11.5.2011 - 13.16

Yksityistäminen on välttämätöntä

Valtion omaisuutta myydään seuraavan 10 vuoden kuluessa koko Euroopassa enemmän kuin kuluneina 50 vuotena yhteensä. Ylivelkaantuneet valtiot keventävät velkataakkaansa myymällä niin yrityksiä, lentokenttiä kuin rautateitäkin. Yritysjärjestelyjä hoitavat pankit tulevat ansaitsemaan miljardeja euroja välityspalkkioina. Myös Suomen valtio joutuu luopumaan yritysosakkeistaan. Poliitikot, jotka eniten ovat vastustaneet valtion omaisuuden myyntiä, joutuvat innokkaimmin toteuttamaan kauppoja estääkseen palkansaajien ja keskiluokan veronkorotukset. Valtioiden omaisuuskauppojen seurauksena julkisen sektorin koko tulee supistumaan merkittävästi ja samalla syntyy uusia monikansallisia suuryrityksiä, jotka hoitavat entisiä julkisia tehtäviä.

Euroopassa tullaan yksityistämään valtionyhtiöitä, kiinteistöjä, kaivoksia, moottoriteitä ja lentokenttiä ennen kokemattomalla tavalla. Ylivelkaiset valtiot myyvät omaisuutta sijoittajille saadakseen käteistä rahaa velkojensa maksamiseen.

Yksityistämisohjelmalla yli varojensa eläneet valtiot supistavat julkista sektoriaan sen kokoiseksi, että sen toiminta voidaan rahoittaa verovaroin.

Kyseessä on hallittu velkajärjestely, jota nyt aivan suotta pelätään. Velkajärjestelyn seurauksena laitetaan suu säkkiä myöden eli aletaan elää sen mukaan, mihin on varaa. Se on tervettä taloudenpitoa. Tätä edellyttävät jo nyt Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainapaketit. Euroopan unionin jäsenmaat, Suomi muiden mukana ja Kansainvälinen valuuttarahasto edellyttävät ylivelkaisia valtioita tekemään yrityskauppoja, jotta EU-jäsenmaiden veronmaksajat joutuisivat hätärahoittamaan velkamaita mahdollisimman vähän.

Satojen miljardien yrityskaupat

Kreikka, Portugali, Irlanti ja Espanja joutuvat varmuudella myymään valtion omistamia yrityksiä ja sijoitusosakkeita satojen miljardien eurojen arvosta. Pelkästään Kreikan myyntien arvoksi suunnitellaan 30–40 miljardia euroa. Kauppojen alkamisajaksi arvioidaan 2011 loppupuolta.

Eurooppalaiset sosiaalidemokraatit ja muut vasemmistopuolueet ovat kiivaasti vastustaneet valtionyhtiöiden myyntejä. Nyt niiden on kuitenkin omien äänestäjiensä etujen vuoksi vaadittava myyntejä ainakin niissä maissa, joita joudutaan tukemaan ulkopuolisella rahoituksella.

Suomi myy omaisuuttaan

Suomen valtion myyntikelpoisen ja sijoittajia todennäköisesti kiinnostavan yritysomaisuuden arvo on 20–30 miljardia euroa. Sen arvo vastaa noin kolmannesta valtion nykyisestä velkapotista. Entinen puhemies Sauli Niinistö on esittänyt omaisuuden myyntejä, jotta velkataakkaa voitaisiin pienentää nopeasti ja samalla laskea korkomenoja. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki on ehdottanut omaisuuden myyntejä suurten tie- ja ratahankkeiden rahoittamiseksi.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat. mihin suuntaan pitäisi mennä.

Kommentit (69)

Kommentit

Pitäisikö kansalaisten suostua tälläiseen? Sillä ei ole mitään väliä että kuka tai ketkä mokasi, itsestään nämä valtion velkaantumiset ei tapahdu?

Jaksaako työntekijät, niin eihän heistä ole mitään väliä.
Jos ei jaksa niin suomelle käy huonosti ja selkäranka katkeaa mutta toivottavasti ollaan silloin eu:ssa niin voimme silloin vuorostamme olla hattukourassa rahaa
vinkumassa kuin linnunpoikaset.

Jos oikein ymmärsin niin Suomi velkaantuu sellaisia summia joka vuosi
että millä moisen tahdin voi edes pysäyttää? Miten voi olla mahdollista
että joka kolmas viikko valtio ottaa lisää velkaa 500 miljoonaaeuroa?
Moni muistaa varmaan länsimetron budjetin että sellaisista summista
tästä velkaantumisessa on kyse, suomesta pitäisi löytyä öljyesiintymä
että selvi'ämme veloista.

erfff3 (ei varmistettu)

"- Vertailun vuoksi: 500 miljoonaa euroa on summa, jonka Suomen valtio ottaa uutta velkaa keskimäärin kolmen viikon välein."

