Design - työ vai harrastus?

Design-termi voi käsittää tänä päivänä sekä muotoilun että käsityön.  Jokaiselle suunnittelijalle lähestymistapa alaan on henkilökohtainen.  Jotkut kokevat muotoilun osana kaupallista työtä, toiset taas harrastavat käsityötä omasta intohimostaan eivätkä niinkään välitä tehdä siitä leipätyötään.  Osalle muotoilussa on kyse yksilöllisten ja erottuvien tuotteiden luomisesta, muiden mielestä aikaa ja resursseja vaatinut hyvä kaava kannattaa hyödyntää tuottamalla sarjaa.  Toisille muotoilu on työtä, toiset mieluummin harrastavat käsityötä.

Neljä Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistosta valmistuvaa tekstiilialan opiskelijaa joutuvat tänä keväänä kohtaamaan valinnan omasta lähestymistavastaan alaan.  He päättävät kokeilla itsensä työllistämistä muotoilualalla myymällä itse suunnittelemiaan ja valmistamiaan tuotteita tulevassa Muoti & Design Promenadi-tapahtumassa lauantaina 14.5.

Aino Suvanto (Inokindesign), Laura Laukkanen (Karuma design), Sini Laaksonen sekä Nina Moliis jakavat tapahtumassa yhteisen myyntipisteen Kävelykadulla, jolla myydään mm. hauskoja vanhoista leluista tehtyjä koruja, veikeitä printtikasseja sekä sisustustuotteita.

Inokindesignin koruihin Suvanto löytää hyvin materiaalia omista varastoistaan, sillä hän on säästänyt leluja pienestä asti.  Lisäksi leluja kerääntyy lahjoituksina sekä kirppareilta.  Idea korujen tekemiseen lähtikin alunperin siitä, että nostalgisia leluja on hauska keräillä, sillä ne tuovat mukavia muistoja omasta lapsuudesta.  Leluista tehdyillä koruilla Suvanto haluaakin tuoda muille iloisuutta ja hauskuutta arkeen.  Kaiken ei Suvannon mielestä tarvitse olla liian vakavaa.  Kohderyhmäkseen hän määrittelisi ronskisti eri-ikäiset naiset, joilta löytyy pilkettä silmäkulmasta ja jotka eivät häpeile tuoda esille leikkimielisyyttään.  Lelut ovat Suvannolle sen verran rakkaita esineitä, että hän antaa jokaiselle tekemälleen korulle merkityksellisen nimen, esimerkiksi omien kavereiden nimiä tai suklaamunayllätysten alkuperäisiä nimiä.

Karuma designin nimi tulee sanoista "kaunis" ja ruma".  Kaunista ja rumaa yhdistämällä saadaan Laukkasen mukaan "sopivasti suolaa ja makeaa" ja piristystä päivään.  Laukkanen piirtää itse mielellään mörköjä ja muita söpöjä hirviöitä, joista osa on myös päätynyt painokuvioiksi.  Ensi lauantain myyjäisiin Laukkanen tuo omia printtejään sekä muita mielenkiintoisia kuoseja, joita kangaskaupoista on löytynyt, valmistamiensa pussukoiden ja kassien muodossa.  Materiaalivalinnassa vaakakuppia painaa eniten kankaan lujuus ja kestävyys, sillä Karumadesignin periaatteisiin kuuluu tarjota hauskoja mutta kestäviä tuotteita.

Laukkanen pyrkii Turun AMK:uun jatkamaan tekstiilimuotoilun opintojaan, sillä hän haluaa oppia alasta lisää ja saada entistä paremmat eväät yrittäjyyteen.  Hänen toiveenaan on löytää koulusta samanhenkisiä ihmisiä ja päästä osalliseksi osuuskuntatoimintaan.

Suvannolla taas on tulevaisuuden työkuviot vielä avoinna, mutta hän haluaisi jatkaa korujen valmistamista muun toiminnan ohessa.  Pääsääntöistä työtä hän ei tahdo artesaaninammatistaan tehdä, sillä hän haluaa säilyttää ilon työssä ja pelkää sen hälvenevän rahan tuomien paineiden myötä.  Suvanto pohtii tekevänsä mieluummin leluista valmistetuista koruista piensarjoja ja yksittäisiä tuotteita kuin suurta sarjatuotantoa.