Kodit pelaavat Nokian osakkeilla

Suomalaiset kotitaloudet ovat ostaneet kiihtyvällä vauhdilla Nokia osakkeita. Samaan aikaan ulkomaiset suursijoittajat ja kotimaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat tyhjentäneet Nokia-salkkujaan. Kotitalouksien ostointo alkoi helmikuussa, kun Nokia ilmoitti yhteistyöstä amerikkalaisen ohjelmistojätin Microsoftin kanssa. Tällöin osakkeen arvo romahti. Viime viikon tulosvaroituksen jälkeen ostot ovat jatkuneet ja kurssi laskenut. Useiden kotitalouksien osakepotista on sulanut jo 20-40 prosenttia. Piensijoittajat uskovat tulevaisuuden kurssinousuun ja suursijoittajat pelkäävät Nokian suurta romahdusta. Kummallisinta piensijoittajien toiminnassa on se, että samaan aikaan he ostavat muun kuin Nokia-merkkisiä kännyköitä. Nokia on nyt pelinappula, Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila on lähdössä ja yhtiön tulevaisuus on yhden kortin varassa.

Nokian tulevaisuudesta esitetyt näkemykset jakautuvat uuden nousun tai täydellisen tuhon ennustamiseen. Jos Microsoft-yhteistyö ja uudet älypuhelimet onnistuvat, Nokia pelastuu ja kurssi lähtee uuteen nousuun. Jos hanke epäonnistuu, Nokia pilkotaan ja myydään.

Suursijoittajat näyttävät uskovat huonoihin vaihtoehtoihin. Heidän käsityksensä mukaan Nokian puhelinmyynti laskee edelleen ja tulos heikkenee voimakkaasti syksyn koittaessa. Tällöin alkaisivat uudelleen henkilökunnan vähennykset ja maailmanlaajuiset saneeraukset.

Samalla keinottelijat pyrkivät hyötymään voimakkaista kurssivaihteluista, kurssiromahdusten odotuksesta ja Nokian osake-enemmistön mahdollisesta valtaajasta.

Markkinaosuus laskee

Nokian markkinaosuus on laskenut myös Suomessa, kun iPhone-älypuhelin ja useat halvemmat puhelinmerkit ovat vallanneet markkinoita. Tämä kertoo suoraa siitä, että suomalaiset kuluttajat ovat laajentaneet valikoimaansa ja hylänneet Nokian ainoana ja oikeana vaihtoehtona.

Samat kuluttajat käyttävät Nokian kilpailijoiden puhelimia ja ostavat Nokian osakkeita uskoen kurssinousuun. Nokian kurssi ei kuitenkaan voi kohentua kuin puhelinmyynnin lisääntymisen kautta.

Ollila jätettiin panttivangiksi

Nokian hallituksessa käytiin kiivaita keskusteluja yhtiön johtamisesta, johtajien nimistä ja johtamistyyleistä 2010. Toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon potkut käyvät ymmärrettäviksi, kun tarkastellaan Nokian markkinaosuuden nopeaa romahtamista ja kannattavuuden laskua 2009-2010. Kallasvuon aikana Nokia yritti ylläpitää korkeaa markkinaosuutta polkuhinnoittelemalla älypuhelimiaan.

Nokian hallitus laittoi Kallasvuon epäonnistumisen pitkälti hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan heikon valvonnan syyksi. Hallituksen englantilainen jäsen Financial Timesia kustantavan Pearson-yhtiön pääjohtaja Marjorie Scardino vaati Ollilaa jatkamaan vielä vuoden puheenjohtajana ja omien sotkujensa siivoajana. Samalla Ollila pakotettiin kuitenkin ilmoittamaan erostaan kuluvan kauden päättyessä.

Nokian hallitus otti itselleen vallan ja teki Ollilasta ontuvan ankan, jonka arvovalta ja toimivalta leikattiin eroilmoituksella. Samalla uusi toimitusjohtaja Stephen Elop toimii selvemmin koko hallituksen eikä vain hallituksen puheenjohtajan käskyistä.

Suomalaiset suursijoittajat ehdottivat Nokian hallituksen johtoon F-Secure Oyj:n toimitusjohtajaa Risto Siilasmaata, mutta se ei kelvannut amerikkalaisille sijoitusyhtiöille eikä myöskään Marjorie Scardinolle.

Nokia on taas yhden kortin varassa

Nokian Microsoft-yhteistyö merkitsee, että kännykkäyhtiö on jälleen kerran yhden kortin varassa. Ensimmäisen kerran 1992 Nokia luopui Jorma Ollilan johdolla kaikista muista toimialoista paitsi matkapuhelimista ja niiden verkoista.

Menestystä riitti 20 vuotta Ollilan opeilla, kunnes tuli älypuhelinmarkkinoiden floppi ja Stephen Elop. Nokia ei enää ollut uusiutunut eikä seurannut kännykkämarkkinoiden kehitystä. Muut yritykset ajoivat niin halpojen kuin kallidenkin puhelmien kanssa Nokian ohitse.

Nokian historia on jännitysnäytelmä, jonka nykyinen näytös voi jäädä viimeiseksi.

Volvon ja Nokian kohtalo?

Synkimmät kauhukuvat ennustavat, että Nokialle käy kuten Volvolle. Molemmat ovat olleet pohjoismaisen insinööritaidon ja muotoilun lippulaivoja. Volvo oli autoteollisuuden lippulaiva 1980-luvulla, kun yhtiötä johti ruotsalainen Pehr G. Gyllenhammar.

Uusien johtajien, toiminnallisen rönsyilyn ja autojen hintakilpailun seurauksena Volvo ajautui 1990-luvun lopulla suuriin vaikeuksiin. Yhtiö pilkottiin ja henkilöautoteollisuus on nyt kiinalaisten omistuksessa.

Kukaan ei enää muista Gyllenhammaria. Kuinka kauan muistamme Ollilan?