Ei mitään hätää siis? http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011050713670323_uu.shtml
78 miljardieuroa valtionvelka http://www.velkakello.fi/
Jokaista kansalaista kohden on velkaa jotain 15 000 euroa, sitähän
ei voi kuittaa ottamalla pankista lainaa ja lyhentämällä sitä pois koska
suurinosa ensinnäkään ei edes saisi niin paljoa lainaa ilman takauksia.

m3 (ei varmistettu)

Yksityistäminen on ainoa keppi, jolla yritätään saada julkishallinnon toimintaa tehokkaammaksi. Tosin siinä ei juuri koskaan onnistuta, vaan julkishallinto omalla jarrutuksellaan nostaa enstistä enemmän kuastannuksia.
Pitäisi tehdä koko julkishallintoa, niin kuntia kuin valtiota, koskeva toiminnantarkastus. Tällä pyrittäisiin selvittämään missä ongelmat oikeasti ovat

toimintatarkastus (ei varmistettu)

Voiko toimintatarkastus antaa lyhyen, selkeän ja helppotajuisen kuvauksen tehokkaasta julkishallinnosta, jolle jarruton yksityissektori ei ole totaalivaihtoehto.

ksih (ei varmistettu)

Esim.: meillä kävi lähitiellä oli tappi, jonka pyysin kaupungin poistamaan. Ensin kävi kaupungin työnjohtaja potkimassa sitä, sitten seuravana päivänä joku sitten kävi tapin poistamassa. Hyvä näin että poistivat ja kaupungille siitä kiitos, mutta miksei se työnjohtaja jo ottanut rälläkkää mukaan ja vetässyt tappoia matalaksi. Duuni oli ehkä sellaisen 10 sekuntia pituudeltaan, mutta vaati kahdelta ihmiselta matkoineen useamman tunnin...

:) (ei varmistettu)

Mistä kaukaa tulikaan työnjohtaja, jolla tuskin onkaan muuta tehtävää kuin haeskella tieltä tappeja. Ehkä hän oli harmissaan, kun joutui tunteja matkustamaan tapin luo. Ehkä hän siinä potkiskellessaan vammautti jalkansa ja lähetti kilpailutetun pienurakoitsijan hoitamaan kirotun tapin. Yksityinen potkuautomaatti olisi toki hetikohta tuotapikaa vetänyt tapin matalaksi. Eikä maksa mitään. Tällaisia ovat argumentit ja niiden varassa kulkee arvokeskustelu.

ksih (ei varmistettu)

Tuo oli hyvin kuvaava esimerkki ja vastaavia on satoja, mutta niistä ei voi puhua ottamatta esiin tarkkoja tietoja. Väitän, että julkishallinnon tehokkuus on isompi asia kuin veronkierto ainakin eteläisessä Suomessa isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Siinä ainakin saataisiin pienellä vaivalla paljon säästöjä.

toimintatarkastus (ei varmistettu)

Toinen kuvaava tappiesimerkki on Helsingin Sanomien numerossa 13.5.2011 / A 16
" Terveyskeskuspäivystys joutui vaikeuksiin Espoon Jorvissa." Mitä Toimintatarkastus sen perusteella arvelee? Olisiko aihetta tarkentaa kuvaavien tappiesimerkkien mittasuhteita?

ksih (ei varmistettu)

Samaa tehottomuutta toisaalta vaatii myös laki. Esim. turhan pieniä hommia pitää kilpailuttaa ja käytännössä (koska kilpailutuspaperit on hoidettu usein aika huonosti) joudutaan ottamaan halvimman tarjouksen tehnyt.

Työpanosta ja palavereja kaupungilla menee asiakirjojen tekemiseen ja itse kilpailutukseen aika rutkasti. (ei ole tainnut kukaan ikinä laskea, paljonko kaupungin työntekijöiltä oikeasti menee kilpailutukseen resursseja - tarjouksen tekijöistä puhumattakaan. Ja mikä on panos-tuotossuhde).

Ja parhaassa tapauksessa sen halvimman tarjouksen jälkiä sitten ehkä korjataan kalliilla jälkikäteen. Ja rahat menee Viroon eli eivät kierrä edes veroina takaisin...

:) (ei varmistettu)

Suurin osa Espoon kaupungin teknisen toimialan töistä on yksityistetty. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tappi tiestä löytyy, on ensin kaupungin palveluksessa olevan työnjohtajan käytävä tutkimassa tilanne. Sitten tämä työnjohtaja, joka toimii siis tilaajana, voi vasta tilata yksityiseltä sopimusurakoitsijalta työn. Tilaajan kun pitää tietää mitä tilataan, ettei urakoitsija laskuta aivan jostain liian suuresta työstä.

Tietysti jos toimija olisikin vain kaupunki itse, niin kaupungin työntekijä voisi suoraan mennä sen rälläkän kanssa hoitamaan homman pois päiväjärjestyksestä.

työläinen2 (ei varmistettu)

Kyllähän kunnalla on hallinnossa toki paljon kummallisuuksia niin kuin on
monessa muussakin asiassa. MUTTA ne kummallisuudet on usein myös työpaikkoja!
Kummalisuutta ylläpidetään verovaroin ja sillä saadaan kummallisia palveluita kansalaisille mitä kullekkin ja aika alimitoitettuja ne on usein silti.

