukaan oikeasti edes kävellä.
Liikuntaa on helppo välttää, etenkin jos omistaa auton. Autolla töihin ja autolla kotiin, autolla kauppaan ja autolla harrastuksiin. Päivästä on helppo selvitä muutamalla tuhannella askeleella suositellun kymmenentuhannen sijaan.
Mihin ammattilainen satsaisi kesäjuhlissa? Ruokiin... ja juomiin.
– Olipa kyseessä häät, syntymäpäivät, valmistujaiset tai grillijuhlat, jo alkumaljalla toivotat vieraasi tyylikkäästi tervetulleeksi, W Wine & Delin vuoropäällikkö Terhi Elsilä sanoo.
Jos haluat kieltää mainosjaon, tulosta tämä oveesi.
Olette aktiivinen paikallinen yhdistys tai seura ja haluatte toimintanne ja tapahtumanne laajan yleisön tietoon. Teiltä löytyy innokkaita kirjoittajia ja valokuvaajia. Haluatte nostaa esille kotipaikkanne tärkeitä asioita, ilmiöitä ja ihmisiä. Tutustu kumppanitoimintaan tästä.