25.7.2012 - 07.00

Kriisien hoitaminen vaatii epävarmuuden hallintaa

Euroalueen velkakriisi ei päättynyt Espanjan pankkien rahoituspäätöksellä. Uusia murheita on vielä tulossa, myös sellaisia, joita ei ole vielä osattu pelätäkään. Silti on hyvä pitää yllä myös uskoa siihen, että tästäkin selvitään. Erityisesti tämä on paikallaan Suomessa, jossa olemme toistaiseksi välttyneet tukiohjelmiin osallistumalla suuremmilta todellisilta murheilta.

Tähän mennessä olemme enimmäkseen vasta ottaneet takausvastuita, joiden pahin seuraus vasta johtaa siihen, että joudumme maksamaan jotakin – käytännössä osan takaussummasta. Jos vastuut toteutuvat, silloin kyllä euroalue järkkyy niin, että maksamaan jouduttaisiin huonoissa oloissa.

Nykyisillä näkymillä Suomen vastuut eivät vielä meitä kaataisi, vaikka velan maksaminen takaajana huonon velallisen puolesta olisikin henkisesti raskasta puuhaa. Hyvin konkreettiseksi vaivaksi maksaminen koettaisiin siksi, että valtion menoja jouduttaisiin samalla supistamaan tai veroja korottamaan, koska pelkällä lisävelkaantumisella asia ei hoituisi.

Velkakriisin hoitaminen on hyvä esimerkki päätöksen tekemisestä todellisen epävarmuuden vallitessa. Kukaan ei voi tietää varmasti, onnistuuko nykyinen pelastusohjelma. Siitä tulemme kuitenkin tietämään lisää aikanaan. Mitään emme tule koskaan tietämään siitä, kuinka olisi käynyt, jos nykyisiin pelastustoimiin ei olisi ryhdytty, vaan olisi annettu maiden ja pankkien mennä vararikkoon. Mikään ei ole herkullisempi asetelma poliittiselle väittelylle.

Päättäminen epävarmuuden vallitessa on tyypillistä yritystoiminnassa. Kaikkea tietoa ei ennalta ole käytettävissä, mutta päätös on tehtävä, koska päättämättä jättämien voi johtaa varsin ikäviin seurauksiin. Demokratian nimissä voitiin vaatia lisää aikaa ja selvityksiä Espanjan rahoituspäätökselle, mutta demokratia heittää itse pyyhkeen kehään, jos se ei suostu toimimaan silloin, kun kansakunnan etu sitä vaatii – vaikka eduskunnan loman aikana. Vain jotkut rutiinipäätökset ovat niin yksinkertaisia, että kaikki seuraukset tiedetään ennalta. Sellaiset voidaan jättää vaikka tietokoneiden tehtäväksi.

Päätöksien riskeiltä voidaan suojautua esimerkiksi vakuuksia hankkimalla. Usein tärkeintä on kuitenkin toimia päätöksen jälkeen niin, että tehty päätös osoittautuisi oikeaksi. Tällaisessa tilanteessa ollaan velkakriisipäätöksissäkin.

Kun rahoitusapua on annettu, pitää katsoa perään, että tuen saaja hoitaa oman osuutensa hyvin. Kreikan osalta asiassa ei onnistuttu, mutta Espanjan pankkien saneeraussuunnitelman valvomisessa tuen antajien pitää olla nyt tiukkana.

Paavo Okko

Kirjoittaja on emeritusprofessori

Paavo Okko

Talousasiantuntija Paavo Okko on Turun Kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen emeritusprofessori.