Rahaa menee suuria määriä muualle hukkaan, verovaroin ylläpidetyt palvelut on ns
välttämättömyyksiä eikä mitään säästöjen kohteita pitäisi olla ollenkaan niissä.

w43 (ei varmistettu)

Sehän on valtiot jotka on elänyt yli varojen ja silloin ei auta kun valtion omaisuuden myynti jos rahat ei riittä,työntekijät siirtyy yksityiseen palvelukseen ja ylikapasiteetti saa fudut.Sellaiset politiikkot jotka käyttää valtakirjansa väärin rahapäätöksistä on se syyllinen ellikkä tuliko äänestetty oikein.Valtiota pitää hoitaa yhtä hyvin kun menestyvää yritystä,muuta vaihtoehtoa ei ole.

anonyymi (ei varmistettu)

aivan samaa mieltä, että valtiota pitää hoitaa, kuin menestyvää yritystä, mutta niin ei ole tehty Suomessakaan, saati sitten Etelä-Euroopan maissa. Kuten vaalitulos näytti Suomen kansa halusi muutosta asioitten hoitoon, mutta mitään ei tapahdu, vetkottelu sekä takinkääntäjiä löytyy, oma etu sekä puolueen pääsy hallitukseen kiiltää silmissä, valtionvelka lisääntyy huimaa vauhtia, hirvittää.

Pettynyt (ei varmistettu)

... jolla yritätään saada julkishallinnon toimintaa tehokkaammaksi."

Tämä on lause joka sopii kaikkeen ja sen sisällön voi jokainen tulkita omien tarpeitensa mukaisesti.

Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Onko se sitä, että palvelut tuotetaan niitä tarviseville tehokkaasti ja laadukkaasti ilmaiseksi, vai sitä, että kaikki muutetaan elikeinoelämän piiriin ( = maksulliseksi).

Hyvä esimerkki aikoinaan oli osuustoiminta, joka jakoi mielipiteitä voimakkaasti. Mitä parempaa osuustoiminta oli palvelujen saajien kannalta, sitä kitkerämpää oli yrittäjien valitus, koska osuustoiminnassa osakkaat tuottivat palvelut ainakin osittain talkootyönä ja nolla katteella.

Pähkäilijä (ei varmistettu)

Suomi on jo Irlanti-Kreikka-Portugali tiellä ja jos poistumisramppeja ei käytetä?

Veksi (ei varmistettu)

Pietilä unohtaa aktiivisesti, että pääsyyllinen valtioiden velkaantumiseen on kontrolloimaton ja tuhlaileva pankkisektori. Vain muutamassa maassa voidaan puhua valtion holtittomasta varojenkäytöstä ja niissäkin maissa (Välimeren maat) suuri vaikuttaja on valtava harmaa talous, jonka vuoksi verotuloja ei kerry riittävästi.

Timo Rauhanen (ei varmistettu)

Ko. asiasta tulee eittämättä mieleen jonkinsortin kateus. Tarkoitan tällä sillä, että kun muistio on julkaistu, niin jokuhan sen on toimittanut eteenpäin.
On tietenkin hyvä että viat jos niitä on niin korjataan. Mutta se että yritys kun vastikään myytiin ykstyisille, niin onko joku henkilö tai henkilöt pudonneet kauppojen yhteydessä kelkasta. Tämä nyt herää ensimmäisenä mieleen?
Ettei vaan olisi jotain "kepuli" sotkuja, eiku asioita katkeruudessaan tehty?

Heikki Parviainen

Verotuloja kertyy aina tarpeeksi koska veronkiertäjät tuhlaavat rahaa rutkasti ja aina jossain piilee joku vero mistä nekin saadan takaisin,ne on nyt vaan näitä seli juttuja että harmaassa taloudessa menettäisiin jotain päivastoin autot ja asunnot osdtetaan isomilla rahoilla mistä kaikkesta kertyy taas lisää muita veroja.Kun Floridassa oli suurin huumekauppa buumi keskellä 90luvun lamaa Ameriikassa niin Florida oli ainut paikka missä oli valtava nousu ja raha liikkui niin että saamme kittää huumeparoneja pimeine rahoineen että Floridaassa on hienoimat rakennukset silloin tehty sijoitusmielessä.Nyt Florida on näivettynyt ja surkea paikka joka todistaa sen että verot on yhteiskunnan kasvun esto eikä nousu.Alkohooli vero olkoon hyvä esmerkki koska raha löytää aina tieensä edullisempiin paikkoihin ja niitä löytyy maailmansivu.Demarit oli sitten suurin takinkääntäjä Juttan johdolla sinne meni viimeisetkin roposet Portugaaliin ja mitkään verot ei niitä korvaa.

anonyymi (ei varmistettu)

Verotuloja kertyy aina tarpeeksi koska veronkiertäjät tuhlaavat rahaa rutkasti. tuohan pitäisi laittaa hallitusohjelmaan.ja alvi 100% vai? vai mistä ne verot kerättäisiin

rane

Tipit ovat yleisin veronkierto etelässä. Veronmaksajat voisivat lopettaa maksamasta yhtään yli sen mitä kuittiin on merkitty.

Veronmaksaja (ei varmistettu)

Jep jep, siirretään vaan pääoma suomesta pois ja koitetaan maksella lainojen korkoja ilman tuloja.. Aika jään ilmiö on muuten vielä se että aina yksityistämnisen jälkeen hinnat kohoavat pilviin jolloin ostovoima taas vähenee. Esim. Kemiran myynti aivan pilkkahintaan nosti maatalouslannoitteiden hintaa 300%, tämä hinnan nousu meni sitten ruoan hintaan.

Insinööri (ei varmistettu)

Yksityisen sektorin yritykset, pankit mukaanlukien, pyrkivät tekemään bisnestä ja maksimoimaan voittonsa. Niillä ei ole muuta moraalia, eikä ehkä pidäkään olla.

Se moraali täytyy pumpata yrityksiin ulkopuolelta. Yhteiskunnan tulee laatia lakeja, jotka rajoittavat yksityisen sektorin "tervettä" ahneutta.

Kansainvälisesti tunnettu sijoittajamiljardööri George Soros totesi em. ajatukset viime vuosituhannen lopulla kirjoittamassaan kirjassa. Hän on ollut mies, joka on tehnyt miljardinsa heiluttelemalla laskelmoidusti eri valtioiden valuuttakursseja ja keräämällä aikaansaamansa heilunnan hedelminä jättimäiset voitot.

Omana ajatuksenani sanon, että kaikista yhteiskunnan toiminnoista ei pidä tehdä bisnestä, kaikkea ei pidä yksityistää.

Yksityistämisen seurauksena ja huumasaa ns. sopimusyhteiskunnan perusteet alkavat horjua. Idea sopimusyhteiskunnasta lähtee siitä ajatuksesta, että kansalaiset hyväksyvät yhteiskunnan määräysvallan ja oikeuden verottaa, jotta he saavat vastaavasti tiettyjä yhteiskunnan palveluita.

Mitä enemmän yhteiskunnan perustoimintoja yksityistetään, sitä enemmän kansalaisten lojaliteetti yhteiskuntaan ja sen auktoriteettiin horjuu. Seurauksena on rahansaalistusyhteiskunta ja vahvimman oikeudet.

A-P Pietilän tapaisilla kirjoittajilla pitäisi olla jollakin tapaa näkemystä myös isänmaallisuudesta. Oikea isänmaallisuus lähtee kaikkien kansalaisten elämän siedettävyydestä ja jonkintasoisesta hyvinvoinnista. Isänmaallisuus ei ole sitä, että aikaajoin höpistään jotakin Mannerheimista ja kenraali Ehrnroothista.

Sen "hölmön isänmaallisuuden" falskiuden ovat huomanneet jo ajat sitten monet kansalaiset. He ovat valitettavasti vaaleissa jääneet tähän saakka "nukkuvien puolueeseen", mutta viimeisimmät vaalit osoittivat, ettei näin ehkä käy jatkossa.

Tästä tulemmekin siihen kysymykseen, onko "isänmaallista" lapioida rahaa EU:n tuhlarimaille ja isojen EU-maiden voittoja saalistamaan pyrkineille pankeille. Aika moni vastasi vaaleissa mielipiteenään, ettei rahanlapiointi ole viisasta. Eikä oikein isänmaallistakaan.

Aadolf Äänruuti... (ei varmistettu)

Vanha sanonta kuuluu, että "tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä".

Aulis Pellun faniyhdistyksen mielestä tämä sanonta pätee myös yhteiskunnan palvelujen yksityistämiseen.

Mitä ajattelet A-P Pietilä, voiko yksityistäminen mennä liian pitkälle?

Mitä seurauksia liiallisesta yksityistämisestä voi mielestäsi olla?

Kansa ymmärtää ... (ei varmistettu)

Hyvä A-P Pietilä.

olet pahemman kerran väärässä.

Yksityistäminen ei ole välttämätöntä. Sekin on kiinni päätöksenteosta ja mielipiteistä yhteiskunnan sisällä.

Sinulle ansioksi voidaan lukea se, että olet nostanut asian keskusteluun.

Avoin keskustel... (ei varmistettu)

Ei ole ensimmäinen eikä takuulla viimeinen kerta, kun Pietilä on täysin uusliberalistisella tiellä.

Yksityistämisen autuus näkyi esim Espoon oman sähköyhtiön myyntinä ja mites kävikään sähkön hinnalle...

Lisäksi on tiettyjä muitakin peruspalveluja, joita ei missään tapauksessa pidä yksityistää, kuten vaikkapa vesihuolto.

Jorel (ei varmistettu)

Rahatalous on pyramidipeli. Jokainen huijaus luhistuu lopulta. Jälkeläisemme tulevat syyttämään meitä rikoksesta luontoa vastaan. Taloudesta puhuminen on järjetöntä, ennen kuin se on piirretty ekosysteemin sisälle: tilaan, jossa ekosysteemi tuottaa rajat taloudelliselle toiminnalle.

http://elonkeha.fi/jutut/rahat-pois-rikkailta

Talousjärjestelmä ottaa tarvitsemansa energian rajallisesta ekosysteemistä. Tätä epäkohtaa taloustiede - tai varsinkaan taloustoimittaja - ei tunnista.

Kun ymmärrämme rajallisen luonnon kuluttamisen mielettömyyden, ryhdymme puhumaan taloudesta aivan eri tavalla. Luonnonvarat muuttuvat kansallisomaisuudeksi, johon kenelläkään ei ole yksinoikeutta. Rikkaudesta tulee rikos ja sosiaalisille suhteille sekä kiireettömyydelle mahdollisuuden antavasta kohtuudesta (välttämätön) hyve.

Jouko Kämäräinen
Vastaava päätoimittaja
Elonkehä-lehti

Jouko Kämäräinen (ei varmistettu)

Yksityistäminen, kilpailuttaminen= Työntekijöiden työehtojen huonontamista.

Perusduunari ei paljoa saa ja on siihen tyytynyt että saa vuokransa maksettua, ruokansa kaupasta ja vaatimattomat huvinsa. Kuka tästä vielä lähtee ottamaan pois sillä taustasyyllä jota ei ääneen sanota että herrat hukkaa rahat ja käärii omiin taskuihin niin
siitä ei hyvä seuraa. Työmotivaatio katoaa ja kansa nousee barrikaadeille, näin se on
menny monessa muussakin maassa ja onko se tavoittelemisen arvoinen asia?
Ei siinä kärsi ainostaan tavallinen kansa vaan kaikki.

mnb8 (ei varmistettu)

Ensiksikin eikös tässä olla rahoittamassa Kreikkaa, Irlantia, Portugalia (julkinen puoli). Nämä maat taas ovat meidän antamilla rahoilla tukemassa omien maidensa pankkeja (yksityinen puoli). Eli me rahoitamme yksityistä sektoria. Osa rahoista menee varmasti myös naurettaviin perinteisiin, kuten 16 kpl kuukausipalkkoja vuodessa, jne.

Älkää haukkuko julkisella puolella olevaa kilpailutuspakkoa. Voimassa oleva laki pakottaa kunnat kilpailuttamaan melkein jokaisen ostoksensa. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ tuolta sivustolta voitte käydä katselemassa kilpailutettavia asioita, joita kunnat eivät saa ostaa ilman kilpailutusta.

Toinen yhtälö, mitä en tajua on, että miten niin yksityistäminen on halvempaa kuin kunnallinen? Yksityinen puoli lähtee mukaan ainoastaan sellaisille osa-alueille, joista se tuottaa voittoa omistajilleen. Kunnallisella puolella riittää, että kattaa toiminnasta syntyvät kulut.

Mihin yksyistäminen sitten voisi johtaa? Palveluita ei enää tuoteta laajasti maantietieellisellä alueella. Vaan palvelut keskittyvät vain sinne, mistä yrityksen omistajille saadaan tuotettua voittoa. Esimerkiksi joukkoliikenne lopetetaan sieltä, missä se ei tuota voittoa. Kunnallisella puolella "ruuhka-Suomesta" kerätyillä voitoilla rahoitetaan sitten niitä hiljaisempia liikenneyhteyksiä ja näin tarjotaan paljon kattavampaa palvelua suomalaisille isommalla maantieteellisellä alueella kuin yksityinen puoli.

En väitä, että julkisella puolella ei olisi yhtään löysää, joka kiristää. Varmasti löytyy tehostettavaa, mutta yksityistämisessä on omat vaaransa.

Nyt jo on merkkejä siitä, että suuret yksityiset ketjut pytyvät horjuttamaan kuntaa uhkaamalla siirtää yritystoimintaa pois kunnasta, jos yrityksen etuus ei toteudu kunnassa. Kenellä on esimerkiksi parhaat liiketontit? Monesti yksityinen puoli tarkoittaa omistuspohjaa ulkomailla, joten ulkomaalaiset henkilöt kerää ne voitot, eivätkä tuotetut rahat jää Suomeen kiertoon. Ennen kauppiaalle riitti 5000€ kuukausipalkka, nyt pitää 5000€ kuukausipalkan päälle vielä tuottaa osakkeen omistajille riittävän suuret voitot.

Ei hyvältä näytä (ei varmistettu)

Moni tietää mitä se yksityistäminen on useimmiten.

Yksityisessä firmassa olet koko ajan irtisanomisen uhan alla.
Jos firman sopimus vaikka kunnan kanssa ei uusita niin eihän firma voi pitää työntekijöitää ja se on morjens työntekijöille eli työttömiksi.
Toinen firma saa sopimuksen kun se tekee työt halvemmalla,
siellä maksetaan huonompaa palkkaa tai ehkä sen toisen firman työntekijöitä pääsee tähän firmaan mutta lomiapa ei olekkaan tänä kesänä.

Tämä on sellainen kierre mikä ajaa todella monet pullon korkaamiseen!
Ei sellaista jaksa ja kysyy sitten itseltään että mitä olen tehnyt väärin, miksi en saa käydä vaan töissä, saada sen verran elantoa että voin elää, miksi sekin otetaan pois.
Moni on todella yksin näiden asioiden kanssa.

Ei se voi olla liikaa pyydetty että työntekijä saa 1600-1800e/kk palkkaa bruttona.
Pitää vuodessa 4vk kesälomansa jne. Ei tämän alle voi mennä kertakaikkiaan.

Syy pitää olla muualla kuin työntekijöissä, perkele meitä ette rankaise!

Ess (ei varmistettu)

Voiton tavoittelu on aivan sallittu asia. Sitä tavoittelevien yritysten toimista seuraa monia hyviä asioita. Ihmisen luontainen ahneus on tiettyyn rajaan saakka ihmisyhteisön hyvinvointia ylläpitävä voima. Sijoittajamiljardööri Soroksen mukaan yrittäjän kuuluukin tavoitella mahdollisimman suurta voittoa, mutta yhteiskunnan tai ihmisten muodostamien yhteisöjen pitää pistää rajat ahneudelle. Tämä on sanottu vanhassa suomalaisessa sananlaskussa myös hyvin: "Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä".

Soroksella on ollut liiketoimissaan niin huikea menestys, että hänellä on lopulta ollut varaa kirjoittaa kirjaansa ajatuksia kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Pienemmillä yrittäjillä eli aluesarjan sankareilla on vielä mielessään vain oman ja yrityksensä voiton tavoittelu.

Juhani Sjöblom tai Eero Lehti ovat hekin ansiokkaita yrittäjiä, mutta vain sitä aluesarjan tasoa. He ovat ainakin Hesarin lauantaisen jutun mukaan pitkään onnistuneet dominoimaan Tuusulan ja Keravan kunnallispolitiikkaa, koska paikallispoliitikoilla ei ole ollut "kanttia" tai kuten nuoriso nykyään sanoo "munaa" asettaa heitä järjestykseen. Poikkipuoliset esitykset valtuustoissa ovat Hesarin mukaan "hiljentäneet" kummankin valtuuston.

Kaivakaa nyt tuusulalaiset ja keravalaiset kunnallispoliitikot ns. "kanttia" ja "munaa" esiin, jottei kotipaikkojenne valtuustot toimi yksinomaan yksittäisten ihmisten bisnesten jatkeena. Molemmat "aluesarjan mestarit" ovat hyviä liikemiehiä. Se on ilman muuta selvää, mutta jotakin rajoja pitäisi heillekin paikallispolitiikassa asettaa.

Valtakunnan tasolla politiikassa on jo jotakin alkanut tapahtua. Sinne on alkanut ilmaantua ihmisiä, jotka seisovat mielipiteidensä takana. Toki heissäkin on "huuhaa -tyyppejä", jotka luonnollinen valinta karsii pois seuraavissa vaaleissa, mutta suuntaus on perusteiltaan kuitenkin terve.

Kaikilla äänioikeutetuilla on yksi ääni, jota he voivat käyttää. Selvää tietenkin myös on, että äänioikeutettujen mielipiteitä on helpompi muokata silloin, jos omistaa sanomalehtiä ja "gallupkonttorin". Lähihoitajalla se voi olla vaikeampaa. Vaikeampaa se voi olla myös eläkeläisellä, vaikka olisikin eläköitynyt professorin virasta. Vapaassa maassa ja sananvapautta käyttäen tällaisenkin asian pitää voida sanoa myös politiikasta kiinnostuneen kauppaneuvosparlamentaarikon lehdessä, tai ainakin sen nettipalstalla.

Kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus ovat myös oikeaa isänmaallisuutta.

ben zyxstovichz (ei varmistettu)

Niin tai näin niin se on etuoikeus olla köyhä Suomessa koska harva siitä pois haluaa sehän jopa menee perintönä sukupolvelta toiselle.Kaikkahan on valinta kysymys edelleenkin pumpulli Suomessa.

anonyymi (ei varmistettu)

Valitettavasti emme voi ennen syntymäämme valita vanhempiamme. Jos voisimme, niin tietenkin kaikki vaitsisivat perheen, jonka lapset syntyvät kultalusikka suussaan. Kukapa haluaisi perheeseen, jolla on tarjolla vain oksidoitunut alumiinilusikka suuhunpantavaksi. Se siitä köyhän valinnanmahdollisuudesta.

Perinnöllisyyden vaikutus lapsesta aikuiseksi kasvavan elintasoon on vain mutkan kautta totta. Köyhältä kotipohjalta lähtevän lapsen ponnistaminen "lihapatojen ääreen" on todella paljon vaikeampaa kuin varakkaan perheen perillisen. Asia ei mitenkään liity perintönä saatuihin geeneihin tai älykkyyteen. Kyse on vain lähtötilanteessa tarjolla olevasta rahasta ja/tai maallisesta mammonasta sekä myös vanhempien paremman koulutuksen myötävaikuttamasta kasvatuksellisesta mahdollisuudesta auttaa lasta opintovaiheen " läksyissä". Lisäpiirteenä saattaa lisäksi olla vanhempien halu, jopa painostus saada lapsestaan paremmin koulutettu. Mutta, siihenkin haluun on rahalla taivaallinen merkitys.
Kummasta sitten kasvaa fiksumpia ja elämää paremmin ymmärtäviä aikuisia? Veikkaisin, että köyhän kakarasta.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Halu nostaa henkilökohtaista elintasoa lainarahalla on ollut liian helppoa.
Elintasokilpailu on antanut vauhtia valinnalle' kaikki minulle heti'. Rahaa on Euroopalle tullut esim. Kiinasta. Sillä on valtavat valuuttaylimäärät ja ne pitää panna tuottamaan. Se raha on ollut halpaa.
Pikkuhiljaa Eurooppa on ylivelkaantunut ja on alettu valtion omaisuuksien myyminen siinä toivossa, että yksityinen omistus toimisi tuottavammin. Samalla on kuitenkin unohdettu, että silti tulojen pitää olla vähintään yhtä suuret kuin menot.
Nyt on tullut aika, että velkoja maksellaan eikä siinä enää auta vain syyllisten etsiminen. 90-luvun lamassammekin maksajiksi joutui myös suuri joukko 'ei syyllisiä'.
Pankkijärjestelmien kaataminen johtaa kertaselvitykseen. Raha ei sen jälkeen liiku ja joudutaan vaihdantalouteen. Sen välttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, jopa pankkien tukeminen.

TimoErik

50 markkaa taskussa armeijasta tulleena mutta julmettu halu tehdä työtä ja rahaa ja se katkaisi köyhyyden kierteen suvussa.Fiksuutta kyllä tarvitaan enemmän enemmän kun enemmän yrittämisessä missä täytyy pystyä vakuttamaan kaikkia että homma klaarataan.Sanoisin että yrittämin Suomessa lähes taidetta koska byrokraatia ja vastuu kysymkset maailman huippu luokkaa puhumatta maailman kovimasta verotuksesta piiloveroineen.Mutta fiksu pärjää aina ja jos fiksu on köyhä niin se on oma valinta.

anonyymi (ei varmistettu)

Fiksuus punnitaan monella tavalla. Yleisessä tietoisuudessa on, että rehellinen yrittäjä ei enää nyky-yhteiskunnan luikureiden seassa pärjää ja jää sen vuoksi paitsioon, kenties köyhäksikin. Kumpi mahtaa olla fiksumpi, rehellinen vai epärehellinen? Pohtikoon itse kukin asiaa omassa sydämessään ja tehköön valintansa omantuntonsa perusteella.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Onko epärehelliset linnaan pantava? Veronmaksajathan senkin ylläpidon maksaisivat ja se ei olisi oikein. Epärehelliset yrittäjät pitäisi panna maksumiehiksi, vasta silloin oikeudenmukaisuus - joka keskivertoisesti oikeudenmukaisuudeksi käsitetään - toteutuisi. Kumpi mahtaa kirpaista enemmän, vapauden- vai rahojen menetys? En osaa arvioida, kun ei ole omakohtaisia kokemuksia.

Parasta työntekijän kantilta katsottuna olisi, että yrittäjät olisivat sekä rehellisiä, että fiksuja eikä epärehellisiä yrittäjiä olisi ollenkaan. Palkat ja myös kohtelu olisivat tällöin sopusoinnussa myydyn työpanoksen tehokkuuteen ja osaamiseen, tällöin kaikki olisivat tyytyväisiä. Valitettavasti tämä on työntekijän näkökulmasta katsottuna ollut toistaiseksi vain pelkkä unelma. Poliitikot ovat lepsuilla laeillaan sekoittaneet ainakin tähän saakka onnistuneesti nämä valtaväestön, jonka työntekijöiden joukko muodostaa, unelmat.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Hmmm.. ainakin Euroopan vanhoihin historiallisiin linnoihin voi tulla vielä jopa tunkua, sitten kun Pohjolan ilmasto viilenee riittävästi. Rehellinen on siis linnassaan yrtti- ja viiniviljelijä.

Anne Kilp... (ei varmistettu)

Tosiaankin, onhan niitä sellaisiakin linnoja, joissa on ovet ainakin päivisin avoinna. Niiden mahdollisten asukkaiden rehellisyydestä en osaa sanoa yhtikäs mitään.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Joka päivä epärehellisiä yrittäjiä laitetaan linnaan ,pitäiskö nyt vielä kaikken lisäksi olla rangaistamatta rikollisia kun siihen menee veronmaksajien rahaa.Parasta yrittäjän kannalta olisivat rehelliset ja työtä tekevät työntekijät,meinaa monenlaista luistajaa on nähty mutta onneksi pääsee nykyään helpommin niistä eroon.Palkka määrytyy siitä mitä kuluttaja on valmis maksamaan ja Suomalainen ostaja haluaa aina halvinta ,lähtee jopa ulkomaille ostamaan palveluja ja tavaraa kun siellä se on halpaa matalista veroista ja palkkoista johtuen.Niin makaa kun petaa Suomalainen kuluttaja aiheuttaa itse matalan palkkansa ja pahemmaksi menee.

anonyymi (ei varmistettu)

Lait pitäisi säätää sellaisiksi, että epärehellisten yrittäjien määrä vähentyisi, jota kautta linnaanlaittokustannuksetkin vähenisivät. Esimerkki: paljon on puhuttu harmaan talouden torjunnasta, jopa Katainenkin ennen vaaleja. Vaan eipä ole tainneet muuttua sanat teoiksi vai onko? Miksiköhän?

Onhan se totta, että vikaa on niin sysissä kuin sepissäkin. Sulo Vileeneitä meistä taitaa olla valtaosa. Tahtoo vain usein unohtua, että köyhälle käy halpa kalliiksi. Pätee niin tavaraan kuin työvoimaankin. Poliitikot hoi, tehkää jotain!

Eläkeläinen (ei varmistettu)

"Suomalainen ostaja haluaa aina halvinta ,lähtee jopa ulkomaille ostamaan palveluja ja tavaraa kun siellä se on halpaa matalista veroista ja palkkoista johtuen.Niin makaa kun petaa Suomalainen kuluttaja aiheuttaa itse matalan palkkansa ja pahemmaksi menee."

Tai sitten anhe-yrittäjä nostaa hintoja suurempien voittojen toivossa ja samalla maksaa olematonta palkkaa pakottaen työväen juoksemaan halvempien hintojen perässä.

Kumpi sitten oli ensin muna vai kana...?

Näillä mennään (ei varmistettu)

Villuako siinä valitatte. Suomessa on kaikki hyvin. Suuri osa voi paksusti ja joitakin rikkaitakin löytyy.

Ei muuta kuin kaikki pankkeihin rahaa lainaamaan. saadut rahat lähetetäänsitten lyhentämättöminä Portugalin köyhille. Jonkun roposen voimme sitten pistää kreikkalaisillekin ja enemmänkin, jos EU niin vaatii.

Jos EU:n vaatimukset nousevat kovin tiukoiksi ja luottokelpoisuus menee, joudutaan sitten A-P Pietilän mallilla yksityistämään: ensin terveydenhuolto, sitten Kansaneläkelaitos ja lopuksi vaikkapa kaikki moottoritiet.

Siinä sitten ajelisimme ja makselisimme tietulleja. Toteaisimme vain Pietilän tapaan, että "Yksityistäminen on välttämätöntä."

Oomme sankareit... (ei varmistettu)

Yksityistäminen on jo vuosikymmenet ollut sitä, että yhteiskunnan omaisuus myydään halvalla joillekin yrityksille ja sitten kun ne joutuvat vaikeuksiin valtio tulee pelastamaan niitä ja pääomittamaan yksityisiä epäonnistujia.

Tulot yksityistetään, velat ja vastuut yhteiskunnallistetaan.

Niiin on käynyt... (ei varmistettu)

Ei muuta kun KELA-korvaukset pois yksityiseltä terveydenhuollolta, niin jo nähdään, mitä nämä yksityiset vastuunkantajat ovat.

Tosin sen tietää ilman KELA-korvausten poistoakin: Ahneita luikureita ja yhteiskunnalle epäonnistumisensa jättäviä ne privaattipuolen hoitoalan yrittäjät ovat.

KELA-korvausten lopettaminen yksityiseltä terveydenhuollolta olisi hyvä leikkauksen kohde, kun niitä menoleikkauksia mietitään. Ei vaan ole jostakin systä tullut mieleen.

Käykööt ihmiset... (ei varmistettu)

Totaaa....? Mistä tämä harha on kotoisin, että hoitoalan yksityisyrittäjä saa KELAlta rahaa? Merkillinen mussuttaja haluaa siis omasta lompakostaan maksaa lisää? Kunnan palvelut eivät riitä, ja niitä ollaan edelleen supistamassa kovaa vauhtia. Yksityisellä käynti maksaa aina, ja yksityislääkärillä käynnin korvaus on naurettavan pieni. Kahden erittäin allergisen lapsen käynnit asiansa osaavalla erikoislääkärillä maksoivat (pyöreästi) 90€ ja 70€. Aikaa näiden kahden kanssa hoitohuoneessa meni 30min. KELA-korvaus 12€/lapsi oli tästä hinnasta jo vähennetty! Halpaa? No ei tosiaankaan, mutta arvausasemalle on turha mennä arvuuttelemaan, mitä nyt tehtäisi, kun oikeita päteviäkin lääkäreitä on tarjolla.

Hammashoitoon ei pääse, tai vuoden jonottamisen jälkeen ehkä. KELA-korvauksella saa sen verran hyötyä, että purukalusto kannattaa pitää kunnossa. Kaikki tämä on ehkäisevää terveydenhuoltoa, ennenkuin terveys on niin rempallaan, että hoito yhteiskunnalle tulee tosi kalliiksi. Maalla ehkä eri juttu, siellä pääsee kunnalliseen hoitoon, senkun sisään kävelee. Pääkaupunkiseudulla on tiiviisti ihmisiä ja palvelujen tarve tolkuttoman iso! Hyvä, että on yksityisiä jonoja purkamassa ja valinnanvapautta suomassa!

Ja nämä sinä tahdot sitten poistaa? Kaikki vaan sinne terveysaseman luukulle jonoon? Ei tule toimimaan, eikä toivottavasti toteudu!

Kaikkein älyttömintä on se, että kunta saisi päättää itse mihin sairaille kuuluvat KELA-korvaukset käytettäisi. Vantaallakin varmaan laajennettaisi Kehä III-tietä tai asfaltoitaisi vähän lisää autobaanoja, joita pitkin pääsee nopeasti Vantaalta pois!

Anukka (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.